Auto käytettiin oston yhteydessä "autotohtorilla" ja vikoja ei paljon löytynyt. Jarrunesteet oli vanhat, kuluneita levyjä ja vähän puslia hajalla. Hyvät arvosanat antoi joten kaupathan siitä menopelistä piti tehdä.
Huono kuva autosta ostoviikolla:
VARUSTEET:
-Ilmastointi ja jäähdytetty hansikaslokero (täyttöä+varmaan jotakin muutakin kaipaisi)
-Nahkasisusta
-Luistonesto, yllättäen
-Sähkölasit + peilit
-Ajonestolaite joka toimii sellaisella pienellä "mokkulalla" jolle on "pistoke" ratin vieressä. Onko muilla tämmöisiä.....?
-Ajotieturi, itse laitettu
-Keskuslukitus ja siihen laitoin itse kauko-ohjauksen
-Check-control
-Dtm-lisämittarit, itse lisätyt
-Joku Pioneerin usb-tuolla varustettu mankka ja joku DLS-erillisarja etuovissa. Takana ajoittain subbari+vahvari kun ei ole tilan tarvetta. Eli yleensä ei. Itse hankin nämäkin.
-Takavalojen välissä paneeli, eivät ilmeisesti kovin yleisiä?
-Kuskin ja apukuskin airbagit
-Vetokoukku, itse lisätty
-Jäätävän ruma vararengas ja vanhentunut ensiapulaukku
Heti ensimmäisen koeajon aikana kävi selväksi että vakiovanteiden päälle kietaistut pirellin nastarenkaat olivat aivan sudet, meinasi tulla kolari koeajon aikana. Nastoja ja pintaa piisasi mutta tuo merkki on sellainen jota opin boikotoimaan jo ollessani rengaspinnoittamossa töissä. Eivät ole kovin kaksisia rattaita uutenakaan. Talvi oli kuitenkin käytännössä ohi joten päätin lykätä uusien ostoa seuraavaan talveen.
Kesärenkaat sen sijaan vanteineen loistivat poissaolollaan kokonaan joten niitähän minä sitten ensitöikseni lähdin haaparannalta hakemaan. Päädyin ostamaan 15" Stilauto SR600-vanteet ja niille 185/65 Michelin energysaver-renkaat. Ovat kyllä hintansa arvoiset, eivät kyllä makseneetkaan paljon kun ostin ne taxfreena.
Kuva vanteiden mallista:
Heti ekan omistusviikon aikana varasin ajan myös maalarille. En mitään radikaalia kuitenkaan vaan edellisen omistajan aikana tapahtuneita edesottamuksia korjailemaan. Edellinen omistaja oli vaihdattanut autosta laturin AMMATTIKOULUSSA ja siellä ei ilmeisesti oltu vielä käyty läpi loogisia tunkkauspisteitä autoissa koska he olivat saaneet autosta apparin helman kasaan. Kuvaa ei tullut ikävä kyllä otettua. Mutta sopurahalla siitä selvittiin ja korjauksesta tuli siisti. Pieni sävyero on mutta no big deal. En vain ymmärrä miksi ei edellinen omistaja reklamoinut ammattikoulua aiheutuneesta tuhosta?
En sitä muistanut kysyä eikä sillä nyt varsinaisesti tässä vaiheessa ole paljon väliä.
Ekana "muutoksena" autossa ostin ja asentelin ajotietokoneen. Romikselta löysin ja oli taakse kirjoitetun tekstin perusteella C20XE-calibran tieturi. Ei muuta kuin näyttö kiinni liittimeen ja nappi kairaten keskikonsoliin kiinni niin sain melkoisen optimistisia kulutuslukemia näyttöön. Olisi ollut pienille käsille käyttöä taas...... Ei muuta kuin marmoritiskille ohjelmoimaan uudestaan missä oli huollon ukot ensin vähän huuli pyöreenä kun kyselin mahdollisuutta uudelleen ohjelmoimiseen. Onnistui kuitenkin lopulta ja näyttää lähes oikein eli tasan litran alakanttiin. Vielä ei ota päähän tarpeeksi että alkaisin selvittää miten sen saa kalibroitua kohdilleen
Kesällä -08 tekaisin myös totaalisen jarruremontin autoon ja meni melko hyvin putkeen ottaen huomioon että oli ensimmäinen kerta koskaan kun olin jarrujen kanssa tekemisissä. Houkuttelin tosin mekaanikon siihen taustalle vittuilemaan/neuvomaan muutaman lonkeron avulla.
