Kondersaattori tulpanjohdot... Mitä kokemuksia??
Just viimesessä Kopteri-lehdessä kerrottiin että olikohn se BMW joka on alkanut käyttään tuplatulppia moottoripyörissä... HD on käyttäny sporsterissa jonkun aikaa ... Mutta nyt kuitenki BMW:n poijaat on laskenu homman sillain että toinen tulppa sytyttää seoksen päältä... kuten ennenki ... ja toinen tulppa on palotilan alaosassa.... Tämmösiä maailmalla...
Vai että kondensaattori tulpanjohdossa! Se on luultavasti siis kytketty siihen tulpanjohdon rinnalle??
Jos mietitään perinteistä katkojasytytystä niin silloin kun kärjet on kiinni niin katkojan rinnalla oleva kondensaattori varautuu(siis se joka estää kärkien kipinöinnin).
Jos tulpanjohdossa on kondensaattori niin se voidaan "redusoida" ton toisen konkan rinnalle puolan muuntosuhteen avulla siis:
C`=C_1+w^2*C_2 jossa C_1 on jakajassa oleva konkka, C_2 on tulpanjaohdossa oleva konkka ja w on muuntosuhde(50...150).
Tuo C´ taas tulee ensiökäämin rinnalle ja hidastaa ensiöpiirin virran nousua joka taas aiheuttaa sen että korkeilla kierroksilla ensiövirta ei ehdi nousta maksimiarvoonsa ja sitä kautta sytytysenergia pienenee.
Vielä kun joku kertois kuinka ton avulla teho voi kasvaa?????
Jos mietitään perinteistä katkojasytytystä niin silloin kun kärjet on kiinni niin katkojan rinnalla oleva kondensaattori varautuu(siis se joka estää kärkien kipinöinnin).
Jos tulpanjohdossa on kondensaattori niin se voidaan "redusoida" ton toisen konkan rinnalle puolan muuntosuhteen avulla siis:
C`=C_1+w^2*C_2 jossa C_1 on jakajassa oleva konkka, C_2 on tulpanjaohdossa oleva konkka ja w on muuntosuhde(50...150).
Tuo C´ taas tulee ensiökäämin rinnalle ja hidastaa ensiöpiirin virran nousua joka taas aiheuttaa sen että korkeilla kierroksilla ensiövirta ei ehdi nousta maksimiarvoonsa ja sitä kautta sytytysenergia pienenee.
Vielä kun joku kertois kuinka ton avulla teho voi kasvaa?????
Ethän vaan sekoita tota Twin Camiin, joka on aivan jotain muuta.Btw. Eikös jossain vanhoissa toyotan koneissakin ole twin-spark systeemi?
Täällä tietääkseni kukaan ei ole yrittynytkään väittää, että sytytyskipinän energia kasvaa, vaan kipinä on lyhytkestoinen ja tarkka. Ei se palotila sillä jäljessä olevalla kipunan osalla tee mitään. Tuo paperi-insinööri pröystäily on ihan turhaa. Puhutaan vähän, mutta asiaa ja niin, että ne jotka eivät tiedä yhtä paljon kuin itse luulee tietävänsä, ymmärtävät mistä on kyse. Epäselvääkö?:)
Vai säädättekö tekin sytytystä kuten yksi vanha spadu. Elikkä solmu vaan tulpan johtoo, niin ei pääse ne elektronit läpi niin helposti.
Onhan tollanen: http://www.proturbo.fi -> kuvia
Onhan Toyota twinspark, esim: http://www.proturbo.fi -> kuvia
En tiedä, mutta aina tämmöiset epäilyttää...
"Furthermore, the spark of a conventional ignition system with a duration of 3 milliseconds at 7500 rpm will take 135 degrees of crankshaft rotation to complete."
Taitaa olla aika kova puhtinen sytytysjärjestelmä, joka pukkaa 3 ms sytytyskipinää 7500 rpm kohdalla. Taitaa olla kolmanneskin tuosta ajasta työntakana.
Sytysjärjestelmässä on ennakon säätö, joka kompensoi myös "pitkää" palojännitettä. Tärkeää ei ole sytytyshetki, vaan oikeaan aikaan palopaine männän päällä. Paseoksen syttyminenkin vie oman aikansa. Palotapahtuma alkaa varmaan lähinnä kipinän syttyessä, joten siitä pitkästä paloajastakaan niin kauheasti olisi haittaa.
