Tonnin Calibra

Esittele Opel-projektisi tai autosi
Medpoore
OCF Member
OCF Member
Viestit: 332
Liittynyt: 05 Heinä 2014, 16:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Tonnin Calibra

Viesti Kirjoittaja Medpoore »

hukka kirjoitti: 02 Marras 2020, 19:01 Taitaa saada maksullisesta mutta toi leima näkyy julkisissa rekk.numerolla tai vin koodilla
Näitä juuri selviteltiin ja näimme Trafin antamat tiedot kyllä, siellä oli kyllä tuo vikalistan haku merkattu mutta ei hyväksyttyä katsastus päätöstä. Päätettiin kuitenkin ottaa se riski ja paikanpäällä käydä tutkimassa, eipä siinä olisi takkiin tullut kuin yöunissa ja bensoissa jos ei autoa olisikaan kelpuutettu.
Se alkaa pienestä. Ensiautoksi hommaat Astran ja eräänä päivänä tajuat että ei saatana...
nuor
OCF Member 2023
OCF Member 2023
Viestit: 8
Liittynyt: 01 Heinä 2018, 13:25

Re: Tonnin Calibra

Viesti Kirjoittaja nuor »

Tässä kuluvien viikkojen aikana on tullut onnellisia kilometrejä hitusen lisää mittariin, aikalailla työmatkaveivaamista.
Annetaan kulkineelle vähän lämpöhoitoa tuolla työmaan parkkihallissa, josko sieltä saisi pikkuhiljaa loputkin kosteudet häivytettyä, pitänee varmaan joku kissanhiekkasäkki/kosteudenpoistaja heitellä takakonttiin ihan vaan koska.

Selkeni tosiaan myös aika pian syy sille miksi edellisellä omistajalla oli autossa "huono akku". Sähköissä on apulaiteflektienohjauksessa jotain aikalailla hassunhauskasti pielessä. Olen saanut kahdesti kiinni sen, että jälkijäähdytysflektit sammuvat niinkuin pitää,eikä siten, että syövät virtaa kunnes akku on tyhjä. Samalla myös kattovalot eivät suostu sammumaan avaimen ollessa irti virtalukosta. Toki tätä pientä sivujuonnetta siitä, että bongasin tämän ongelman jo ensimmäisenä yhteisenä iltana, jolloin nypin sulakkeita irti kunnes oikeat sulakkeet flektien sammumiseen&kattovaloihin löytyi. Kuriositeettina sellainen pieni yksityiskohta, että ko.ongelmoiva virtapiiri/sulake oli sama; kaavion mukaan valaistuksen, hätävilkun, rekisterikilvenvalon jne sulake. Eli tämä sulake myös sammuttaa virheellisesti toimivat flektit. Tämä vaatii tarkempaa tutkimista ja ihmettelyä, varsinkin kun tuntuma sulakerasiasta on, että se ei painu täysin vastustamatta ekiinni paikalleen, jolloin oletuksena on että sen takaa löytyy jonkinlaisia yllätyksiä.

En uskaltanut kuitenkaan heti katsoa millaisia räpellyksiä sieltä löytyy, vaan ajattelin varmentaa kuitenkin etten vaan hätäile liikoja, ja ehkä se jälkijäähdytysjärjestelmä sittenkin toimii oikein. Onhan se jo pari kertaa katkaissut puhaltimet silloin kuin pitäisikin. Testasin tätä teoriaa duunin parkkiksella, jättäen sulakkeen paikalleen ja kokeillen onko akku tyhjä työpäivän loppupuolikolla, varautuen täysin apuvirralla käynnistykseen.
Olihan se tyhjentynyt, joten ei muuta kuin vara-akulla käyntiin ja sulakejumppa osaksi jokaikistä liikkeellelähtöä ja pysäköintiä (toki pienen odottelun jälkeen, ettei nyt ihan kuumaa konetta ilman puhallinta jätetä.)

