se on sitte ihan toinen juttu että mitä järkeä sinne on se kutonen laittaa......
Vaahdotaan mitä vaahdotaan, jos kukaan ei uskalla näyttää faktaa siitä että näin on tehty, niin siihen asti se on esson juttuja. Ja eihän tietysti ole mitään järkeä laittaa kutoskonetta Asconaan, ei tietysti.... Liika teho on ihan turhasta... Sehän vain sutis ja sutis ja sutis.....
Ja asiaan: Kävin itsekin kysymässä katsastussedältä (tuntematon, eli ei se mun kaveri...) onko nuo edellä mainitut tiedot oikein ja mitä niistä joutuu todistamaan jollain paperilla. Ne kuulemma täsmää, mutta täytyy todistaa jos dieselin etujouset on erilaiset ja tuon Commodoren koneen teho (lieköhän kaasariversio), mutta ei tarvi olla tehomittausta. Ja tietysti auto punnitaan ja yli 10% kun muuttuu etuakselin paino (sallittu kuitenki 20%) niin sen jälkeen joutuu siirtämään akun konttiin tai muuta vastaavaa. Eli tämän perusteella se olisi mahdollista, MUTTA lopputulokseen vaikuttaa varmasti ainakin katsastusasema, -mies, auton muu kunto, tehdyn työn jälki jne... Ja sitäpaitsi onhan minunkin auto tällä hetkellä laiton, ja jos haluaa etsiä täältä forumista voi löytää (ehkä) autosta kaikki tiedot eli kone liian suuri (2.2) ja liikaa tehoa (143hv) jne... Mutta papereissa on leima ja tulee tänä syksynä uusi. Ja ei, minä en hengitä vihanneskulhossa....
Otetaanpa pikkuhiljaa selvää niistä bensa- ja kiisselikorin eroista, ku siitä oli aikaisemmin puhe, mutta se topikki kuoli. Kiinnostas vaan siinä mielessä tietää ku vaihdoin etuakseliston diisselistä ja sen osalta erot ei olleet suuret, voin selvittää enemmän jos jotain kiinnostaa. Sais vaan ton kakslitrasen ees toimimaan nyt kunnolla. Aiheesta lisää moottorit ja voimansiirto-osastolla
Nyt en oo ihan varma asiasta, mutta eiko 400 ascona kelpaa vertailu kohdaksi 2,4 16v kone tehoja en nyt juuri muista, mutta eiköhän sillä pitäs mahtua toi 3l juuri ja juuri rajojen sisälle.
ja tuon Commodoren koneen teho (lieköhän kaasariversio), mutta ei tarvi olla tehomittausta. Ja minä hengitän vihanneskulhossa....
C-common kone on ruisku ja tehon lasku esim. monzan koneeseen(140-150hp) verrattuna on tehty muutamaa milliä pienemmillä venttiileillä. Itselläni on tollanen kone varastossa(itse purettu c-commosta) odottamassa sopivaa asconaa.
Katsastus ja ajoneuvotekniikka>Ajoneuvotekniikka>Ohjeet ja tiedotteet>Auton rakennemuutokset ja varustelu>Soveltamisohjeita liikenneministeriön päätökseen auton rakenteen muuttamisesta (LMp 779/1998 )
Soveltamisohjeita liikenneministeriön päätökseen auton rakenteen muuttamisesta (LMp 779/1998 )
Soveltamisohjeita liikenneministeriön päätökseen auton rakenteen muuttamisesta (LMp 779/1998 )
AKEn ohje 1580/204-99 6.8.1999
Seuraavassa ohjeita viitekohdassa mainitun liikenneministeriön päätöksen (edempänä"päätös") soveltamiseksi.
