No kyllä tässä oletuksena oli että auto olisi säädöissään mutta joo.kosunen kirjoitti:No se pelaaminen ja kivasti toimiminen kadulla koostuu kyllä muistakin jutuista, kuin pelkästään korkeasta puristussuhteesta. Sanoisin että hyvin suuressa osassa turbokinnereitä säädöt ovat mitä ovat, siis niitä ei ole säädetty loppuun asti. Monesti taidot loppuvat kesken, jopa siellä säätöpaikoissakin. Moni ajaa silti vielä ihan 98e:lläkin, vaikka viinaakin olisi tarjolla. Ja monesti osavalinnatkaan eivät ole ihan osuneet kohdalleen.
Eihän se suuri teho estä ajamasta ihan normiajojakin tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä. Käyttö ratkaisee ja se kuinka hyvin laitteet on säädöissään.
C30SE virittäminen
- Juzzi
- OCF Luisukunkku 2009
- Viestit: 1977
- Liittynyt: 22 Maalis 2004, 02:00
- Paikkakunta: Klaukkala
- Viesti:
Re: C30SE virittäminen
Omega 4000*BMW 330d*Skyline GT-R
Re: C30SE virittäminen
Olettaa voi aina, mutta monesti käytäntö saattaanee osoittaa muuta. Tietänet varmaan myös sen tosiseikan, että kun vaihdat nokan/nokat huuhtelevampiin versioihin, menetät alakierrosalueen toimintaa väkisinkin, etkä saa sitä millään korkealla puristussuhteella täysin kompensoitua?
Se mikä on jollekin huippuhyvä, voi olla toiselle jotain aivan muuta. Hyvää on monenlaista. Jokainen moottori kuitenkin tarvitsee tietyn verran ennakkoa ja jos se taas torpataan liian korkealla puristussuhteella, lopputulos ei ole hyvä. Pakolämmöt nousevat turhan korkeiksi johtuen liian matalasta ennakosta, lisäksi työpaine kasvaa liian suureksi liian aikaisin, joka taas vie moottorin sisäistä kiihtyvyyttä huonompaan suuntaan. Eli suomeksi moottori ei ole herkkä vastaamaan kaasupedaaliin.
Moottori on suuri kokonaisuus, eikä sen toimivuus perustu pelkästään yhden, tai kahden seikan varaan. Ei sillä ole väliä, puhutaanko vaparista, vaiko ahdetusta.
Se että antaahan se viina bensaan verrattuna ilman muuta erilaisia mahdollisuuksia tehon tavoittelemiseen, sitä en kiellä missään nimessä. Mutta samassa lauseessa hyvin alhaalta vääntävä ahdettu kone ja suuret ahtopaineet, sekä suuret tehot ( tarkoittaa myös suht suuria kierroksia), ei vain toimi. Siis hienoahan se olisi, mutta kun se ei vain mene käytännössä ihan noin. Se toimiva kokonaisuus on täynnä kompromisseja, jotka on vain hyväksyttävä.
Se mikä on jollekin huippuhyvä, voi olla toiselle jotain aivan muuta. Hyvää on monenlaista. Jokainen moottori kuitenkin tarvitsee tietyn verran ennakkoa ja jos se taas torpataan liian korkealla puristussuhteella, lopputulos ei ole hyvä. Pakolämmöt nousevat turhan korkeiksi johtuen liian matalasta ennakosta, lisäksi työpaine kasvaa liian suureksi liian aikaisin, joka taas vie moottorin sisäistä kiihtyvyyttä huonompaan suuntaan. Eli suomeksi moottori ei ole herkkä vastaamaan kaasupedaaliin.
Moottori on suuri kokonaisuus, eikä sen toimivuus perustu pelkästään yhden, tai kahden seikan varaan. Ei sillä ole väliä, puhutaanko vaparista, vaiko ahdetusta.
Se että antaahan se viina bensaan verrattuna ilman muuta erilaisia mahdollisuuksia tehon tavoittelemiseen, sitä en kiellä missään nimessä. Mutta samassa lauseessa hyvin alhaalta vääntävä ahdettu kone ja suuret ahtopaineet, sekä suuret tehot ( tarkoittaa myös suht suuria kierroksia), ei vain toimi. Siis hienoahan se olisi, mutta kun se ei vain mene käytännössä ihan noin. Se toimiva kokonaisuus on täynnä kompromisseja, jotka on vain hyväksyttävä.
- Juzzi
- OCF Luisukunkku 2009
- Viestit: 1977
- Liittynyt: 22 Maalis 2004, 02:00
- Paikkakunta: Klaukkala
- Viesti:
Re: C30SE virittäminen
No nämähän vaan perustuu omiin kokemuksiin nimenomaan katuautoista. Kiihareissa ei juurikaan ole mitään merkitystä muuta kuin täyskaasualue.
