Opel-keskustelufoorumi
https://opelclubfinland.fi/keskustelu/
Juuri näin. Ei pitäisi olla kenenkään vaikea ymmärtää noinkin helppoa asiaa.Tuomas kirjoitti:Ei kyse ole alkuunkaan siitä. Ei Helsingin sanomien tai Aamulehden järjestämä kysymys olisi yhtään sen luotettavampi.
Jos se kysymys esitetään tuolla tavalla vapaasti että kuka tahansa voi siihen käydä vastaamassa, niin lopputulos ei kerro mitään muuta kuin sen, mitä vastaajat ovat mieltä. Jos kymmenentuhatta ihmistä vastaa olevansa tyytymättömiä maahanmuuttopolitiikkaan, niin kyselyn tulos kertoo että kymmenen tuhatta ihmistä on tyytymättömiä maahanmuuttopolitiikkaan. Kun ei tiedetä yhtään kuka kyselyyn on vastannut, ei voida tehdä mitää yleistyksiä.
Tuomas, täytyy näin entisenä matematiikan (jolloin myös tilastotiede tuli enemmän kuin tutuksi) -opiskelijana sanoa (vaikka nykyisin oma opiskelu onkin oikeustieteen alalla työn ohessa), että olet joko helvetin paljon viisaampi kuin olen luullut tämän ketjun perusteella väittelyssä koko kansakuntaa vastaan, tai niin kiinni perusperiaatteissasi, että et älyä luovuttaa missään vaiheessa. Uskon, että se on tuo ensimmäinen, kunnes toisin todistetaan.Tuomas kirjoitti:Mikä on skeidaa?
Kyllä ne taitaa olla harvassa kummallakin puolella joiden mielestä vallitseva nykytilanne olisi jotenkin hyvä tai toivottava.Elmeri kirjoitti:toiselta laidalta puuttuu jotakin.. Tosin siellä haetaan muutosta olemassa olevaan tilanteeseen
jaa..niin missäköhä on yli sata, tossa näyttää olevan 86...HS-raati: Maahanmuutosta saa puhua vapaasti
8.10.2009 18:58
Jyrki Räikkä
Helsingin Sanomat
Suomalainen älymystö ei hyssyttele maahanmuuton ongelmia, sanoo hieman yli puolet HS-raadin vastaajista. Päinvastaista mieltä on runsas kolmannes.
Maahanmuuttokeskustelun hyssyttelystä älymystöä syyttää professori Timo Vihavainen kirjassaan Länsimaiden tuho. Vihavainen suhtautuu korostetun kriittisesti islaminuskoisiin maahanmuuttajiin.
Älymystö ei hyssyttele, mutta asiallinen ja kriittinen keskustelu puuttuu, arvioi professori Jaakko Hämeen-Anttila.
"Kärjistetyt mielipiteet ovat vallanneet tilan ja asiaton, heikosti perusteltu heittely korvaa kriittisen keskustelun."
Hyssyttelystä ja hyysäämisestä puhuvat sarjakuvataiteilija Ville Rannan mukaan maahanmuuttokriitikot, joita hän luonnehtii "kansallismielisiksi neurootikoiksi".
Suomalaisessa keskustelussa ei hyssytellä sen enempää maahanmuuttoon kuin feminismiin kohdistuvia kielteisiä näkemyksiä, vastaa tutkija Leena-Maija Rossi.
"Nykyinen suomalainen sananvapauspolitiikka merkitsee usein erittäin loukkaavien ja huonosti argumentoitujen näkemysten ilmaisemista."
Äänekkäimmin maahanmuuttokeskustelua vaativat ne, jotka haluavat oikeasti keskustella maahanmuuton oletetuista kukkahattupäisistä kannattajista, analysoi kielentutkija Janne Saarikivi.
"Heille he haluavat sanoa, että ennen sitä oltiin stalinisteja koko ronkka juu – ja puhista loukkaantuneena omahyväiseen nenäänsä."