3 § Erityisvaatimuksia EY-tyyppihyväksytylle m1-luokan ajoneuvolle
4 § Muutoskatsastus ja poikkeuslupa
5 § Moottorin vaihto
6 § Moottorin muuttaminen
7 § Vähäpäästöisen auton moottorin vaihto ja muuttaminen
8 § Auton pakokaasupäästöt moottorin vaihdon tai moottorin muutoksen jälkeen
10 § Vanteiden ja renkaiden muutokset
11 § Akseliston muutokset
12 § Ohjauslaitteiden muutokset
13 § Jarrujen muutokset
15 § Auton korkeuden muuttaminen
16 § Tuulilasi ja muut ikkunat
17 § Puskurit sekä alleajo- ja sivusuojat
20 § Ovimuutokset
21 § Korimuutokset
22 § Korinvaihdot
23 § Korin korottaminen runkoon nähden
24 § Turvakaari
26 § Voimaantulo
3 § Erityisvaatimukset EY-tyyppihyväksytylle M1-luokan ajoneuvolle
1 momentissa luetelluista auton muutoksista tulee muutoskatsastaa e)-kohdan (ilmatyynyvarustus), f)-kohdan (kouluauton hallintalaitteet, g)-kohdan (rengas- ja vannemuutokset, päätöksen 10 §:n mukaisesti), n)-kohdan (tilapäisesti käytettävät kiinteistönhuoltolaitteet) sekä o)-kohdan (automallikohtaiset korin muotoiluosat, mikäli ne vaikuttavat auton ulkomittoihin) mukaiset muutokset. Jos edellä mainittuja muutoskatsastusta edellyttäviä muutoksia tehdään ennen auton käyttöönottoa, tulee auto esittää rekisteröintikatsastukseen. Muutosten jälkeen auton tulee muutoskohteiden osalta täyttää niitä mahdollisesti koskevien erityisdirektiivien hyväksyntävaatimukset, mikä tulee pystyä osoittamaan. Varsinaisia muutoskohteiden uusia hyväksyntöjä ei kuitenkaan edellytetä.
Käyttöön otettuun autoon voidaan 1 momentissa lueteltujen muutosten lisäksi myös muiden muutoskohteiden (esim. moottorin, akselistojen, ohjauslaitteiden, jarrujen, korin ym.) osalta soveltaa päätöksen ko. kohteita koskevia yleisiä ehtoja. Muutosten jälkeen auton tulee muutoskohteiden ja niiden välillisten vaikutuskohteiden osalta täyttää niitä mahdollisesti koskevien erityisdirektiivien hyväksyntävaatimukset (esim. pakokaasupäästöjen, jarrujen, melun jne. osalta), mikä tulee pystyä osoittamaan. Varsinaisia muutoskohteiden uusia hyväksyntöjä ei kuitenkaan edellytetä. Vaihtoehtona hyväksyntävaatimusten täyttymisen osoittamiselle auto voidaan muutoskohteiden ja niiden välillisten vaikutuskohteiden osalta muuttaa vastaamaan mallisarjaan kuuluvaa, alkuperäistä autoa koskevat tai myöhemmät vaatimukset täyttävää (esim. erilaisella moottorilla varustettua) EY-tyyppihyväksyttyä mallia.
Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 35 c §:ssä, 103 §:ssä ja 103 a §:ssä on mainittu eräitä ajoneuvoryhmiä koskevia poikkeuksia hyväksyntävaatimuksista sekä 103 b §:ssä ko. ajoneuvoryhmiä tällöin koskevia vaatimuksia. Mm. vammaisen kuljettajan erityistarpeisiin varustetuille osille sekä pelastustoimen tai poliisin virkatehtäviin varustetuille osille hyväksyntävaatimuksista sallittavien poikkeusten tulee olla perusteltuja ja esim. määräaikaisia tai auton käyttötarkoitukseen taikka omistajaan sidottuja.
4 § Muutoskatsastus ja poikkeuslupa
Auto tulee esittää muutoskatsastukseen päätöksessä muutoskatsastuksessa hyväksyttäviksi mahdollisiksi mainituissa muutoksissa sekä myös ajoneuvojen katsastuksesta annetun asetuksen 29 §:ssä mainituissa tapauksissa.
Päätöksessä mainittuja muutoskatsastuksessa hyväksyttäviksi mahdollisia muutoksia on pidettävä enimmäismuutoksina, joita vähäisemmät muutokset voidaan hyväksyä muutoskatsastuksessa (ts. kaikki päätöksessä mainitsemattomat muutokset eivät luonnollisestikaan edellytä poikkeuslupaa).
Mikäli muutos ei ole mahdollinen ilman muutoskatsastusta eikä sitä myöskään saa hyväksyä muutoskatsastuksessa, voi Ajoneuvohallintokeskus erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan muutokseen. Tällöin hakemuksessa tulee esim. selvittää muutetun auton käyttötarkoitus sekä perustella miksi muutosta ei voitaisi toteuttaa sellaisena, että se olisi mahdollista hyväksyä muutoskatsastuksessa.