Teorian tasolla tässä on monta potentiaalista syyllistä näihin sähköhäikkiin. Laitteeseen on huoltokirjan mukaan vaihdettu ilmastoinninosasia. Jos siis korjaamo joka on ilmastoinnin "asentanut"on ollut perinteinen "korjaamo", jossa on vähän oikaistu liian monimutkaista järjestelmää sopivalla ryöstöllä, niin se aiheuttanee tän v6calibran kylmästöinnin relehelvetissä ihan omanlaisiaan riemuja. Laturin jäähdytys,moottorin jäähdytys,sähköinen vesikierto, flektit,automaattilaatikonlämpötila, +mitä kaikkea mä nyt unohdankaan on enemmän tai vähemmän naitettu yhteen ilmastoinninkin kanssa siten, että jos jossain jokin ei toimi niinkuin pitäisi, lopputulema voi olla hyvinkin mielenkiintoinen oireyhtymä. Varsinkin jos tuonne mennään syöttämään perinteisellä menetelmällä; "no mut jos vaan laitetaan tonne ryöstösähköt jostain sopivasta paikasta niin kyllä se toimii.", joo, toimii se osa mihin laitat sähköt, mutta samalla aiheuttaa kaksi muuta ongelmaa muualle. Selvittele näitä sitten melkolailla maallikkona ja ilman kovinkaan kummoista käytännönosaamista. Kyllä mä auttavasti yksinkertaisia sähköjärjestelmiä ymmärrän, teoriatasolla. Samoin ymmärrän kyllä lukemaani, vaan kun ei ole mitään käsitystä siitä miten esim.juurikin tuo automaattivaihteisto on tuohon relesoppaan kytketty, niin ei tiedä toimiiko tuossa systeemi samalla lailla kuin manuaalilootaisellaversiolla, jonka kaavioita on katseltavaki. Vaan tässä on pähkinää purtavaksi ja poissulkuja tehtäväksi ihan kokorahan edestä.

Edistystä osienhankintaan on tapahtunut. Ehjä puola&johdot odottelee uudelleen paikalleenlaittoa. Testattu, todettu että ongelma ei kokonaan poistunut. Ongelman syy; edelleen tulpille vuotavat muoviset venakopat. Turha pitää ehjää puolaa paikallaan ennenkuin saa sisäisen öljyvuodon kuntoon. Mainitsinko muuten jo aiemmin, että oon edelleen hyvin hämmentynyt siitä että tuo moottori ei merkkaa reviiriään öljyvuodoilla, vaikka laitettiin mahdollisimman ohuet öljyt ihan vaan testimielessä, että varmasti tulee vuotokohdat selville.

Alumiinisia venakoppia, joilla saisi sen tulpillevuodon kerralla kuntoon ei löydy ebaystä, mutta bongasin Rovaniemeläiseltä romuttamolta kuvan v6 calsun konehuoneesta jossa sellaiset "kiilteli", pari viikkoa kyselin niiden perään, kunnes lopulta suostuivat kertomaan että eivät myy, ellen osta koko moottoria; 650euroa+rahdit. Venaas. Ei nyt ihan tullut kauppoja, jos asuisin jossain maaseudunrauhassa, missä olisi tilaa pidellä varaosa-autoja, oisin ehkä tehnyt vastatarjouksen "650e koko loppuromusta."
Eli jos joku haluaa paskaa palvelua, soitella toistuvasti maksulliseen yritysnumeroon, kuunnella lupailuja siitä että soittelevat takaisin kunhan ovat selvittäneet, ilman että soittoa takaisinpäin koskaan kuuluu, niin en voi muuta kuin suositella Roi-Osaa koko rahalla.
Mut jos joku parempitienestinen, parempi kaupanhieroja tai riittävän löyhämoraalinen(välttämättä tarvii, niin tietää mistä löytyy. (En yllytä tässä ketään mihinkään, en vaan tykkää valehtelusta/turhasta odotuttamisesta.)