C20NE joutokäynnillä normaali paloaika n. 1,5 ms.
Kun kipinäjännite kasvaa tai palojännite kasvaa, niin paloaika lyhenee, koska energia määrä on vakio.
Kondensaattori sytytytysjärjestelmissä on muistaakseni lyhyt paloaika ja ongelmana on nimeenomaan lyhyt paloaika. Kondensaattori sytytyksiä käytetään lähinnä nopeakäyntisessä moottorissa.
Kondensaattori on myös laite, jonka hyötysuhde on yleensä alle yhden. Sekään ei paranna tämän järjestelmän toimintaa.
Voisi kuvitella, että nämä tulpanjohdot vaativat sytytyksen säädön, että niitä voi käyttää
.
j.h
Olisi kiva päästä moista mittailemaan, sillä sen verta epäilyttää...
"Furthermore, the spark of a conventional ignition system with a duration of 3 milliseconds at 7500 rpm will take 135 degrees of crankshaft rotation to complete."
Taitaa olla aika kova puhtinen sytytysjärjestelmä, joka pukkaa 3 ms sytytyskipinää 7500 rpm kohdalla. Taitaa olla kolmanneskin tuosta ajasta työntakana.
Sytysjärjestelmässä on ennakon säätö, joka kompensoi myös "pitkää" palojännitettä. Tärkeää ei ole sytytyshetki, vaan oikeaan aikaan palopaine männän päällä. Paseoksen syttyminenkin vie oman aikansa. Palotapahtuma alkaa varmaan lähinnä kipinän syttyessä, joten siitä pitkästä paloajastakaan niin kauheasti olisi haittaa.
C20NE joutokäynnillä normaali paloaika n. 1,5 ms.
Kun kipinäjännite kasvaa tai palojännite kasvaa, niin paloaika lyhenee, koska energia määrä on vakio.
Kondensaattori sytytytysjärjestelmissä on muistaakseni lyhyt paloaika ja ongelmana on nimeenomaan lyhyt paloaika. Kondensaattori sytytyksiä käytetään lähinnä nopeakäyntisessä moottorissa.
Kondensaattori on myös laite, jonka hyötysuhde on yleensä alle yhden. Sekään ei paranna tämän järjestelmän toimintaa.
Voisi kuvitella, että nämä tulpanjohdot vaativat sytytyksen säädön, että niitä voi käyttää
.j.h
Olisi kiva päästä moista mittailemaan, sillä sen verta epäilyttää...
On 2003-03-17 21:37, Jani wrote:
Vai että kondensaattori tulpanjohdossa! Se on luultavasti siis kytketty siihen tulpanjohdon rinnalle??
Jos mietitään perinteistä katkojasytytystä niin silloin kun kärjet on kiinni niin katkojan rinnalla oleva kondensaattori varautuu(siis se joka estää kärkien kipinöinnin).
Jos tulpanjohdossa on kondensaattori niin se voidaan "redusoida" ton toisen konkan rinnalle puolan muuntosuhteen avulla siis:
C`=C_1+w^2*C_2 jossa C_1 on jakajassa oleva konkka, C_2 on tulpanjaohdossa oleva konkka ja w on muuntosuhde(50...150).
Tuo C´ taas tulee ensiökäämin rinnalle ja hidastaa ensiöpiirin virran nousua joka taas aiheuttaa sen että korkeilla kierroksilla ensiövirta ei ehdi nousta maksimiarvoonsa ja sitä kautta sytytysenergia pienenee.
Vielä kun joku kertois kuinka ton avulla teho voi kasvaa?????
Voiskos joku suomentaa että mitäs toi niinku maallikko kielellä...Sori jos meni hankalaksi mutta koitan suomentaa.
Puolassahan on kaksi käämiä(ensiö ja toisio), kun kärjet suljetaan niin virta kulkee ensiökäämin kautta ja saa aikaan magneettikentän käämin ympärille.
Kärkien avaaminen aikaansaa sen että toi magneettikenttä "romahtaa" ja se taas johtaa siihen että toisiokäämi kehittää korkeamman jännitteen(periaate siis sama kun laturissa jossa myös kaksi magneettikenttää liikkuu toisiinsa nähden ja saa aikaan jännitettä).