5 § Moottorin vaihto
Vertailumoottoreita ovat tyyppitiedoissa samaan mallisarjaan (ja sukupolveen, jos auton mallisarjan eri sukupolvien välillä on olennaisia teknisiä eroja) kuuluvien yleiseen tieliikenteeseen tarkoitettujen mallien moottorit. Auton mallisarja ja sukupolvi määritellään joko tyyppitietojen mukaisen jaottelun tai valmistajan taikka valmistajan edustajan (ts. maahantuojan) lausunnon perusteella. Vertailumoottoreina voidaan vastaavin perustein pitää Suomeen tyyppikatsastettujen mallien moottoreiden ohella myös mallisarjaan kuuluvien muun Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille yleiseen tieliikenteeseen tarkoitettujen mallien moottoreita, mikäli luotettava selvitys mallien teknisistä eroista on saatavissa. Muiden kuin Suomeen tyyppikatsastettujen mallien osalta tulee tarvittaessa esittää valmistajan tai valmistajan edustajan (ts. maahantuojan) lausunto siitä, että ko. malli on tarkoitettu yleiseen tieliikenteeseen.
Vaihdettaessa autoon jokin mallisarjaan kuuluva alkuperäistä painavampi, tehokkaampi tai iskutilavuudeltaan suurempi vertailumoottori (tai sitä enintään massaltaan, teholtaan ja iskutilavuudeltaan vastaava eri merkkinen moottori) tulee auton jarrut, voimansiirto ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat rakenteet muuttaa vastaamaan ko. vertailumoottorilla alun perin varustettua mallia.
Vaihdettaessa mallisarjan painavinta vertailumoottoria korkeintaan 20 % painavampi (yli 10 %:n massan lisäys on kompensoitava), tehokkainta vertailumoottoria korkeintaan 20 % tehokkaampi (auton omamassa / moottorin nettoteho -suhteen rajoissa) tai iskutilavuudeltaan suurinta vertailumoottoria korkeintaan 25 % suurempi moottori tulee auton jarrut, voimansiirto ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat rakenteet muuttaa vastaamaan mallisarjan painavimmalla, tehokkaimmalla tai iskutilavuudeltaan suurimmalla vertailumoottorilla varustettua mallia.
Muutoskatsastusta edellyttävän vaihdetun tai muutetun moottorin malli, teho
(muuttamattomista tai 6 §:n 1 momentin mukaisesti muutetuista moottoreista valmistajan ilmoittama alkuperäinen teho, muista mitattu tai muutoin selvitetty teho, esim. "Valmistajan ilmoittama moottoriteho xx kW", tai "Mitattu moottoriteho xx kW".), apulaitteet, (esim. ahtimen merkki ja malli, ahtoilman jäähdytin), ahtopaine, polttoaineensyöttölaitteisto (polttoaineensuihkutuslaitteiston merkki ja malli, kaasuttimien merkki, malli ja lukumäärä, muutetun moottorin ohjainlaitteen, ns. virityslastun, merkki ja malli) tulee merkitä rekisteritietojen erikoisehtoihin. Rekisteritietojen tehokentässä mahdollisesti oleva alkuperäinen tehotieto tulee tällöin poistaa. Vaihdetun tai muutetun moottorin iskutilavuus tulee sen sijaan merkitä rekisteritiedoissa ko. tiedolle varattuun kenttään.
6 § Moottorin muuttaminen
1 momentissa mainitut muutokset (auton alkuperäisen tai muutoskatsastuksessa, ts. ilman lupatarvetta, hyväksytyn moottorin muuttaminen, ahtimella varustettuja moottoreita lukuun ottamatta) eivät edellytä muutoskatsastusta eivätkä yleensä selvitystä muutetun moottorin tehosta, ellei vaikuta ilmeiseltä, että auton omamassa / moottorin nettoteho -suhde 7 kg/kW alittuu. Muutoksissa on kuitenkin otettava huomioon mm. 7 §:n, 8 §:n ja 9 §:n vaatimukset (pakokaasupäästöt ja melu).
Jos kuitenkin henkilö- tai pakettiautoa koskevat pakokaasupäästövaatimukset ovat E15/03 -sääntöä tiukemmat (ts. bensiini- tai dieselkäyttöinen henkilö- tai pakettiauto on otettu käyttöön 1.7.1987 tai sen jälkeen), moottorin muuttaminen (siten että pakokaasupäästöt saattavat muuttua) edellyttää muutoskatsastusta ja selvitystä pakokaasupäästöistä 7 §:n ja 8 §:n mukaisesti. Selvitykseksi ei tällöin riitä käytönaikainen päästömittaus.