Maahanmuuttoa enemmän Suomessa hyssytellään saamelaisten ja romaniväestön syrjintää, toteaa erikoistutkija Anna Rotkirch.
Suhde uusiin suomalaisiin on välineellistävä, moittii dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.
"Maahanmuuttajia siedetään, koska bussikuskit loppuvat."
Sosiologi Anna Kontula huomauttaa, että maahanmuuttokeskustelussa pääsevät ääneen vain suomalaiset intressit, kuten "työvoiman riittävyydestä huolestuneet ekonomistit, pakolaistyön merkitystä korostavat ihmisoikeuspuuhastelijat ja sosiaalisten ongelmien kasvua pelkäävät perussuomalaiset".
Kuka tahansa syrjäytyy, turhautuu tai tulee aggressiiviseksi, jos kukaan ei tule vastaan ja tue, tietää itse ulkomailla asuva kirjailija Riikka Ala-Harja.
"Koska maahanmuuttajia kohtaan on niin paljon kielteisiä asenteita, on vastuullista olla lausumatta ääneen kaikkea, mitä ajattelee maahanmuuton sosiaalisista vaikutuksista", linjaa kuvataiteilija Silja Rantanen.
Suomen älymystö viettää vielä jonkin aikaa "hyvien ihmisten juhlaa", arvioi kirjailija Anja Snellman. Hän ennustaa, että 30 vuoden kuluttua pohditaan nykyisen 1970-luvun itsetutkiskelun tyyliin, miksi kukaan ei uskaltanut sanoa maahanmuuttajien joukossa olleen myös suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja sananvapauden halveksijoita.
Yliasiamies Antti Arjava vertaa maahanmuuttokeskustelua 1970-luvun Suomen sisäpoliitisiin taistoihin. Hänen mielestään rasistin leimaa olisi nyt syytä käyttää hyvin varovasti – muistaen, miten monia nimitettiin fasisteiksi muutama vuosikymmen sitten.
"Suhde Neuvostoliittoon määritteli, kuka on edistyksellinen ja kuka taantumuksellinen. Todellisia venäläisiä harva tunsi."
Maahanmuuttajat ovat monen älykön mielestä "söpöjä ja eksoottisia olentoja, jotka rikastuttavat Suomen kulttuuria jännällä tavalla", ironisoi päätoimittaja Jarmo Papinniemi. Hän arvelee, että ihmiset mieltävät maahanmuuttajat itsensä kaltaisiksi.
"Niinpä suvaitsevainen älykkö olettaa että kaikki maahanmuuttajat ovat suvaitsevia ja uteliaita tyyppejä. Ahne materialisti taas on varma, että tänne tullaan laiskottelemaan ja kahmimaan etuja."
Myös poliitikot ja tiedotusvälineet hyssyttelevät maahanmuuttokysymystä, sanoo professori Seppo Zetterberg. Sen takia suomalaiset eivät rohkene "jämäkästi vaatia muukalaisten kotoutumista".
Median vallasta puhuu myös museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén. Hänen mielestään vaikenemisesta tulee viisautta, kun ihmiset haluavat välttää julkisen häpäisyn.
"Suomessa ei ole kovin monta Émile Zolaa, mutta Dreyfus-tapauksia meillä riittää."
Nimenomaan islamiin suhtaudutaan pelokkaan nöyristelevästi, laukoo ohjaaja Taru Mäkelä.
"Demokratia ei kuulu islamin olemukseen. Jos kuuluisi, olisi tällä hetkellä olemassa ainakin yksi islamilainen valtio, jossa vallitsee demokratia."
Tietokirjailija Osmo Soininvaara pitää maltillista islamia monin tavoin myönteisenä – se "kunnioittaa samoja arvoja kuin kristillisyyskin, mutta ottaa ne enemmän tosissaan". Ongelma on hänen mielestään fundamentalismi.