Kun olin tovin calsun kyydistä nautiskellut niin alkoi ilmenemään VIKOJA. Muutaman opelin omistaneena en kuitenkaan asiasta vetänyt palkokasvia sieraimeeni, tämähän on kuitenkin opelin oma suloinen tapa näyttää miten se pitää omistajastaan niin paljon että se haluaa viettää yhteistä laatu-aikaa myös vähän tallilla eikä aina vain tien päällä
Vikavalon olen tässä autossa nähnyt tasan kerran ja se taivaallinen ihme tuli jonkun rempan yhteydessä kun jäi joku random-liitin kiinnittämättä. Voisi kyllä joskus näyttääkin sitä valoa niin tietäisi mistä lähteä vikaa etsimään eikä joka kerta perse-puuhun-menetelmällä. Luistoneston valon toiminta sen sijaan muistuttaa vähän naisen mielialaa. Pakkasella erityisesti tykkäsi palaa koko ajan kunnes auto lämpesi ja auton käynnisti uudestaan. Tästä päättelin että voisi pieni puhdistus & rasvaus tehdä terää ja sehän teki. Ei pala enää turhan takia ellei ole sitten aivan karmea pakkanen eikä autoa ole lämmitetty yhtään ennen käynnistystä.
Seuraavana oli vuorossa jäähdytysjärjestelmä. Homma lähti liikkeelle pienestä nestevuodoista joita sitten paikkailin parhaani mukaan onnellisen tietämättömänä tilanteen todellisesta vakavuudesta. Tilanne kulminoitui KATSASTUKSEN yhteydessä kun ylävesiletku räjähti kesken homman, no letkua vähän lyhyemmäksi ja takaisin kiinni. Leima tuli paperiin mutta jäähdytin halkesi kotimatkalla. Itse jäähdytimen vaihto olikin sitten sellainen operaatio että siitä tulisi jo romaani. Mutta pääpiirteittäin: Ostin marmoritiskiltä uuden -> sain väärän, ostin romikselta käytetyn -> sain oikean. Mutta letkut joita kuitenkin tilasin marmoritiskiltä estivät auton kasaamisen ja auto seisoi kuukauden. Siinä suhteessa onni onnettumuudessa että tämän kuukauden aikana selvisi mikä noita paikkoja toivon mukaan rikkoisi eli paisuntasäiliön korkki. Kun lopulta sain osat ja auton nippuun niin ei ilmennyt vuotoja enää. Oli onneksi kysymys vain parin euron korkista eikä mistään kansipahvista/pahveista.
Taustalla oli koko ajan lähes kaikkien opeleiden yhdistävä ominaisuus eli reviirin merkkaus. Alussa tuo ei niin paljon haitannut kun ei sitä nyt niin paljoa tarvinnut öljyä lisäillä. Kunnes sitten toinen venttiilikoppa alkoi vuotaa siihen malliin että liikennevaloissa alkoi emäntä nalkuttaa voimakkaasti koska kabiinissa haisi melko terhakkaasti palanut öljy kun sitä valui pakosarjan päälle.
Ensiavuksi vaihdatin koppien tiivisteet samassa yhteydessä kun jakopäänhihna vaihdettiin. Ongelma pieneni vaan ei poistunut. Sitten kuulin että B-Vectroissa on alumiiniset kopat vakiona ja aloin melko aktiivisesti sellaisia metsästää. Mutta kun ei vain sattunut kohdalle sitten millään.
Kunnes -09 Kesäkuussa selailin siinä nettiautoa ja silmiini osui moottorivikainen V6 B-Vectra jossa oli pyyntinä 1350€.
Soittelin samantien jobbarille ja kyselin että voisikos mitenkään myydä niitä koppia minulle. Jobbari vastasi vain että hae koko auto pois, saat sen 800€. Pari päivää siitä olikin jo vectra pihassa. Tuolla on osien myyntipuolella edelleen sen auton kappaleita myynnissä ja vaikka olihan siinä vähän hommaa niin kyllä kannatti ostaa ne venttiilikopat vaikka mukana tulikin 1,5 tonnia vähän muutakin.
Kopat sitten asentelin ja vuodot lakkasivat, ainakin yläpäässä. Kuva alumiinisten kanssa:
Mutta koska öljyä oli ruikittu vähän jokapaikkaan pääsi vaihtolistalle myös puola, tulpanjohdot, tulpat ja kauhean arpomisen jälkeen myös lambda. Sitten ajelin taas kerran onnellisen tietämättömänä konepellin alla orastavista ongelmista kunnes tuli katsastuksen aika. Pari puslaa selvänä, käppäri ei pidä toiselta puolelta ollenkaan ja päästöt taivaissa.
Niihin aikoihin sekoili myös tyhjäkäynti jonka ajattelin sitten olevan kaiken pahan alku ja juuri. Tyhjäkäynnin sekoilu loppui vaihtamalla puhjennut letku imusarjasta ja putsailemalla paikkoja.