Moottorin vaihtoon rinnastettavat toimenpiteet, kuten sylinterinkannen vaihtaminen toisenlaiseen tai iskutilavuuden suurentaminen yli 10 %, edellyttävät muutoskatsastusta, samoin ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asentaminen tai ahtimella varustetun moottorin muuttaminen (ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asennuksen tai ahtimella varustetun moottorin muutoksen, esim. ns. lastuvirityksen, jälkeen on moottorin teho selvitettävä, samoin vaihdettaessa sellainen sylinterinkansi, ns. virityskansi, jolle ei ole olemassa alkuperämoottoria). Muutetun moottorin todelliseen massaan, tehoon ja iskutilavuuteen sovelletaan tällöin normaaleja 5 §:ssä mainittuja moottorinvaihtosäädöksiä ottaen huomioon auton omamassa / moottorin nettoteho -suhde sekä 7 §:n, 8 §:n ja 9 §:n pakokaasupäästö- ja meluvaatimukset.
7 § Vähäpäästöisen auton moottorin vaihto ja muuttaminen
Moottorin vaihdon tai muutoksen (esim. ahtimen tai välijäähdyttimen asennus, ns. lastuviritykset) jälkeen vähäpäästöisen auton (myös ns. vapaaehtoisesti vähäpäästöisen autoverohelpotusta saaneen auton) tulee täyttää autoa alun perin koskeneet tai myöhemmät vähäpäästöisyysvaatimukset.
Käyttövoiman muuttuessa vähäpäästöisen auton tulee täyttää autoa alun perin koskeneet tai myöhemmät vähäpäästöisyysvaatimukset (aina vähintään ensimmäiset voimaan tulleet vähäpäästöisuusvaatimukset).
Vähäpäästöisen auton moottorin iskutilavuutta voi suurentaa 6 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla tavoilla (sylinterinhalkaisijaa tai iskunpituutta suurentamalla) korkeintaan 10 % ilman osoitusta autoa alun perin koskeneiden tai myöhempien vähäpäästöisyysvaatimusten täyttymisestä.
Selvitykseksi vähäpäästöisyysvaatimusten täyttymisestä ei riitä käytönaikainen päästömittaus eikä katalysaattorin olemassaolo tai asentaminen.
8 § Auton pakokaasupäästöt moottorin vaihdon tai moottorin muutoksen jälkeen
3 momentti tarkoittaa mm. E15/04 -sääntöä. Ko. momentin tarkoittamissa moottorinvaihdoissa tai -muutoksissa tulee osoittaa päästövaatimusten (esim. E15/04) täyttyminen (vaihtoehtoisesti bensiinikäyttöisen henkilö- tai pakettiauton moottorin tulee olla varustettu taikka se tulee varustaa moottorille sopivalla katalysaattorilla) ja autoa koskevien käytönaikaisten pakokaasupäästövaatimusten tulee täyttyä.
10 § Vanteiden ja renkaiden muutokset
Vanteen valmistajan pyörännavan ja vanteen väliin asennettavaksi tarkoittamat sovituskappaleet ovat sallittuja. Auton raidevälin enimmäismuutokseen sovelletaan tällöin 1 momentissa mainittua vaatimusta ja muutoskatsastusvaatimukseen 2 momentissa mainittuja vaatimuksia.
Mikäli auton akselistot vastaavat rakenteeltaan ja mitoitukseltaan (mm. akselistosta johtuva raideleveys, sallittujen akselimassojen ei tarvitse olla samoja) mallisarjaan kuuluvaa renkaiden ulkohalkaisijaltaan tai renkaiden leveydeltään alun perin suuremman mallin akselistoja, voidaan ko. suurempia mittoja pitää vertailukohtina määriteltäessä suurinta muutoskatsastuksessa hyväksyttäväksi mahdollista rengaskokoa. Muutoskatsastusvaatimus määräytyy kuitenkin auton tyyppitietoihin merkittyjen alkuperäisten rengaskokojen perusteella.
Autoon vaihdettavien renkaiden nopeusluokan ei tarvitse olla auton alkuperäisten renkaiden nopeusluokkaa suurempi.
