petrisa kirjoitti: 24 Syys 2018, 11:21
Tuossa ensimmäisessä linkissä ei ole kerrottu asiaa kokonaisuudessaan tai siinä on suoranainen virhe

.
Induktiivisen anturin jännitteen ei voi sanoa olevan muutama voltti. Se riippuu useasta tekijästä:
Käämiin indusoitunut jännite on suoraan verrannollinen:
- magneettivuon voimakkuuteen(muutos), käämin kierroslukuun, kääämin/magneettivuon pinta-alaan sekä kulmanopeuteen
Kulmanopeudella tarkoitetaan sitä nopeutta millä magneettivuo pyörii tai muuttuu. Tämähän on useimmille meistä tuttu polkupyörän dynamosta. Magneettivuon voimakkuus on kiinni kestomagneetin voimakkuudesta ja siihen syntyvästä magneettivuosta. Vuo taas riippuu materiaalista, jonka läpi se kulkee.
Tässä kyseisessä anturissa magneettivuo ei pyöri eli vaihda suuntaa vaan sen voimakkuus muuttuu. Se johtuu siitä, että magneettisauvan pää on vuoroin metallisen levyn kohdalla lähes kiinni siinä ja vuoroin sauvan nokan edessä on ilmaa, kun metallisevyssä on reikä. Tämän vuoksi magneettisauvan tekmä magneettivuon voimakkuus vaihtelee. Tämä vuon vaihtelun voimakkuus saa aikaaan käämiin jännitteen. Joten tällä magneettisauvalla ja reikälevyn aiheuttamalla vuon muutoksella, sen pinta-alalla ja käämin kierrosluvulla voidaan suoraan vaikuttaa lähtöjännitteeseeen.
Tämän jälkeen kuvaan astuu kulmanopeus eli tässä anturin tapauksessa koneen pyörimisnopeus sekä reikälevyn reikien määrä yhdellä kampiakselin kierroksella. Tämän koneen Z20NET reikälevyssä on 58 hammasta. Joten yhdellä kierroksella tulee 58 sinimuotoista jaksoa, vuoroin levyn hampaan ja reiän kohdalla muodostuu vaihtojänniteen posit. ja negat. puolijaksot.
Tämä anturin ulostulo jännite vaihtelee koneen pyörimisnopeuden mukaan ja kasvaa kierrosten myötä. Nuo jännitteet 5...20V ovat karkeita suuruusluokkaa, eli pienillä kierroksilla n. 5V ja kierosten yläpäässä n. 20V. Skaala on siis iso. Ei missään nimessä niin, että jännite olisi koko ajan 1...2V! Jokainenhan voi itse miettiä että pyörimisnopeuden muuttuillessa karkeasti 1000...6000rpm välillä muuttuu myös induktiivianturin jännite isolla haarukalla.
Sitten vielä tuohon toiseen toteutukseen.
On tottakai aktiivinen anturi esim. hall-anturi toteutus tavallaan hyvä. Sen haitta on 3-piuhainen kytkentä. Tarvitsee käyttöjänniteen ja signaalijohtimen. Siinä on paljon etuja pelkkään induktiiviseen anturiin mm. se että sillä voidaan signaali jo ulostuloon antaa vakiojännitteellä ja pulssimuodossa. Tämä tekniikka on nykyisin aika monessa paikassa käytössä.
Näissä kahdessa: Huonona puolena on ehdottomasti magneetin nokan päähän kerääntyvä metallinen pöly. Se muuttaa silloin magneettivuota ja sen muuttumista
Nykyään on jo käytössä vieläkin kehittyneempi aktiivianturi tiettyihin kohteisiin. Sitä käytetään mm. tämän ko. Vectran ABS-antureissa. Signaali saadaan vaikka kohde ei edes pyöri
Tekniikka perustuu MRE-anturiin. Kohteessa ei enää pyöri reikä/sakaralevyä vaan magneettinapoja. Nämä magneetit vaikuttavat resistanssiin, jonka arvo muuttuu magneettikentän vaikutuksesta. Tämä resistanssin muuttuminen muuttaa anturin antamaa virtaviestiä. Anturi ei anna jännitettä vaan sen ottama virta muutuu, riippuen siitä onko magnetoresistiivisen anturin edessä magneetti vai ei. Lisäksi tämä anturi ei tarvitse erillistä signaalipiuhaa vaan itse syöttöjännitepiuha on samalla signaali. Toimii siis kahdella piuhalla. Anturiin syötetään jännite ja anturin ottamalla virralla on vain kaksi arvoa, pienempi ja isompi. Näin esim. Vectra C:ssä abs antuti voi ottaa virtaa 5/15mA. Ei mtään muuta. Kun autoa liikuttaa virrat päällä ihan vaikka työntämällä ja renkaat pyörii, niin anturista saadaan heti signaali. Signaali ei ole mitenkään kiinni pyörimisnopeudesta ja jopa paikallaan ollessa tulee ikäänkuin signaali.
Ei tietenkään sovi joka paikkaan kun kohteessa on oltava magneetteja. Joten kampi ja nokka-akselille ei oikein, mutta pyöränlaakeriin kylläkin.
ps. tuo kaikki on faktaa mm. se kampiakselin jänniteulostulo (5...20V) ja MRE ABS-anturi..... ja mistäkö tiedän....no, siksi kun olen lukenut muutakin kuin Aku Ankkaa