Toki sinä varmasti tiedät kaiken paremmin niin turha siitä on mitään vääntää.
Ja kyllä korkearuttuisissakin on ollu ennakot usein lähempänä 30 kuin 20, eli ei se ihan noinkaan mene kaikissa koneissa.
Ja ei ole kyllä kokemuksia pikkuturboista vaan lähinnä isommista joissa nimenomaan puristussuhde auttanut spoolaamiseen ja alipainealueiden terävyyteen.
Onko kosusen mielipide siis kuitenkin kun se että matalapuristeinen on kaikinpuolin parempi kuin "korkeapuristeinen"?
Vai mikä tässä pointti mitä yrität sanoa?
Toki sinä varmasti tiedät kaiken paremmin niin turha siitä on mitään vääntää.
Ja kyllä korkearuttuisissakin on ollu ennakot usein lähempänä 30 kuin 20, eli ei se ihan noinkaan mene kaikissa koneissa.
Ja ei ole kyllä kokemuksia pikkuturboista vaan lähinnä isommista joissa nimenomaan puristussuhde auttanut spoolaamiseen ja alipainealueiden terävyyteen.
Onko kosusen mielipide siis kuitenkin kun se että matalapuristeinen on kaikinpuolin parempi kuin "korkeapuristeinen"?
Vai mikä tässä pointti mitä yrität sanoa?
Omega 4000*BMW 330d*Skyline GT-R
Re: C30SE virittäminen
Omiin kokemuksiin minäkin perustan mielipiteeni. Korjaan nyt kuitenkin sen verran tätä kiihdytyspuolen vehkeisiin liittyvää kommentointiasi, että kyllä niillä pienemmilläkin kieroslukualueilla on merkitystä. Ei ole mitenkään tavatonta esim. vaikkapa EM kisojen yhteydessä, että pitoon on panostettu enemmän, mitä normi SM kisoihin. Kierrokset voivat olla viivalla paukun kanssa 8000-9000rpm ja kun kytkin nostetaan ylös hyvällä pidolla, käy niin että moottori menee ihan kyykkyyn. Luistokytkimellä tilanne eri, mikäli se on säädetty oikein.
Ja jos niille pienille kierroksille ei ole kunnolla säädetty kone, se kone voi naulata itsensä paskaksi jo 60ft aikana ja viimeistään puolessa välissä osat ulostautuvat pihalle savun saattelemana. Tämäkin on nähty käytännössä monta kertaa ja se käy kalliiksi jo lyhyemmässäkin juoksussa.
Missään yhteydessä en ole kyllä sanonut tietäväni kaiken paremmin kuin joku muu. Oppia koitan koko ajan uutta ja voin sanoa että tiedän, etten tiedä vielä oikeastaan paljon mitään, mitä kaikkea voisinkaan tietää tästä alasta.
Usean teamin kanssa olen tekemisissä, niin ralli, rata, kiihdytys puolelelta jne. ja koitan ammentaa sieltä tulevia oppeja.
Kun kysyt mielipidettäni matalapuristeinen vs. korkeapuristeinen, niin tuohon ei voi antaa mitään yksiselitteistä vastausta. Samasta moottorista voi rakentaa useamman eri kombinaation, joissa voi koittaa painottaa jotain tiettyä ominaisuutta/käyttöaluetta/käyttötapaa. Puhumattakaan mikäli tehdään vaikka 5 erimerkkistä. Jokaisessa on yleensä joku hyvä ominaisuus, mutta harvassa kaikki osatekijät kohtaavat. Sylinterinhalkaisija vaikuttaa myös todella paljon lopputulokseen.
Toisissa moottoreissa on jotain parempaa, kuin toisissa. Ja mitä tulee vaikkapa suuren tehon omaaviin koneisiin, niin kestävyydellä on myös tärkeä virka täytettävänä, vaikka jotkin ominaisuudet eivät yltäisikään sen jonkun paremman tasolle.
Omalle kohdalle on sattunut käymään hyvä tuuri, kun ollaan päästy ihan oikeasti tutkimaan esim. palopaineita moottorin käydessä ja niitä on analysoitu. Eli on tutkittu miten palorintama etenee sylinterissä eri kierroksilla ja kaasunvaihdolla, sekä pumppaushäviöitä, paine-eroja venttiilien avautuessa jne. Ja niissä tutkimuksissa on hyvin tullut esille se seikka, että ennakon määrällä on paljonkin merkitystä, kuinka herkkä moottori on käytännössä ja mikä merkitys on puristussuhteella vs. käytettäviin osiin. Joka moottorille on olemassa oma toimiva ennakko, johon vaikuttaa myös käytettävät osat.