11 § Akseliston muutokset
Mallisarjaan tarkoitettuina akseliston osina voidaan pitää esim. jousituksen korotus- tai madallussarjoja, ralliautojen säädettäviä tukivarsia (mukaan lukien ns. nelilinkkituennat) ja joustintukia, VW "Kuplan" säädettäviä etuakselistoja, "rodien" akselistomuutossarjoja, pick-upien akselistojen madallussarjoja jne., mikäli muutososat on tarkoitettu muutoksen kohteena olevassa automallissa yleisessä tieliikenteessä käytettäviksi. Yleisessä tieliikenteessä käytettäviksi tarkoitettuina voidaan pitää esim. rallikilpailukäyttöön tarkoitettuja osia. Rata- tai kiihdytyskilpailukäyttöön taikka ns. off-road -käyttöön ilmeisesti tarkoitettujen osien soveltuvuudesta yleiseen tieliikenteeseen on tarvittaessa esitettävä esim. osien valmistajan lausunto.
Akselistotyypiltään muutoksen kohteena olevaa autoa vastaaviin autoihin tarkoitettuina akselistorakenteen muutososina voidaan pitää esim. jäykällä vetävällä taka-akselilla varustettuihin autoihin tarkoitettuja yleismallisia neljästä pitkittäisestä tukivarresta ja poikittaistuesta koostuvia ns. nelilinkkituentasarjoja (yleiseen tieliikenteeseen soveltuvuudesta, sallitusta akselimassasta ja asennusmitoista on esitettävä tarvittaessa esim. osien valmistajan selvitys). Ns. ladder bar -tyyppistä tuentaa, joka ei salli akselin toispuolista joustoa, ei voida hyväksyä.
Akselistosta johtuvaan raideväliin eivät kuulu vanteet (ts. vanteiden kiinnitystasojen välinen etäisyys saa esim. jäykän vetävän taka-akselin kavennuksen yhteydessä pienentyä enintään 100 mm).
Jousituksen tyypin muuttumattomuudella tarkoitetaan esim. kierre-, lehti- tai vääntösauvajousituksen säilymistä toimintaperiaatteeltaan samanlaisena, jousien sijainti voi sen sijaan muuttua.
Tehdasvalmisteisina osina voidaan pitää sarjatuotannonomaisesti (ts. ei yksin kappalein tai muutaman kappaleen erissä) valmistettuja osia, joiden valmistajalla voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisten osien valmistamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus.
Mikäli autoon vaihdetaan akselisto jarruineen, tulee ottaa huomioon myös 13 §:ssä mainitut jarrujen muuttamista koskevat ehdot.
12 § Ohjauslaitteiden muutokset
Ohjausvaihteen vaihdon jälkeen ohjauslaitteiston tulee geometrialtaan vastata autossa olevan etuakseliston tai autoon vaihdetun etuakseliston alkuperäistä geometriaa, ts. vaihdettavan ohjausvaihteen tulee olla toiminnalliselta mitoitukseltaan akselistoon kuuluvaa alkuperäistä ohjausvaihdetta vastaava.
13 § Jarrujen muutokset
Mikäli vaihdettavat jarrujen osat (esim. jarrusatulat ja jarrulevyt) ovat peräisin automalleista, joille on sallittu erilaiset akselimassat, voidaan jarruiltaan muutetulle akselistolle sallia enintään pienin alkuperäiselle akselistolle ja muutoksessa käytettyjen osien alkuperäakselistoille sallituista akselimassoista.
Alun perin hitsausliitoksia sisältävään akseliputkeen asianmukaisesti hitsaamalla kiinnitettävät jarrusatuloiden tai -kilpien kiinnikkeet ovat mahdollisia.
Automalliin tarkoitettu tehdasvalmisteinen hydraulisella voimanvälityksellä toimiva seisontajarru saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa nopeuskilpailuun käytettävään autoon. Mikäli autossa ei tällöin ole myös tehdasvalmisteista mekaanisesti toimivaa seisontajarrua, tulee rekisteritietoihin merkitä rajoitus auton käytöstä ainoastaan nopeuskilpailuissa.
Automalliin tarkoitettu tehdasvalmisteinen jarruvoiman jakosuhteen säädin (ns. pedal-box) saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa. Ko. säätimellä varustetun auton rekisteritietoihin tulee merkitä rajoitus tavanomaisesta poikkeavan jarruvoiman jakosuhteen käytöstä ainoastaan nopeuskilpailuissa.