"Olisi tosiasioiden kieltämistä olla havaitsematta, että islamin keskuudessa fundamentalismin osuus on muita uskontoja korkeampi ja nousussa kaikkialla maailmassa."
Siirtolaisväestö on otettava mukaan päätöksentekoon ja yhteiskunnan ytimeen, vaatii monikulttuurisuusasiantuntija Umayya Abu-Hanna.
"Vallan, rahan ja tilan uudelleen jakaminen on seuraava vaiheemme", hän sanoo – vaikka epäilee, ettei Suomen älymystö ole siihen valmis.
"Epämääräistä kipuilua on hyvä hoitaa mahdollisemman pian, ja siihen me siirtolaiset olemme parhaat asiantuntijat."
HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.
jaa, että jos arvostellaan suomen turvapaikkalinjaa ja pakolaislakia kriittisesti ni oot rasisti..just...Epäluulot velloivat tiedotustilaisuudessa
Vastaanottokeskus nosti paimiolaiset kiihkeään vastarintaan
Turun Sanomat 8.10 2009 02:43:58
Paimion vastaanottokeskusta käsittelevästä tiedotustilaisuudesta muodostui keskiviikkoiltana kuntalaisista säkenöivän kiukun purkaus. Lähiseudun asukkaille tarkoitettu tilaisuus keräsi reippaasti yli sata kuulijaa hotelli Valtatie 1:n tiloihin. Koolle kutsujina toimivat keskusta puuhaavat sisäministeriö ja Varsinais-Suomen TE-keskus sekä tulevaa laitosta pyörittävä Punainen risti.
Nykyisen hotellin tilat on vuokrattu vastaanottokeskuksen käyttöön. Sen katon alle on tarkoitus sijoittaa kuun puolivälistä lähtien parisataa turvapaikanhakijaa. Hankkeen aikataulu on ollut varsin pikainen, sillä keskuksen sijoituspäätös varmistui vasta pari viikkoa sitten.
Asiaa valmisteltu
hiljaisuudessa
Tiedotustilaisuus sähköistyi heti alkuunsa, kun paikalla ollut yleisö ei malttanut kuunnella sisäministeriön ylitarkastaja Veikko Pyykkösen esitystä loppuun. Yleisö tahtoi lopettaa ”turhanaikaiset kalvosulkeiset” ja pureutua oikeisiin ongelmiin.
Järjestäjät ja yleisö päätyivätkin kilvan maalailemaan uhka- ja kaunokuvia pakolaistilanteesta ja keskuksen merkityksestä Paimion kaupungille. Satapäiseltä yleisöltä ei herunut ainuttakaan hyväksyvää kommenttia keskuksen puolesta. Yhtä lailla järjestäjien pinna ei tahtonut riittää kuntalaisten epäluulojen hälventämiseen.
Erikoissuunnittelija Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta myönsi, että hanke on edennyt valitettavan kiireellä.
– Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut nopeasti. Nyt tarvittaisiinkin positiivista suhtautumista tähän asiaan, hän pyysi.
Paimiolaisia kuitenkin raivostutti, että hanketta on valmisteltu piilossa.
– Asiaa on pidetty salassa, eikä asukkaita ole kuultu aikaisemmin, valitti lähistöllä asuva Johanna Suojanen .
Tilannetta ei parantanut, että puuhamiehet tunnustivat puhuneensa keskuksen perustamisesta jo toukokuussa kaupungin virkamiesten kanssa. Osan kiireestä aiheuttaa Suomusjärven vastaanottokeskuksen lakkauttaminen kuun vaihteessa. Paimion tilat korvaavat sen jättämää aukkoa. Sisäministeriön Pyykkönen kuitenkin vakuutti, että majoitustilanne ei muistuta katastrofia.
– Tällä hetkellä akuuttia liikkeelle lähtöä ei tarvita, mutta huomenna tilanne voi olla jo toinen, hän totesi ja muistutti, että pari vuotta sitten Suomessa jopa lakkautettiin useita keskuksia, kun hakijamäärät romahtivat.
