Opel Club Finland (OCF)

no joo semmonen että mitkä on suuttimet täsä vectrasa, 2.0dti 16v -98. ku kuulemma vp44 riittää tuotot mutta suuttimissa ahistaa meno loppuun asti . ku holysmoke:illa myyään jotain suuttimia 50e/kpl niin passaako ne? ja ku yhden tuttavan kautta saisin suuttimia halvemmalla niin pitäs vaan tietää ne alkuperäiset.

Ööööö
X20DTL moottoria ei ole ikinä ollut DTI mallissa, se on 20DTH.
Kysymys suutinkärjistä ei ole ihan yksinkertainen, lue vaikka X20DTL=>DTH ketju niin homma kirkastuu.
Varmiten homma selviää vaihtamalla koko ruiskurungot 2.2 mallista.
Merkkiliike voisi osata alustanumeron perusteella vastata minkä numeroiset ruiskut siellä on paikallaan.
Sen numeron perusteella voisi sitten lähteä hakemaan kärkiä.

Mulla on yhdet ylimääräiset 2.2 kärjet, ne vaan eivät käy kaikkiin ruiskurunkoihin.

VP44 kyllä piisaa melkoisen hyvin, heittäisin että jos teet max.400hv nelosta niin itte pumpulle ei tartte tehdä mitään.
(Cummins 5.9 mosia viritellessä on opittu että Boschin speksaamasta 50hv/pytty voi mennä hyvin tuplat.)

saako siitä tosiaan 400 kaakkia ulos, joutuuhan heikko laatikko koville.

Joo anteeksi, ajatuskatkos ja kirjoitusvirhe joo ku tarkoituksena olis saada kulkumaan paremmin tuosta vakiosta. eli autoåströmille soittoa vaan. mistä löydän sen alustanumeron tuosta vekottomesta?

Minkä kokoiset kärjet niissä 2.2 on?

Valmistenumero löytyy varmaan parhaiten rekisteriotteesta tai merkkiliike osannee katsoa sen ihan tietokannasta jos kertoo rekisteritunnuksen.

Mulla on muistikuva että 2.2 kärjet ois 5 X .205 kokoa, menevät n. max. 160 hepan tienoille.

En ymmärrä tota 400hv kysymystä.
Se että pumpun sisukset pystyvät siirtämään löpöä 400 hepalle ei vielä takaa mitään siitä että loppu moottorikokoonpano pystyy samaan.
Heittäisin hatusta että kenelläkään ei ole missään niin tujua X/Y20DTH/L kokoonpanoa.
Ja jos olisikin niin pumpun sisikalut ovat tasan ainoa osa jota ei ole mulkattu tai vaihdettu muuhun.
Ja joo - ihan varmasti F18 ja melkein yhtä varmasti F23 menee kertavedolla tuhannen paskaksi 400hv vajaakierrossuoraruiskudieselin väännöillä.
Joku GM/Opelin tila-auton dieselissä kiinni roikkunut vaihteisto voisi kestä vähän aikaa.

eipä osannu marmoritiskillä mitään. oisko ne 2.2 bolt-on tyyliin? kuinkahan paljon perstuntumalla tulis lisätehoja sillä?

-Antsa kirjoitti:eipä osannu marmoritiskillä mitään. oisko ne 2.2 bolt-on tyyliin? kuinkahan paljon perstuntumalla tulis lisätehoja sillä?

Ei sitä tehoa pelkillä suuttimilla tuu, kun pumpun ruiskutusmäärä ei muutu.
Sitten kun teetätät siihen rajun ruiskutusohjelman, niin sitten vasta tarvit isompia kärkiä(kuten Teuwolla)

No tuota itseasiassa kasvaahan se ruiskutusmäärä pelkkiä suutinkärkiä suurentamallakin, jos vain pumpun sisuksissa riittää jerkku pitämään ruiskutuspaine samana kuin aiemmillakin kärjillä.
Ohjainsysteemillä kun ei ole mitään lambda feedbackin tapaista menetelmää todentaa toteutunutta seosta, joten ruiskutusajat pysyvät samoina ja isommista purkausaukoista tulee enemmin tavaraa.