Autossa lisävarusteena oleva jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmä voidaan 1 momentissa mainituin ehdoin muuttaa tavanomaiseksi jarrujärjestelmäksi käyttämällä tavanomaiseen jarrujärjestelmään tarkoitettuja osia. Rekisteritietoihin tulee tällöin tehdä merkintä lukkiutumattoman jarrujärjestelmän poistamisesta. Lukkiutumisenestojärjestelmää ei voida pelkästään kytkeä pois toiminnasta ilman auton valmistajan ohjetta.
15 § Auton korkeuden muuttaminen
Akseliston osilla, jotka eivät vaikuta joustovaroihin, voidaan katsoa tarkoitettavan esim. tehdasvalmisteisia VW "Kuplan" säädettäviä etuakselistoja sekä "rodien" ja pick-upien akselistojen madallussarjoja, mikäli muutososat eivät todellisuudessa vaikuta joustovaroihin ja ne on tarkoitettu muutoksen kohteena olevassa automallissa yleisessä tieliikenteessä käytettäviksi. Tarvittaessa on selvitettävä muutoksen vaikutus auton ohjausgeometriaan sekä osien soveltuvuus yleisessä tieliikenteessä käytettäväksi esim. osien valmistajan lausunnon avulla.
Maastohenkilöauton alustan korkeutta alennettaessa tai rengaskokoa pienennettäessä tulee ottaa huomioon autoa mahdollisesti koskevat autoverosäädöksiin liittyvät maavara- ym. vaatimukset.
Auton maavaran tulee olla vähintään 80 mm kuormaamattomana.
Auton suurimman kokonaiskorkeuden lisäyksen (100 mm, maastohenkilö- ja maastopakettiautossa 150 mm) voidaan katsoa koskevan alustan korottamisen, korin korottamisen runkoon nähden sekä rengaskoon muuttamisen vaikutusta auton korkeuteen, ei sen sijaan päätöksen 21 §:ssä tarkoitetun katon korottamisen vaikutusta.
16 § Tuulilasi ja muut ikkunat
Auton tuulilasin ja etusivuikkunoiden tummentaminen jälkeenpäin asennettavilla kalvoilla tai värjäämällä ei ole sallittua. Mikäli henkilö- tai pakettiauton takaikkuna tummennetaan, on autossa takaikkunan valonläpäisykyvystä riippumatta oltava tai siihen on asennettava riittävän näkyvyyden taaksepäin antava oikeanpuoleinen taustapeili. Kuitenkin mikäli henkilö- tai pakettiautoon vaihdetaan tehdasvalmisteinen tummennettu ja hyväksytty takaikkuna, jonka valonläpäisykyky on vähintään 70 %, ei oikeanpuoleista taustapeiliä tarvitse asentaa.
17 § Puskurit sekä alleajo- ja sivusuojat
3 momenttiin liittyvistä karjapuskureista sekä lisävalojen kiinnitystelineistä on annettu erillinen Ajoneuvohallintokeskuksen ohje.
20 § Ovimuutokset
Ovien ja kattopylväiden lukumäärän muuttamisen mallisarjan puitteissa voidaan katsoa tarkoittavan koriltaan umpinaisen auton muuttamista mallisarjaan kuuluvien umpimallien ovipituuksien ja kattopylväiden lukumäärän puitteissa. Vastaavasti muutettaessa koriltaan umpinainen auto avomalliseksi 21 §:n 5 momentin mukaisesti tulee muutos tehdä mallisarjaan kuuluvien avomallien ovipituuksien ja kattopylväiden lukumäärän puitteissa.
21 § Korimuutokset
Auton korin leveyden suurentaminen on mahdollista enintään 100 mm auton alkuperäiseen leveyteen verrattuna. Tämä ei koske kuormakorin leventämistä, johon sovelletaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 45 §:n 1 momenttia. Ko. momentin mukaan kuormakori ei saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitattua (mahdollisesti enintään 100 mm alkuperäiseen leveyteen verrattuna suurennettua) leveyttä enempää kuin 0,35 metriä.
Auton kattoa korotettaessa tulee korirakennetta tarvittaessa vahvistaa. 15 §:ssä ja 23 §:ssä mainitun auton suurimman kokonaiskorkeuden lisäyksen (100 mm, maastohenkilö- ja maastopakettiautossa 150 mm) voidaan katsoa koskevan alustan korottamisen, korin korottamisen runkoon nähden sekä rengaskoon muuttamisen vaikutusta auton korkeuteen, ei sen sijaan katon korottamisen vaikutusta.