MUTTA, onni onnettomuudessa! Eräs pääkaupunkiseutulainen harrastaja joka sanoi tunkeneensa paaliin auton jossa oikeat aluvenakopat olis ollut, EI OLLUTKAAN työntänyt niitä auton mukana paaliin! NE LÖYTYI! NE LÖYTYI! Sanokoon pussihousut nyt ihan mitä tahtovat, mutta noi menee paikalleen heti seuraavan "huollon" yhteydessä! Toki säästän ne muovikopat, laitan ne seinälle sisustuselementiksi odottamaan sitä josko joskus vuosien päästä joku pussihousu haluaa tuon valkoisen ostaa, niin voin sanoo et kaupanpäälle saat ALKUPERÄISET VENAKOPAT, IHAN ILMAISEKSI. (tai jos mahdolliseen museokilvittämiseen haluaa välttämättä laittaa ALKUPERÄISET.)

Tähän väliin hyppään vähän hassuun sivujuonteeseen, kun kerran romuista oli puhetta. Edellisvuotinen läpimätä "mustahko" kasitappi talvicalibra on pilkottu tässä "kaikessa hiljaisuudessa" osiksi ja vähän kerrassaan osia kaupiteltu tarvitseville. Alkaa olla ilmeisesti jo sen verran vähissä raadotkin että alkuperäisosia haetaan ulkomailta asti.
Eräs kotimainen harrastaja kävi tuossa joku ilta hakemassa kuskin sivuikkunaa, takaumpiota ja jotain muuta pikkupisteosaa ja siinä sitten jutellaan miks tää raato makaa täällä purettavana, niin tuli maininta et tuli haettua vähäsen järkevämmässä kunnossa korjattavaksi oleva valkoinen yksilö, niin tyyppi kysyy vaan et "mistäs haitte" ja kun kerrotaan sijainti, niin tyypillä pääsee vaan hyvin välitön ja kovaääninen "VITUN MULKUT!"-toki ihan ystävällisellä sävyllä kuitenkin, mutta yllättäähän se kun vieras ihminen yhtäkkiä noin korottaa ääntään. Tyyppi kertoo olleena sopinut kaupat sille hakupäivää seuranneelle perjantaille Tonnin Calibrasta, nostanut jo rahat valmiiksi, mut oli vaan saanut viestin et oli joku hakenut jo...
Hupsista. Pieniä on harrastajapiirit suomenmaalla.
Noh tää heebo oli sit ostanut sen sijaan juuri puoli-ilmaisen turbon "keskisuomesta", jota ehdittiin ilmoituksesta katsomaan juurikin sillain "hetkinen, mitäs peli se tässä onkaan reilusti alle tekniikan hinnalla...?"--ja samantien myyty.
Sit pystyttiinkin toteamaan että eiköhän tässä tämä autojen nenänedestä vienti mennyt ihan suht tasapuolisesti. Mutta kuitenkin lohdutukseksi myytiin hyväkuntoinen oikeanvärinen konepeltikin sille sitten uloskantohintaan, kun tietää että on menossa asialliseen peliin...
Nyksät; Calibra n.2,5 v6 n.´97, Calibra 2,5 v6 ´97, Astra F GLS 2.0i '92
Exät; Astra F Caravan 1,6 ´96, Calibra 2,0 ´91
Avatar
Timonen
OCF Yhteyshenkilö
OCF Yhteyshenkilö
Viestit: 19314
Liittynyt: 19 Tammi 2003, 02:00
Paikkakunta: Riihimäki

Re: Tonnin Calibra

Viesti Kirjoittaja Timonen »

Tämmönen kosteudenpoistaja toimii mulla Vectrassa loistavasti! Kosteudenpoistaja 350g kuivattava 50-00609

https://www.motonet.fi/fi/tuote/5000609 ... kuivattava
Vectra B X25XE Sport -98, Vectra A C25XE CDX -94 ja Ascona C C20NE Irmscher Sprint -87 (projekti)

Vuokraan V6-jakohihnanvaihtotyökalusarjaa
Avatar
hukka
OCF Member 2019
Viestit: 544
Liittynyt: 28 Loka 2010, 17:54
Paikkakunta: iisalmi

Re: Tonnin Calibra

Viesti Kirjoittaja hukka »

Oliskohan tossakin maapiste takakontissa takavalojen välissä . C20letissä oli jotain ecun maattoja vedetty sinne.
Omega B v6 3,0 vm-97autom. sedan
Ex:calibra 4X4 b235 vm-92 projekti
Ex:commodore a 4d 3.0+m112 vm-67 310hv 460Nm
nuor
OCF Member 2023
OCF Member 2023
Viestit: 8
Liittynyt: 01 Heinä 2018, 13:25