Ensiökäämin kautta kulkeva virta ei nouse heti maksimiarvoonsa vaan siihen kuluu jokin aika ja ton konkan laittaminen tulpanjohtoon pidentää tota aikaa.
Kun pyörimisnopeus kasvaa niin kärkien kiinnioloaika pienenee, jos virran nousuun kuluu liian pitkä aika niin virta ei ehdi nousta riittävän suureksi kun kärjet jo aukeavat. Ensiövirran pieneneminen taas pienentää sytytysenergiaa.
Toivottavasti toi selvensi jotain.
Ps. ei ollut tarkoitus "tehdä vaikutusta" toi kondensaattorijohto vaan on mielestäni täysin järjenvastainen kapistus.
Puolassahan on kaksi käämiä(ensiö ja toisio), kun kärjet suljetaan niin virta kulkee ensiökäämin kautta ja saa aikaan magneettikentän käämin ympärille.
Kärkien avaaminen aikaansaa sen että toi magneettikenttä "romahtaa" ja se taas johtaa siihen että toisiokäämi kehittää korkeamman jännitteen(periaate siis sama kun laturissa jossa myös kaksi magneettikenttää liikkuu toisiinsa nähden ja saa aikaan jännitettä).
Ensiökäämin kautta kulkeva virta ei nouse heti maksimiarvoonsa vaan siihen kuluu jokin aika ja ton konkan laittaminen tulpanjohtoon pidentää tota aikaa.
Kun pyörimisnopeus kasvaa niin kärkien kiinnioloaika pienenee, jos virran nousuun kuluu liian pitkä aika niin virta ei ehdi nousta riittävän suureksi kun kärjet jo aukeavat. Ensiövirran pieneneminen taas pienentää sytytysenergiaa.
Toivottavasti toi selvensi jotain.
Ps. ei ollut tarkoitus "tehdä vaikutusta" toi kondensaattorijohto vaan on mielestäni täysin järjenvastainen kapistus.
En usko että tuo kondensaattori tulpanjohdossa vaikuttaa puolan latautumisaikaan. Kondensaattorit ovat pieniä verrattuna energiaan joka puolaan ladataan.Ensiökäämin kautta kulkeva virta ei nouse heti maksimiarvoonsa vaan siihen kuluu jokin aika ja ton konkan laittaminen tulpanjohtoon pidentää tota aikaa.
Olen samaa mieltä, että ei noista piuhoista mitään havaittavaa eroa synny toimivaan sytytysjärjestelmään verrattuna.
Joskus kun mittailin 1.3OHC:n puolan latautumisaikaa, niin tulos oli semmoinen, että 6000RPM:n kohdalla puola ei kerinnyt latautua täyteen. Tuo ei kuitenkaan haittaa(kyseisellä moottorilla) sillä kyllä sieltä kipinä vielä senkin jälkeen lähtee, tosin vaan heikompi...
Itsekkään en uskonut tulpanjohtojen voivan vaikuttaa tehoihin juuri lainkaan, mutta kun näin lehdessä dynoprintit tavallisilla ja Nologyn johdoilla, en ainakaan sen jälkeen väitä, että ne eivät voisi nostaa tehoa, vaikka ajatus hullulta tuntuukin. Koitan saada ne Spinnerissä olleet V8 Camaron mittausarvot tänne näkyville vielä tänään. Paras tietysti olisi, jos joku kävisi nuo kyseiset johdot ostamassa ja kokeilisi itse dynossa vaikutusta tehoihin, niin ei tarvitsisi enää kinastella kun olisi mustaa valkoisella.
Corsa TR 1,6 16v -89, Vectra C2 2.2 DIRECT -05, BMW F11 535i M-Sport -11
http://www.ruostepeikko.com
http://www.ruostepeikko.com
-
Hämähäkkimies
- 'Kapitän'
- Viestit: 95
- Liittynyt: 07 Joulu 2002, 02:00
- Paikkakunta: tampere
muuten toi alfan tuplatulppa hässäkkä on peruja ensimmäisen maailmansodan lentokoneista joissa oli kaksi sytytysjärjestelmää joista toinen varalla kun ei noi ton aikaset sytkät ollu niin hirveen varmatoimisia. tehon kans hyvin vähän tekemistä pikkusen niinku nää 5 venttiili rakenteet erikoisuuden tavoittelua...