22 § Korinvaihdot
Samaan mallisarjaan kuuluvia koreja ovat tyyppitiedoissa samaan mallisarjaan (ja sukupolveen, jos auton mallisarjan eri sukupolvien välillä on olennaisia teknisiä eroja) kuuluvat korit. Tyyppitietojen jaottelun ohella kanta-auton sekä vaihdettavan korin mallisarja ja sukupolvi voidaan määritellä myös valmistajan taikka valmistajan edustajan (ts. maahantuojan) lausunnon perusteella.
Kaikkien korin vaihdon edellyttämien rakennemuutosten tulee olla sellaisia, että ne ovat hyväksyttävissä muutoskatsastuksessa (esim. kanta-auton taka-akselistoa ei voida hyväksyä siirrettäväksi uuteen koriin, mikäli uuden korin alkuperäisen jousituksen tyyppi tällöin muuttuisi).
23 § Korin korottaminen runkoon nähden
Omamassaltaan yli 1500 kg:n maastohenkilö- ja maastopakettiauton korin korottamisessa erilliseen runkoon nähden voidaan hyväksyä myös omavalmisteiset korotusosat.
24 § Turvakaari
Turvakaaren saa kiinnittää joko hitsaamalla tai pultein.
26 § Voimaantulo
Mikäli auton rakennemuutos on luotettavan selvityksen perusteella aloitettu ennen päätöksen voimaantuloa (1.11.1998), voidaan muutos hyväksyä aiemman (kumotun) liikenneministeriön auton rakenteen muuttamisesta antaman päätöksen (1714/1992) mukaisesti 31. päivään joulukuuta 2001 asti. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että mm. liikenneministeriön vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja ajoneuvon kokoamisesta osista antaman päätöksen (167/1997) mukaisesti 1.3.1997 alkaen tehdyt kanta-ajoneuvon yksilöinnit (ns. kanta-auton tarkastukset) ovat voimassa kaksi vuotta tarkastuspäivämäärästä lukien.
Lisätietoja saa Ajoneuvohallintokeskuksesta ajoneuvotekniikan
palvelunumerosta 0100-7850 (0,08 €/min + pvm)
Tiistaisin klo 9-12 ja torstaisin klo 12-15
Eli b-ascon leimaaminen kutosella on mahdollista, mut mistä sit inssi tietää mitä eroja bensa- ja kiiselikorisella ascolla on? Ja toisaalta voiko esim. tiedossa olevaa 2.0 ascoo verrata 400??? Tolla sais kai keulille siinä jo olevan mutta leimaamattoman 2.5 monzan koneen...
On 2003-09-05 17:29, Asconisti wrote:
Eli b-ascon leimaaminen kutosella on mahdollista, mut mistä sit inssi tietää mitä eroja bensa- ja kiiselikorisella ascolla on?
Sinä viet paperit joilla todistat asian. Jos vaaditaan.
se on sitte ihan toinen juttu että mitä järkeä sinne on se kutonen laittaa......
Vaahdotaan mitä vaahdotaan, jos kukaan ei uskalla näyttää faktaa siitä että näin on tehty, niin siihen asti se on esson juttuja.
Seuraava siis on vastausta 0500_asonalle.->
Nuo jutut jota tuossa tarinassa koskien 2,5 moottorisen asconan rakentamista ei todellakaan ole mitään esson legandajuttuja, vaan suomen tämänhetkisen lainsäädännön mukaisia faktatietoja.
Ja asiaan: Kävin itsekin kysymässä katsastussedältä (tuntematon, eli ei se mun kaveri...) onko nuo edellä mainitut tiedot oikein ja mitä niistä joutuu todistamaan jollain paperilla. <b>Ne kuulemma täsmää,</b>
Nii, niin ne täsmää ja kukas se sitten vaahtosikaan ja mistä?
mutta täytyy todistaa jos dieselin etujouset on erilaiset
Erilaisten etujousin todistaminen ei liene mahdotonta, nehän voi vaikka vaihtaa oikeanlaisiin
ja tuon Commodoren koneen teho (lieköhän kaasariversio), mutta ei tarvi olla tehomittausta
Ei niin tarvi, ja C-Commodoren 25E moottorihan on ruisku.