Re: Tonnin Calibra

Viesti Kirjoittaja nuor »

Timonen; joo, joku tuontyylinen on hakusessa, harmi vaan et mätänet myy ei oota ja on siirtynyt "kertakäyttökulttuurin ihmeelliseen maailmaan"-noissa kosteudenpoistajissa. Ainakaan viimeviikkoina ei ole silmiin sattunut muuta kuin semmoista moskaa mitä ei voisi uusiokäyttää, joten ihan periaatteessa on jäänyt hyllyyn. Odottelen että sattuu jossain silmiin sellainen kestävänkehityksen ratkaisu. (Pitää joillain tekopyhillä valinnoilla yrittää kompensoida näitä hiilipäästöjä).

hukka; Hyvä kun mainitsit, tuo onkin vilkaisematta. Pidetään korvantakana, ja ehdottomasti katsotaan mitä sinne kuuluu kunhan seuraavan kerran joutaa&jaksaa lämpimässä ihmetellä samalla kun ei ole ns.kriittisemmät työvaiheet painamassa päälle, niistäpä muuten vähän lisää seuraavaksi:

Luotto tai jääräpäisyys tämän laitoksen suhteen kasvoi jo aika kovaksi, joten varailin sitten ajan ruosteeneston erityisammattilaisille jo tuossa hetken aikaa sitten. Jotain kioskista kertoo mm.se, että jonot ovat puoltaatoistakuukautta. Suosituksia on tullut usealta taholta, samoin kuin yhdestä omastakin autosta kokemusta että hyvää jälkeä tekevät(sen mitä niistä mitään ymmärrän). Haittapuolena on tietysti se hinta, mutta toisaalta, halvalla saa mitä saa, ja hyvä työ&laatu maksaa sen minkä maksaa, eikä oikein ole kovin helposti käytettävissä sellaiia paikkoja missä pääsisi kunnollisilla työkaluilla tuota työtä itsekään opettelemaan, samalla tietysti omin käsin yrityksessä osaamattomana todennäköisesti kävisi se "tee ensin itse, vie ammattilaisille sen jälkeen&maksa ekstraa omien mokailujen korjailuista." Joten mennään nyt tuolla menetelmällä jossa kaivetaan lompakon syvää päätyä ja syödään vähän enemmän kaurapuuroa lähikuukausina.

Tähän ruoste&pohjatuohommaan liittyen tietysti pääsi itsekin sentään jotain kuluja vähentävää tekemään, nimittäin niiden parin pienen reiän ja kiinniotettavan kimppuun. 13.11.2020 meni työpäivän jälkeen rattoisasti suoraan tallille purkamaan sisustaa. Penkit irti, paneelit irti, pultteja, ruuveja, ruuveja ja vähän lisää ruuveja. Saatiin jopa ensimmäistä kertaa ikinä etupenkkien lattiakiskojen takimmaiset muovipaneelinosat EHJÄNÄ irti. Kolmas kerta toden sanoi, vai olikohan jo viides, mutta jokatapauksessa, onnistui purkaminen ilman suurempaa tuhoa. Toki joku pultinkanta varmaan vaatii myöhemmin uusimista, mutta pikkuvikoja. Kuriositeettina ja pelottavimpana asiana tässä mainittakoon turvavyönkiristinpaukkujen sokat. Ihan vähän pelottaa kokematonta tuollaiset, vaan hyvinhän siitäkin selvittiin. Penkkejä oli tullut irroiteltua ja kiinniteltyä jo edellisvuonna sen 91 talvimiinan kanssa, samoin jonkin verran sen purkamisesta iloa ja oppia kun on ensin harjoiteltu purkamista siten, että ei ole niin kriittistä väliä meneekö jokin pikkuosa säpäleiksi, niin siitä ainakin oppii välillä sitä, miten asia pitää purkaa että se ei mene hajalle.
Noh, perjantaisen purkamisen jälkeen lattiatilaan jäi enää etummaiset matot, joitten purku jätettiin sitten seuraavalle päivälle, jolle oli sovittu hitsausaika erään persoonallisen kadettimiehen tallille. Ei muuta kuin kuskin penkki paikalleen, ja cruisailemaan kotia kohden. Ikkunoiden käytön toimiessa irtonaisen piuhan päässä roikkuvasta katkaisimesta päässä pyörii vain riisutusta verhoilusta johtuvasta metelistä johtuen lausahdus; "because a race car".