Sylinterikannen toimivuuskin vaikuttaa esimerkiksi erittäin paljon siihen, kuinka se suurikin lietso herää tulille. Ihan esimerkkinä voin mainita erään farkku Opelin moottorin heränneen jo 1:s vaihteella ilman paukkua niin, että maksimi paine oli jo sillä ensimmäisellä vaihteella tapissa ns. liikennevalolähdöllä. Ahdinkin oli suht reipas, HX60 ja niillä reippaammilla osilla varustettuna. Ruttu taisi olla 8,7-9:1 ja polttoaineena e85.
Asioista voidaan keskustella oikein mainiosti ja jokaisella on omat mielipiteensä. Ja niin saa ja kuuluukin olla.
Ja jos niille pienille kierroksille ei ole kunnolla säädetty kone, se kone voi naulata itsensä paskaksi jo 60ft aikana ja viimeistään puolessa välissä osat ulostautuvat pihalle savun saattelemana. Tämäkin on nähty käytännössä monta kertaa ja se käy kalliiksi jo lyhyemmässäkin juoksussa.
Missään yhteydessä en ole kyllä sanonut tietäväni kaiken paremmin kuin joku muu. Oppia koitan koko ajan uutta ja voin sanoa että tiedän, etten tiedä vielä oikeastaan paljon mitään, mitä kaikkea voisinkaan tietää tästä alasta.
Usean teamin kanssa olen tekemisissä, niin ralli, rata, kiihdytys puolelelta jne. ja koitan ammentaa sieltä tulevia oppeja.
Kun kysyt mielipidettäni matalapuristeinen vs. korkeapuristeinen, niin tuohon ei voi antaa mitään yksiselitteistä vastausta. Samasta moottorista voi rakentaa useamman eri kombinaation, joissa voi koittaa painottaa jotain tiettyä ominaisuutta/käyttöaluetta/käyttötapaa. Puhumattakaan mikäli tehdään vaikka 5 erimerkkistä. Jokaisessa on yleensä joku hyvä ominaisuus, mutta harvassa kaikki osatekijät kohtaavat. Sylinterinhalkaisija vaikuttaa myös todella paljon lopputulokseen.
Toisissa moottoreissa on jotain parempaa, kuin toisissa. Ja mitä tulee vaikkapa suuren tehon omaaviin koneisiin, niin kestävyydellä on myös tärkeä virka täytettävänä, vaikka jotkin ominaisuudet eivät yltäisikään sen jonkun paremman tasolle.
Omalle kohdalle on sattunut käymään hyvä tuuri, kun ollaan päästy ihan oikeasti tutkimaan esim. palopaineita moottorin käydessä ja niitä on analysoitu. Eli on tutkittu miten palorintama etenee sylinterissä eri kierroksilla ja kaasunvaihdolla, sekä pumppaushäviöitä, paine-eroja venttiilien avautuessa jne. Ja niissä tutkimuksissa on hyvin tullut esille se seikka, että ennakon määrällä on paljonkin merkitystä, kuinka herkkä moottori on käytännössä ja mikä merkitys on puristussuhteella vs. käytettäviin osiin. Joka moottorille on olemassa oma toimiva ennakko, johon vaikuttaa myös käytettävät osat.
Sylinterikannen toimivuuskin vaikuttaa esimerkiksi erittäin paljon siihen, kuinka se suurikin lietso herää tulille. Ihan esimerkkinä voin mainita erään farkku Opelin moottorin heränneen jo 1:s vaihteella ilman paukkua niin, että maksimi paine oli jo sillä ensimmäisellä vaihteella tapissa ns. liikennevalolähdöllä. Ahdinkin oli suht reipas, HX60 ja niillä reippaammilla osilla varustettuna. Ruttu taisi olla 8,7-9:1 ja polttoaineena e85.
Asioista voidaan keskustella oikein mainiosti ja jokaisella on omat mielipiteensä. Ja niin saa ja kuuluukin olla.
Re: C30SE virittäminen
Onko muuten joku saanut ajotietokoneen toimimaan (rinkimittarin lisäksi) moottorinohjauksen uusittuaan?
Suoraa huutoa 3000 24v
Re: C30SE virittäminen
Vai semmosta virittämistä.
Laita sen tilalle joku hyödyllinen mittari vaikka.
Rundarin saa toimimaan kyllä.
Laita sen tilalle joku hyödyllinen mittari vaikka.
Rundarin saa toimimaan kyllä.
Kadett C 16V
Omega A 24V
Omega A 24V
Omega A 24V
Omega A 24V
Re: C30SE virittäminen
Koitan laittaa mahdollisimman vähän kaikenmoista jälkiasennusmittaria, sillä vaan kyselin.?! kirjoitti:Vai semmosta virittämistä.
Laita sen tilalle joku hyödyllinen mittari vaikka.