Saksassa merkitään yleensä auton tietoihin, ja rekisteriotteeseen moottorin teho, ja siellä lukee selkeällä saksankielellä ko.moottorin tehot...oheisesta linkistä selviää paljonko. -> http://www.opel6070club.com/tekniset_ti ... arvoja.pdf
Ja tietysti auto punnitaan ja yli 10% kun muuttuu etuakselin paino (sallittu kuitenki 20%) niin sen jälkeen joutuu siirtämään akun konttiin tai muuta vastaavaa. Eli tämän perusteella se olisi mahdollista,
Nii, alat hiljalleen ymmärtämään noita juttuja
>> MUTTA lopputulokseen vaikuttaa varmasti ainakin katsastusasema, -mies, auton muu kunto, tehdyn työn jälki jne...>>
Höpöhöpö, ei ne insinöörit voi väittää toista kuin mitä laki määrittelee. Tietysti rautalangalla nippuun väännetty romu voi saada toisen kohtelun. Onko tuo ^Junnu joku kaverisi kun noin tuntuu ottavan aivoon ko. kombinaation onnistunut leimaaminen?
Ja sitäpaitsi onhan minunkin auto tällä hetkellä laiton,
Kiva kun kerroit Kerrotaan se kohta kaikille muillekkijn Paa vielä rekkari ! Hoohohohoooo...
ja jos haluaa etsiä täältä forumista voi löytää (ehkä) autosta kaikki tiedot eli kone liian suuri (2.2) ja liikaa tehoa (143hv)
Huoh..
JA SITTEN LÄHDETTIIN KONTTORILLE....
_________________
Tälläst mä oon aina halunnu!!!
Minkäköhän takia on niin vaikea uskoa edellämainittua asiaa? tsekkaa http://www.ake.fi, tai lue jo aiemmin referoidut tekstit ko. sivuilta niin jos senjälkeen alkaisit ymmärtämään paremmin.
Jos 0500 asona halajaa saada jotain faktaa nykylain puitteissa muutetusta asconoista/mantoista/golfeista/sierroista/escorteista/hondista/tojotista/suparuista/nissaneista/trabanteista ym. avarra maailmasi äläkä itse kuuntele juttuja essolla, sitten inttäen asioista joista ei ole tietoa tarpeeksi.
<font size=-1>[ This Message was edited by: Jyrki S on 2003-09-05 20:42 ]</font>
On 2003-09-05 20:06, Jyrki S wrote:
[Kiva kun kerroit Kerrotaan se kohta kaikille muillekkijn Paa vielä rekkari ! Hoohohohoooo...
<font size=-1>[ This Message was edited by: Jyrki S on 2003-09-05 20:42 ]</font>
On 2003-09-06 13:48, Amppa wrote:
Ettei vaan Jyrkillä olis jonkinnäköinen pätemisen tarve? SAITKO? Lue ens kerralla muutkin ku 0500 Asconan kommentit ja otsikko. 2.5
Vai pätemisen tarve
Nuo ensimmäiset kommentit ovat kyllä epäileviä, (muiden kirjoittamat topiikin alussa siis) osaltansa siksi kun topiikin aloittaja oli kirjoitellut ensin hieman ns. puutaheinää minkä on itse jo sensuroinut pois (oletkohan sitä itse lukenut?)..joten liene olen lukenut otsikon..ja vähän muutakin..
Jos Amppa luet itse aiemmat tekstit huomaat myös että siellä lukee suomeksi että miten 6-syl 2,5 moottorinen ascona on mahdollista tehdä, niin kaasutin kuin ruiskumoottorillakin.
>>0500_Ascona kirjoitti-> Posted: 2003-08-31 14:00_______________________________________
Muutenhan toi on ihan hyvä juttu, mutta siinä menee yli tehot, koneen tilavuus, etuakselin paino jne...
<b>vaikka</b> olisi 2.5 kutoskone. Eli sillä inssillä on vain mennyt puurot ja vellit sekasin, eikä ole edes tiennyt mistä puhutaan. Mutta onnittelut kuitenkin että onnistuit sen tekemään! Ja niitä dokumentteja odotellessa.........
___________________________________________>>
Tästäkin ilmenee liene paremmin epäuskoisuus asiaa kohtaan. Eikö vain?
Edit :kuvaryssimistä..
<font size=-1>[ This Message was edited by: Jyrki S on 2003-09-06 17:36 ]</font>
Paa vielä rekkari ! Hoohohohoooo...