Käsijarrua varten vaihdoin kengät ja vaijerin. Ja toisesta alatukivarresta edessä oli yksi pusla korkannut joten vaihdoin koko alatukivarren kun oli vielä alkuperäinen alapallonivel paikallaan.
Sitten leimaa hakemaan, ei läpi. Päästöt olivat yhä aivan helvetin huonot. Tässä vaiheessa lensi pyyhe kehään ja varasin ajan huoltoon. Sielä selvisi että puolivuotta vanha puola ei antanut kipinää ykkös-sylinterille ollenkaan. Hehe. Uusi puola peliin ja vähän karstanpolttoa kun oli vähän paskaa kertynyt ykkös-sylinteriin niin johan puhalsi hyvät arvot.
On tietysti omassa kuulossakin vikaa mutta auto itsessään käyttäytyi viisipyttyisenäkin niin hyvin ettei sitä puuttuvaa sylinteriä osannut kaivata. Nyt futaa loistavasti.
Myös alkuperäiset voltti & öp-mittarit löysivät paikkansa keskikonsolista. Pitäisi vain se kallis anturi ostaa joskus että saisi öp:n näkymään myös. Myyjän mukaan mittarit ovat siitä "kuuluisasta" CC-Lahden Dtm-calibrasta peräsin. Todellista kierrätystä siis.
Penkit:
Tulevaisuudessa autoa olisi tarkoitus ehostella perihämäläiseen tyyliin (yhtä hitaasti kuin koralli kasvaa) otsikon mukaiseen suuntaan. Aluksi ainakin valkoiset mittarintaustat, cliff-listat ja tietysti se cliff-puskuri mistä olikin tovin ostoilmoituskin täällä foorumilla. Puskurin ostin jo mutta maalia se kaipaisi kun en ole niin tuning-henkinen että yhdistäisin vihreän puskurin punaiseen autoon.
Myös powerflex-puslat löytyy taakse jotka laitetaan kiinni sitten jos ja kun jonkun alustasarjan saan hankittua.
Raha tässä pitkälti sanelee tuon etenemisnopeuden mutta ei minulla muutenkaan ole kiire mihinkään. Näyttelypeliä tästä ei tavoitella edes ja itselleni tätä teen. Omaa silmää miellyttää pitkälti OEM-look.
Riegerin tosin laskisin vielä sen piiriin. Kuva siitä ostamastani puskurista:
Tämä on tosiaan käyttöauto ja sekin asettaa valtavasti rajotteita tuon laittamisen kanssa.
Ihan oikeana projektina minulla on -70 A-Manta jonka ostin kesällä -09 Hollolasta. Kuvassa auto näyttää parempikuntoiselta kuin se todellakaan on. Sisusta on täysin purettu eikä mekaanisten osien kunnosta ole vielä mitään käryä. Tällä hetkellä auto odottaa tallissa lähinnä kesää kun ei lämmintä tallitilaa ole. Ja työkaluja pitäisi hankkia melkoinen arsenaali projektia varten. Ollut ilmeisesti oikea hottentotti joskus. Myyjän tuttu kertoi että autossa oli aikaisemmin CALIBRAN puskurit kiinni. Nuo helmat nyt ovat vielä kuvissakin kiinni. On ollut varmasti mielenkiintoisen näköinen.
Tuosta teen sitten ihan oman topickin kunhan sille alkaa tapahtuakin jotakin. Kuva rauskusta:
Calibrani -09 kesällä, tällä hetkellä autossa on kiinni vetokoukku ja yksi helman irtopala puuttuu
alkuperästä takaspoileria kaipais, tosin taitaa vaan olla kiven alla ne alkuperäset,varsinkin ne "valaanpyrstön malliset" se ainakin omasta mielestä siistein orkkis spoilereista. ainut mikä pisti silmään että vetokoukku calibrassa? 
se ei voi olla tyylikäs 
) ja sit piti joku koukullinen auto saada mut eihän semmoista ollut niin päätettiin tehdä sellainen. Eli ostin tuossa joskus calibraan vetokoukun kun-halvalla-sain/jos-vaik-sattus-tarviin periaatteella. Lyötiin se nopeesti calibraa kiinni ja matka jatkui. Koukkua on sittemmin tarvittu vähän joka välissä mut ajattelin ottaa sen ens kesänä pois. Nyt on broidilla sellainen auto ettei paljon muilla kannata kärrejä hinailla 
.... muute siisti
Itse pidän noista, mutta en tuollaisia olisi laittanut ellei niitä olisi alkuperäisenä joissakin muissa calibroissa ollut.