Jos muistat niin mulla tuli siitä yhdestä moottorievoluutiosta 127hv X20DTL vakisoftalla, ahdin ja ruutat olivat 125hv 2.2 VNT mallista ja välijäähy joku mikä sattuu - taisi olla 1.7 vakio ja ahdot olivat siis 20DTL vakio 0,85bar - siitä teho kasvoi 133hv syöttöä lisäämällä, mutta vakioahdoilla.

Sitä en osaa sanoa mitä tulee voimaa ihan vakiosta 20DTHsta vain isommilla kärjillä.
Isommilla kärjillä ja custom softalla vetämällä vakioahdin tappiin voisi irrota luokkaa 13X hv - ja ahdin on se joka on tulppana.
Mikä on mielenkiintosta niin savutus on pienempi ja teho on parempi kun kärjet ovat suht.oikean kokoiset ja ruiskutusaika järjellisen pituinen vs. että vakiokärjet pannaan ihan tappiin jolloin ruiskutusaika väkisinkin venyy.

Jos kaikki menee suunnitellusti saattaa ensi viikonloppuna kirkastua mitä irtoaa 115hv 2.2'en hukkaportillisesta ahtimesta 20DTL jatkona kun saadaan boosteja lisää.

Mutta noin virimielessä heittäisin että kannattaa vakavasti harkita tekevänsä sille pakoputken takapöntölle ja viimeistä liitosta edeltävälle 40mm mehupillille jotain - ne tukottavat oikeasti melko törkeästi.

Ei Teuwo ruiskutusmäärä kasva. Suuttimen avautimispaine pysyy vakiona ja samoin pumpun antama ruiskutusmäärä. Se vain purkautuu nopeammin suuttimen reiästä. Eli ruiskutushetki lyhenee.

No siis tuossa itseasiassa piilee koko jutun ydin.

Boksi tilaa pumpunohjaimelta löpöä määrän X (milligrammaa per isku) ja pumpunohjain määrittelee tämän määrän käytännössä ruiskutusaikana jota modifioidaan hieman löpön tiheyden (eli in effect polttoaineen lämmön.) perusteella. (Jonka mitta-arvon valehteluun suuren osan viribokseista toiminta perustuu.)
Määrittely kuitenkin perustuu laskentaan vakio suutinkärkien virtausmäärästä aikayksikköä, kuten millisekuntia, kohden, edelleen sillä olettamuksella että aineen tiheys on jotain tunnettua.
ECUlla ei ole mitään tapaa nähdä että tuleeko löpöä isommista kärjistä samassa aikaikkunassa enemmän kuin vakioista ja sen perusteella lyhentää ruiskutusaikaa.
Ellei ECUn ohjelmaan kalibroida isompien kärkien virtauksia luulee se koko ajan että moottoriin menee selvästi vähemmän polttoainetta per isku kuin sinne oikeasti päätyy.

Edelleen ruiskujen 1.vaiheen avautumispaineella on hyvin vähän tai ei mitään tekoa annokseen, 1.vaiheen avautumispaine on luokkaa 180-220bar ja max. ruiskutuspaine 1600bar. Ruiskuennakkoon se toki vaikuttaa.

Vaikka saman polttoainemäärän ruiskuttaminen lyhyemmässä aikaikkunassa on suotuisaa tehojen kannalta, ei ole mitään mahdollisuutta että minulla olisi 82hv moottoriin tullut 45 heppaa lisää ilman että moottoriin asti päätyvän polttoaineen määrä ei olisi kasvanut. Edelleen muistuttaen että tässä vaiheessa 82=>127hv ohjelma oli bitilleen vakio. (Turbo, suuttimet ja IC oli toki vaihdettu)

Bensaruisku voi kyllä closed loop tilassa kompensoida suurempia ruiskusuuttimia lyhentämällä ruiskutusaikaa, koska se näkee toteutuneen seoksen lambda-anturin arvon perusteella.
Näin vanha diesel ei siihen pysty koska mitään palotapahtuman lopputuotteita seuraavia anturointeja ei ole.

