Tuon kansi episodin jälkeen pärjättiin taas kuukauden verran, kunnes lähdettiin käymään Kangasalalla Kesä Restaurannassa penkomassa romuja. Tämähän on sattunut perinteisesti samalle viikonlopulle Lahden Öiden kanssa, eli arvaahan sen, että ite en ollu ajokunnossa.
Nooh, siinä aamutuimaan varovasti oloa korjaillessa, kaverin ajaessa ihmeteltiin siinä vaiheessa vielä outoa ääntä, joka esiinty aina pienemmillä kierroksilla vedättäessä. Sytkääkin käänsin jollain bussipysäkillä matkan varrella, eikä ollut toivottua vaikutusta ääneen, joten todettiin, että kaippa se sitten tulee kytkimestä. Olisko levystä jousta poikki tai jotain , johan sitä on melko kovalla kädellä välillä käsketty, eikä kuormaa autossa ollut ollut vastaavaa lastia sitten ekojen koeajojen. Niihän siinä sitten kävi, että takasin päin tullessa, kuskin muutaman kerran kiusatessa konetta, ääntä taas ihmetellessä, alkoi järki kirkastumaan. Mähän PR*L käänsin aamulla tokkurassa vaan lisää ennakkoa sinne, enkä vähentänyt, niinkun piti. Eli auto seis ja uus yritys, kas kummaa, ääni hävis.
Päästiin sitten kuitenkin Padasjoelle, jonka kautta kierrettiin vilkasemassa miltä "pitkäaikaissäilössä" oleva Asconani näytti. Tänne päästessä oli kuitenkin jo puoli litraa öljyä palanut ja mukava sininen pöllytys joka vedätyksellä perässä. Lisää ihmetellessä tuli todettua, että huohotustakin alko jo olemaan jonkin verta, kun öljytikku ei halunnu enää pysyä paikallaan kierrättäessä, vaan halusi hypätä ylös.
Tästä kettuuntuneena, kun rattiinkin alko jo ite uskaltamaan tässä vaiheessa päivää, piti käydä muutama kierros pikkubroidin peltoradalla rankasemassa itteään ja autoa. Senhän arvaa, ettei se siitä enää ainakaa paremmaks muuttunut, mutta sehän tais olla vähän tarkotuski, peli kuitenki alko olee jo selvä. Vaan eipä tuo mitään, kotia kohti vielä lähdettiin. Puolivälissä pysähdyttiin jäätelölle, olihan kunnon hellepäivä, sekä tarkistamaan öljyt. Taas sai puoli litraa lisätä, tällä kertaa se riitti tuomaan öljytason tikun alarajaan. Oltiiha sitä jo 25km tultu edellisestä tarkistuksesta. Kotia kuitenkin vielä selvittiin, sekä autolla vielä viikko ajettiinkin töihin ja tallille, käynnistymisen koko aika vaikeutuessa ja savutuksen lisääntyessä. Pitihän sitä tietenkin jo huohotussäiliö laittaa tässä vaiheessa, eli 4 litran öljykannu josta sai parinkymmenen kilometrin välein kaataa litran puoltoista takas koneeseen.
Onneks kuitenkin kesäloma koitti sinäkin vuonna ja pääs nostamaan koneen pois, sekä seuraavaa tekemään. Vanha kone nostettiin pois ja tietenkin uteliaisuudesta piti kattoa miltä se näytti. Tulos oli positiivinen, eli kannessa kyllä oli nakujälkeä, mutta se oli silti vielä käyttökelpoinen. Alakerrasta taisi olla 2 mäntää halkeillut rengasurien pohjasta sen verran, että palasiakin puuttu, sekä sylintereissäkin tais jonkin verran jälkeä olla, kerta lohkokin hylättiin suoraltaan.
Murjottamassa tallin pihassa ilman moottoria. Oli muuten ensimmäinen ja viimenen kerta, kun otan pelkän moottorin pois tuosta, mutta pitihän sitäkin kokeilla.
Seuraavaks alakerraks tuli siis se 16sv, josta jo oli kansi otettu käyttöön aikasemmin. Tämä moottori oli vaikuttanut jo aikasemmin sen verran parempi kuntoiselta, että ei tarvinnut edes harkita tuon toisen elvyttämistä. Pikaiset mittailut osoitti, että moottori saatto olla oikeestikkin alle 200tkm ajettu, niinkuin perimätieto väitti. Koneeseen laitettiin tietenkin uudet laakerit, männänrenkaat sekä tiivisteet. Lisäksi tuli varuiksi uudet öljypumpun rattaat, vaikkei vanhoissakaan vikaa ollut, mutta kun oli halvalla saatu. Vauhtipyörä vaihtui myös sorvattuun ja öljypohja hieman levitettyyn (käytännössä tullut varmaankaan juuri desiä enempää öljytilaa, mutta tulipahan tehtyä yksi vuoto paikka lisää).
Jotain ylimäärästä korjattavaakin tuli tietenkin vastaan, eli toinen koneen korva oli hieman lähtenyt ratkeemaan, sekä tietenkin joku toistaitoinen piripää oli käynyt yrittämässä autoon sisään, sen seistessä pihalla.
Eli kaikki lukot oli käyty meisselin kanssa sorkkimassa, kuskin ovesta väännetty pihallekkin. Silti autossa ei taidettu olla edes käyty sisällä asti, tai ainakaan mitään ei ollut viety. Tosin, eipä siel ollu mitään viemisen arvostakaan.
Harmittaa kun itse tuli aikoinaan hävitettyä todella hyväkorinen 1.3 OHC-kadett, nykyinen omistaja teki siihen myös tuollaisen 16SV alakerran ja Irmscher-ruiskun.