Pakolaiset laskevat
asuntojen arvoa
Paimion vastaanottokeskuksen myötä pitkäaikaisen hotellin toiminta loppuu. Sen mailla sijaitseva uimahalli jää kuitenkin paikallisten käyttöön.
Viranomaiset vakuuttivat huolestuneille veronmaksajille, että esimerkiksi turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto ei kaadu kunnallisen sosiaalitoimen maksettavaksi.
Myllymäki myös lupasi, että vaikka kaupungin katukuva muuttuu värikkäämmäksi, pakolaisinvaasiota ei tarvitse pelätä.
– Tulevaisuudessa Paimioon sijoitettavat pakolaiset voidaan laskea yhden käden sormilla, erikoissuunnittelija arvioi, vaikka oleskeluluvan saaneet saavatkin itse valita asuinkuntansa.
Verorahojensa menetyksen lisäksi paikalliset huusivat yhteen ääneen huoltaan siitä, että kulmille ilmestyvät ulkomaanihmiset ovat omiaan laskemaan kiinteistöjen arvoa.
– Monet pelkäävät järjestyshäiriöiden lisääntyvän ja lasten ja nuorten turvallisuuden heikentyvän, Johanna Suojanen muotoili maltillisesti.
Moni paikalla ollut ei kuitenkaan malttanut kätkeä avoimen rasistista suhtautumistaan koko hankkeeseen. Useissa puheenvuoroissa arvosteltiin kovin sanoin Suomen koko turvapaikkalinjaa ja vaadittiin muutoksia pakolaislakeihin.
Ja kun satutkin saamaan sitten vähän liikaa sitä palkkaa työstä, niin sitten vittu rokotetaan heti ja takaisin maksulappuja rupeaa tulemaan muutamassa viikossa. Eli tilanne on sitten +-0:J:J kirjoitti:http://pastebin.com/m3529332 tuolla erittäin hyvä esimerkki nykytilanteesta
kiva lukea tollasta näin opiskelijana kun omat tuet ei riitä koulumatkan ja päivän ruoan maksamiseen.. eli pakko tehä töitäkin ettei käy huonosti.
Siinä ei tosin sanottu noin, vaan mitäpä sillä on väliä.gfi kirjoitti:jaa, että jos arvostellaan suomen turvapaikkalinjaa ja pakolaislakia kriittisesti ni oot rasisti..just...
Luetun ymmärtäminen hukassa?Tuomas kirjoitti:Siinä ei tosin sanottu noin, vaan mitäpä sillä on väliä.gfi kirjoitti:jaa, että jos arvostellaan suomen turvapaikkalinjaa ja pakolaislakia kriittisesti ni oot rasisti..just...
Lues uusiksi.Moni paikalla ollut ei kuitenkaan malttanut kätkeä avoimen rasistista suhtautumistaan koko hankkeeseen. Useissa puheenvuoroissa arvosteltiin kovin sanoin Suomen koko turvapaikkalinjaa ja vaadittiin muutoksia pakolaislakeihin.
Arvostellakin voi asiallisesti, tai sitten rasistisia ilmauksia käyttäen. Sinulla ilmeisesti on tarkka tieto arvostelijoiden puheenvuorojen sisällöstä?gfi kirjoitti:Luetun ymmärtäminen hukassa?Tuomas kirjoitti:Siinä ei tosin sanottu noin, vaan mitäpä sillä on väliä.gfi kirjoitti:jaa, että jos arvostellaan suomen turvapaikkalinjaa ja pakolaislakia kriittisesti ni oot rasisti..just...
Lues uusiksi.Moni paikalla ollut ei kuitenkaan malttanut kätkeä avoimen rasistista suhtautumistaan koko hankkeeseen. Useissa puheenvuoroissa arvosteltiin kovin sanoin Suomen koko turvapaikkalinjaa ja vaadittiin muutoksia pakolaislakeihin.