Rivipumpussahan ei suutinpäädyllä ole juuri mitään tekoa annokseen verrattuna itse pumpun elementteihin.
Wanhemmissa jakajapumuissa suutinkärjet lisäävät annosta kunnes nestepään rajat tulevat vastaan.
Radiaalimäntäpumpuissa, kuten VP44, on itse pumppuosassa jerkkua melkoisen hyvin ja tarvetta muuttaa itse pumppua on hyvin harvoin.

ECU Softaa toki kannattaa mulkata jo siksi että ahtoja voi tilata lisää. Samaten syötön ja ruiskuennakon optimointi on hyvästä koska kärkien koon kasvattaminen nostaa koko annoskäyrää vaan suoraan ylöspäin, joka in effect tarkoittaa että viritetymmässä värkissä on alhaalla aukioloaika, hyvin isoilla kärjillä, liian pitkä ja jos turbossa piisaa ilmaa voidaan yläpäätä ahdonalaisella alueella vetää pidemmille ruiskutusajoille, toki savutuksen ja lämmön kustannuksella.

Mutta toki lähdekritiikki on aina paikallaan ja toisen mielipiteen asiaan voi tarkastaa vaikkapa soittamalla Holysmoken Nikolle ja kysymällä että:
"VP37 tai VP44 ei mitään muita muutoksia kuin isommat suutinkärjet - tuleeko enemmin löpöä vai ei ?"

huhuh onpa paljon matskua palaten omaani, siinä on aika suora putkisto, katalysaattori ja 3" pörinä pönttö. ajatuksena oli Voimaacom:lta laittaa softaa tuohon jos raskii/jaksaa. mistä niitä halvalla sitte löytäs näitä 2.2:sen ruiskun runkoja yms?

No hajoittamoiltahan niitä runkoja saa.
Ei ne kulu joten käytetyt on ihan OK. Kunhan rungon päässä olevaa kierrettä ei ole pilattu nyhtämällä ruiskua kannesta esim. pihdeillä.
Kierre on tärkeä koska ruutta tulee siitä kiinni testipenkkiin jolla avautumispaineet testataan.

Suutinkärjet kannattaa kyllä panna uudet, ne kun kuluvat.

Vaikka kaikki kärjetä eivät käy ristiin kaikkiin runkoihin, niin kokonaiset ruiskut menevät kyllä kanteen paikalleen.

Sitten semmoinen juttu että softaa tehdessä pitää olla suutinten koko tiedossa, joten virisofta jolla vakisuutinten ruiskutusajat on vedetty tappiin ei välttämättä pelaa mitenkään optimaalisesti isompien kanssa - ellei käytössä ole aika rankan kokoinen turbo.

Tosin 2.2 vakisuuttimet eivät ole mitään mahdottoman isoja: purkausaukkoja on viisi ja aukkojen halkaisija muistaakseni 205 mikroa. Käytännössä (VAg vehkeissä) 260 alkaa olla maksimi aukon koko jolla ei tule kohtuuttomasti ongelmia tyhjäkäynnillä. Joten ei nuo kovin isot ole.

Teuwo kirjoitti:Suutinkärjet kannattaa kyllä panna uudet, ne kun kuluvat.

Vaikka kaikki kärjetä eivät käy ristiin kaikkiin runkoihin, niin kokonaiset ruiskut menevät kyllä kanteen paikalleen.

Minä petyin, kun suutinrunko paikallaan ei näy numeroa. Eikös se jo ole suutinrunko, jonka päälle ne nokan alle vaihdettavat tiivisterenkaat tulee

Joo onhan se.
Valitettavasti rungon kyljessä oleva numero ei näy kuin nostamalla koko ruisku kannesta pois.
(Edelleen muistaen olla vahingoittamatta sitä kierrettä)

Sen pötikän alapäässä on kaulusmutteri jolla itse suutinkärki kiristetään paikalleen rungon päähän.