Läppärunko esimerkillä kauppasin vain nopeaa reagointia ajatusta en tehonlisäystä.
Pitää paikkansa vapaahengitteisessä, mutta turbokäytössä ei muutamalla metrillä putkea ole _käytännössä_ mitään merkitystä ... ja läppärunkojen/yhden kaasuläpän ero ahdetussa on häviävän pieni (testattua), kun taas vapaasti hengittävässä ero on merkittävä.
joku 60-luvun pieni museoahdin voi olla (siis on !) reagointiajaltaan huomattavasti hitaampi kun joku nykyaikanen iso ahdin (jopa sinkkiämpärin kokoinen
) Eli isompi ahdin _voi_ pienentää viiveitä fysiikan laeista huolimatta ..
Kaasuläpät lähellä imuventtiiliä nopeuttavat moottorin reagointia on kyseessä turbo tai ilman.
Läppärungot eivät juurikaan auta normaali viritteisessä turbo autossa (korkea viritteiset ovat toisin).
60-luvun pieni ahdin kuulostaa oudolta, sillä itselle 60-luvulta tulee mieleen ainoastaa BMW 2002 turbo ja Vanaja, 70-luvunkin pienet ahtimet taitaa olla aika kortilla.
Kaksi pientä saadaan lähemmäs imu- ja pakoventtiiliä, varsinkin V-koneessa.
Mistäköhän syystä esim. Ferrari käyttää turbo koneissa kahta pientä ahdinta ja välijäähdyttimet koneen päällä (lyhyt reitti turbolta imuventtiilille?).
En tiedä yhtään keskimoottorista turboautoa jossa olisi ahtoilmanjäähdytin viety eteen, mutta auton jäähdytin on monessa viety eteen. Veikkaan että Ferrarin tupla ahtimiin löytyy muitakin perusteita kuin V-moottori.
Lotus Omegakin on muistaakseni kahdella pienellä ahtimella, mitähän sillä on haettu rivikoneessa?
Kaksi pientä ahdinta on HUOMATTAVASTI nopeammin reagoiva vaihtoehto, kuin yksi isompi. Jos verrataan saman aikakauden ahtimia.
1/10 sekunti ei reagoinnissa ole paljon (satasen nopeudessa vajaat 3 metriä). Kun halutaan vetää koneella autoa takaisin tiellä jo kymmenes osasekunti voi olla liiiiiian pitkä aika.
Kilvan ajossa arvostetaan nopeaa reagointia, kun laitetaan samaan kilpailuun muutama sata kymmenesosan viivettä niin... kertyy useita sekunteja.
j.h
<font size=-1>[ This Message was edited by: jpisteh on 2002-06-02 00:51 ]</font>