Rundarin saa toimimaan kyllä.
Rundari myös saa jäädä orkkikseksi
Suoraa huutoa 3000 24v
Re: C30SE virittäminen
Ajotietokonetta ei taida saada toimimaan jälkiasennus ohjauksen kanssa järkevällä työmäärällä?Waunu kirjoitti:Koitan laittaa mahdollisimman vähän kaikenmoista jälkiasennusmittaria, sillä vaan kyselin.?! kirjoitti:Vai semmosta virittämistä.
Laita sen tilalle joku hyödyllinen mittari vaikka.
Rundarin saa toimimaan kyllä.
Rundari myös saa jäädä orkkikseksi
Mutta sen ajotietokoneen näytön tilalle kun laitat karvalakki mallista Kellon kehys osan niin siihen istuu suoraa esimerkiksi AEM laajakaista lambdan mittariosa Ja en tiedä saisiko jopa sellaisen josta näkee ahtopaineet ja afr lukemat yhtäaikaa? Ilman laajakaistaa ja ahtopainemittaria kun ei kannata viritellä ettei sula hyvä moottori Ja jos sulle Waunu tulee plenumi imusarja niin voin lahjoittaa sulle 6kpl imusuppiloita imusarjaa varten
Kadett C C16SE, Omega A C20LET,Kadett B C20XE, Omega C30SE, Omega B 99 Y22XE talviliukuri
Re: C30SE virittäminen
Mjoo, katotaan nyt, mitä ton tieturin kans keksii. Ottaa ilmeisesti suuttimien aukiolosta infonsa tällä hetkellä..(ehkä).
Joo laajakaista tulossa ja eiköhän ne ahtopaineetkin saada jotenkin tarkkailuun sopivilla systeemeillä. Ecuksi EMU ecumaster. Imusarja on jo ja on semmonen plenumimallinen juurikin. Jos mä nyt oikein sitä viimeksi ehdin tutkia, niin menis suoraan orkkislaippaan kiinni. Mutta pidän mielessä, jos tartten niitä suppiloita
Joo laajakaista tulossa ja eiköhän ne ahtopaineetkin saada jotenkin tarkkailuun sopivilla systeemeillä. Ecuksi EMU ecumaster. Imusarja on jo ja on semmonen plenumimallinen juurikin. Jos mä nyt oikein sitä viimeksi ehdin tutkia, niin menis suoraan orkkislaippaan kiinni. Mutta pidän mielessä, jos tartten niitä suppiloita
Suoraa huutoa 3000 24v
Re: C30SE virittäminen
Onko kokemuksia nokka -akselien hionnasta tähän mottiin?lähinnä kaipaa pientä piristystä,ostin saksan maalta kaasläpän jossa vakiota suuremmat holet ja olis tarkotus virinokat ostaa/hiottaa
omega a3000-24V
2.2dti omega b desing edit (ex)
manta b -77
Insignia Ct 4x4 2.0 biturbo-14
vectra c gts z20net
2.2dti omega b desing edit (ex)
manta b -77
Insignia Ct 4x4 2.0 biturbo-14
vectra c gts z20net
Re: C30SE virittäminen
Näemmä vakiobensapumppu riittää 280~290hv asti kunnes ollaan rajoilla...että jos joku sitä miettii, niin kerrottakoon nyt. Yllättävän hyvin siis.
Suoraa huutoa 3000 24v
Re: C30SE virittäminen
Kuhan pumppu ei ole kiinalainen tarvike... Itsellä ajatuksena tankkiin tiputtaa 040 bosch ja muuttaa linjat 10mm linjoiksi, ihan varmuudeksi
Tasapainoilu autoharrastuksen ja jääkaapin sisällön kanssa on välillä hankalaa
Re: C30SE virittäminen
Minkäslaista hyväksi havaittua ratkaisua on laiteltu vauhtipyörä-levy+asetelma puolelle?
Olis valmiina 228mm jousitettu sintteri sekä jousitettu 9000:n Saabin 228mm.
Vai onko jengi hommannu pakettina kaikki kolme yhdessä ja jos niin mistä? Alle tonnilla ei taida selvitä..?
Olis valmiina 228mm jousitettu sintteri sekä jousitettu 9000:n Saabin 228mm.
Vai onko jengi hommannu pakettina kaikki kolme yhdessä ja jos niin mistä? Alle tonnilla ei taida selvitä..?
Suoraa huutoa 3000 24v
Re: C30SE virittäminen
Eikö omegassa ole 240mm kytkin alunperin?
Kadett C 16V
Omega A 24V
Omega A 24V
Omega A 24V
Omega A 24V
Re: C30SE virittäminen
On juu.?! kirjoitti:Eikö omegassa ole 240mm kytkin alunperin?
Suoraa huutoa 3000 24v