14.11.mätänetistä sinkkimaalipurkkeja, pensseleitä ja mitä tarvitsikaan. Sitten tallia kohden sovittuna ajankohtana. Peltiä oli tullut aiemmin viikolla yksi palanen kalastettua satunnaisesta metallipajasta, käynti oli aika hauska, koska kun ajoin ko.puljun pihaan, toimiston puoleinen setä katseli ikkunasta kun parkkeerasin nätisti pihalla seisovan Imprezan viereen, jättäen kohtuullisen hyvän turvavälin. Toimiston puolelta sitten setä kysyi; "mitäs?" johon ei voinut olla vähän höpöttelemättä; "no arvaat varmaan, kun katoit millä autolla tulin pihaan, ei sattuis...." "joo, eiköhän tuolta joku 1-1,25mm jämäpeltipohjapellinpalanen löydy..."
Mukavaa asioida ammattilaisilla jotka tietää mitä asiakkaat tarvitsevat! Minähän en ois ees tiennyt minkä paksuista tai minkä tyyppistä peltiä tuohon pitäis laittaa, mutta hyvä että muut tietävät!e
Noh, kaverille sitten alustavasti heti kättelyssä tuliaisia ja ystävänlahjoja, joilla ei ole minkäänlaista tekemistä minkäänlaisen vaihtokaupan kanssa, ettei kellekään vaan tule mitään harhakäsityksiä että tässä mitään veronalaista vaihdantataloutta harrastettaisiin. Pyyteettömiä lahjoja suuntaan jo toiseen aina mitä milloinkin. Olinhan mäkin ihan pikkiriikkisen osuuden aiemmin onnistunut olemaan iloksi ja avuksi jonkun kadetin johtosarjan murheiden selvittelyssä. (en oikeesti oo mitenkään taitava noissa, joskus sitä vaan tarvitaan ns.tuore silmäpari ja paperia ja kynää jotta voi piirrellä kaavion A=A B=B C=C D=D E=E F=F, vertaillen todellisuutta ja paperia toisiinsa kunnes huomataan että todellisuudessa on virhe kohdassa jossa paperilla lukee D=D mutta todellisuus sanoo D=G, jolloin todellisuutta pitää muuttaa vastaamaan paperille piirrettyä versiota.).

Se ylläri mikä näihin pohjatöihin tulee on se, kun sitä etummaista mattoa ryhtyy irroittelemaan, sen kumimaton alla oleva paksu vaahtomuovi on LÄPI märkä. Hetken aikaa sitä yrittää kuivailla ja irroitella ehjänä,kunnes todetaan että helpommalla pääsee kun hävittää vaan koko paskan. Painonpudotus siis alkakoon, samalla loppui turha pussihousuilu. Näin poistetaan autosta valehtelematta n.20kg painoa läpimärän vaahtomuovin muodossa. pohjaa kuivaksi, bitumimattoa taltalla irroittelemaan ja jo edellisenä iltana merkattujen reikien/korjattavien kohtien lisäksi kaivetaan loputkin vedenpoistoaukot auki, ja etsitään piilomätiä, joita löytyy 1-2 pikkureikää lisää. Onneksi ei tullut mitoitettua pellintarvetta täsmällisesti, vaan todella reilusti yläkanttiin, samoin kuin muidenkin tarveaineiden määrät, joten eihän se ole kuin vain hitunen lisää työtä&peltiä. Mä keskityn pysyttelemään poissa rälläköinnin ja hitsaamisen tieltä, samalla putsaillen ja pohjustaen työtä sen minkä osaan ja ollen apuna siinä missä voin.
Pikkuhiljaa ruoteet häviää, mätä pelti poistuu ja ehjää tilalle. Sinkkimaalit niskaan, reippaasti miranolia(tms) päälle, ja avot. Seuraavalle aamulle sitten onkin kasaanlaittaminen jäljellä...

15.11. verhoilut ja paneelit takaisin paikalleen. Tässä vaiheessa on onnellinen että ei ole sitä vaahtomuovipatjaa siellä alla askarreltavana, sillä vähän ylimääräistä löysää helpottaa oletettavasti kummasti verhoilujen "riittävän nätisti" laittamista kummasti.Toki vähän keskikonsolin kanssa askarrellaan, mutta saadaan kumminkin palaset paikalleen aiheuttamatta lisää tuhoa. Noin, nyt onkin sitten tehty se mitä sisältä autosta voitiin, pohjan puoli jää ammattilaisille.

21.11. Ai että, tämä on ilon ja onnen päivä. Nettikauppavalikoimia selaillessa ja jakopäänosia etsiessä tuli löydettyä Aeromotorsin sivuilta järkihintaisia jakopääsettejä. Tai no, järki on suhteellista, mutta jokatapauksessa koska useimmat setit riippuen kokoonpanoista tuntuivat liikkuvan 150-230 hintaluokissa, niin en pahastunut ollenkaan löydettyäni Contitech'n settejä 2kpl'tta hintaan 112euroa/kappale. Joillain muilla sivustoilla "ovh-hinta" noille seteille on pitkälle kolmatta sataa ja "supermegaprosenttialennushinta"-joka tuntuu olevan voimassa käytännössä aina, jotain parin huntin tuntumassa. Otin molemmat, koska jotenkin tuntuu että kulutusosien saatavuus alkaa käydä vähän haastavammaksi vuosi vuodelta ja hoidettavana on kuitenkin pari v6 calsua. Toki tuotekuvaus oli hyvinkin epämääräinen,oikeastaan täysin mitäänsanomaton, toisin kuin useimmissa kalliimmissa seteissä, mutta hei, muilta sivustoilta katsottuna osanumeron perusteella pitäisi olla täysi setti, joten luotin pienellä jännäyksellä siihen että tulee ne hilut mitä pitääkin. Tulihan sieltä!

Tänään siis harjoiteltiin jakopäänremppaa! Suomisen Jannelta peräisin olevan Last-Mantzel-edition lookalike Calsun mukana tulleelle v6 jakopäänajoitus&lukitustyökalusetille tuli vihdoin käyttöä omiinkin pieniin kätösiin. Samoin kansainväliseltä Clubcalibran sivuilta printatuilla ohjeilla ja havainnekuvilla päästiin aina katsomaan referenssiä, mikäli jokin kohta meinasi harata vastaan, muutoinhan se ei ole sen kummempaa hommaa kuin pulttien aukomisia ja osien irroitteluja oikeassa järjestyksessä, nokat lukkoon hihna irti, uusi tilalle, varmistetaan ajoitus ja palaset takaisin paikalleen. Momenttiavaimenkäyttökin tuli sitten opeteltua oikeassa paikassa. Työlästähän se on, ja ehdottomasti kivempaa hommaa kahteen henkeen kuin yksinään. Olisin ehkä varannut yksin tehdessä ennemminkin koko viikonlopun kuin sen 3+ tuntia mitä tuohon meni osaavan mentorin opastuksessa,avustuksella, ja no ehkä kunniasta voi jopa 60% antaa taas Medpoorelle. (Jolle tää oli hyvä harjoitus, pääsi kokeilemaan tällä koneella et mites nää menikään, että mahdolliset särkemiset menee mun, eikä hänen v6'sestaan. ;) )

Sitten enää alumiiniset venakopat muovipaskan tilalle, KIITOS EDELLEEN NÄISTÄ ASIANOMAISELLE!. Pullollinen bräkleeniähän on sellainen kohtuullinen määrä puhdistukseen, mitä sitä säästelemään, tiivisteille reilut Supra Black-kuorrutteet uriin, momentti muutamaa pykälää kireämmälle kuin vakio-ohje olisi(ei mitään hajua miten toi oikeesti toimii, mutta muovikopilla ja niillä kamalan ohkasilla rimpulatiivisteillä visiin se momentti on joku 8nm, kun pitää olla herkkä ettei mene yli, mutta noilla paksumpi tiivisteisillä alukopilla lie on ihan oma momenttinsa jota ei nyt tähän hätään ollut saatavilla. Katsotaan kuinka käy. Sitten vielä pariin arvokasmerkkiseen sokerittomaan energiajuomaan vaihdetut, aiemmin mittaamani ja omastakin mielestä vastusarvojen mukaan ehjät (tai ainakin samansuuntaisilla arvoilla olevat) puolanjohdot ehjään puolaan kiini, puola paikalleen, ilmanoton palaset%muut irtoliittimet paikoilleen, työkalujen siivous konehuoneesta ja jännäämään kuinka käy.
Sehän käy.
Vihdoin kaikilla! Tallinsiivoamisessakin oli ihan oma motivaatiolisänsä, sillä tiesi että kohta pääsee ensimmäisen kerran oikeesti kokeilemaan miten toi laite käyttäytyy "kaikilla" hevosilla puhtaasti käyden, sillä eihän sillä leimatessakaan ollut kaikki kotona. Myöhemmässä vaiheessa uutta puolaa testatessa kävi ilmi se "öljyä tulpilla"-ongelma, samoin kuin en jaksa uskoa että ne vanhat tulpanjohdotkaan mitään jaksoivat oikein tehdä. Vaan josko nyt! Vihdoin ja viimein olisi kulkupuoli kunnossa!

Tallin siivoamisen jälkeen kun on kotimatkalle lähdön aika, niin vähän joutuu hengähtämään ja vain kuuntelemaan tasaista lämmenneen v6'sen murinaa, kuin kissapeto joka ääntelee voimakkaan kehräyksen ja murinan välimaastossa. Jo ensimmäisestä kaasupolkimen hipaisusta tietää että on hitusen enemmän elämää pellinalla kuin aikaisemmin, vaan ei vielä. Maltillisesti lähiöiden lävitse, onneksi "suorin" reitti kotiin sattuu kulkemaan sen samaisen moottoritien kautta jossa leimausreissulla erehdyin vahingossa ajamaan vähän väärään suuntaan, mutta nyt oon oppinut suunnistamaan siellä, ainakin niin kauan kunnes seuraavan kerran sattuu olemaan päästö&käyntivikainen Opel leimattavana. Motarin alun rampissa on sopivasti pitkää ylämäkeä, jossa voi testata moottorin tehokkuutta ilman että tarvitsee lipsauttaa ylinopeuden puolelle, joten ei muuta kuin varuilta varmistus siltikin ettei missään ole ketään lähimaillakaan siltä varalta että jotain käy, ja sporttinapin painallus, tasainen tunnustelevan hellävarainen mutta määrätietoinen kaasupolkimen polkeminen kikdownille saakka.
Ei helvetti.
Pelottava laite.
Nyt ymmärrän huomattavasti paremmin niiden pääasiassa alustan muutosten merkityksen auton luonteelle joita Mantzel-kesäcalibraan on tehty. vakauden, painopistemuutosten, jne jne jne-suhteen.
Toki, tietty osa pelosta oli vielä vain totuttelemista, märkää keliä, vanteet&renkaat eivät tähän vuoden aikaan muutoinkaan ole muotoa "kovaan ajoon", eikä varmasti iskarit,jouset,puslat, ja mitä siellä muuta nyt onkaan ole ihan 100% timmissä kunnossa, vaan täytyy kyllä sanoa että ei tuolla autolla, nyt kun voimantuotto on kohdillaan, ole enää mitään tarvetta sporttinapin painamiselle, saatikka kickdownille, ennen kesää ja alustaparannuksia.

Seuraavana tosin listalla hoidettaviin asioihin nämä vielä kettuilevat pikkupikkusähköfibat, vaan vähän kerrassaan. Hyvä tästä tulee. :)
Nyksät; Calibra n.2,5 v6 n.´97, Calibra 2,5 v6 ´97, Astra F GLS 2.0i '92
Exät; Astra F Caravan 1,6 ´96, Calibra 2,0 ´91
Vastaa Viestiin