Vihreän, siis "sammakon" historia
Ostin 17-vuotiaana silloisen työkaverini suvun kuolinpesältä navetan vintillä säilytetyn vihreän 1.2 -78 Raketin, auto oli kolhuilla mutta erittäin kovapeltinen. Homma ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen kun autossa oli maksamattomia veroja yli vuosikymmenen ajalta, tuli suhteellisen kalliiksi. En ehtinyt saada autoa kunnolla ajoon ennen ajokortin saamista, joten ajelin Talbot 1510:lla ensimmäisen kuukauden. Kadettiin vaihdettiin tekniikka perää lukuunottamatta hyväkuntoisempaan ja ylimaalattiin. Ylimaalaus oli halpa ja on kostautunut, vaikka tuoreena maalaus oli mainio. Rahapulassa menin sitten myymään alihintaan koslan pois.
Viime kuussa tapahtui ihme: Vanha vihreä Kadetti jonka olin muutamia vuosia sitten myynyt, oli ilmaantunut nettiautoon myyntiin laatikkovikaisena ja muutenkin aika surkeassa kunnossa, joten se oli siis pakko ostaa takaisin. Oli yllättäen ollut koko 5 vuotta samalla omistajalla. Huonosti tehdyt pohjat ovat alkaneet paistaa läpi ja hanttarin helma on tällä hetkellä aivan mätä.
Keltuaisen historia
Polte C-mallin Kadetteihin jäi palamaan vihreän myymisen jälkeen, ja seuraavana kesänä kun vain rahaa sai niin eiköhän ollut pakko hankkia keltainen Kadetti. Sen ostin Hämeenlinnasta. Tekniikka tässä autossa oli kuin unelma pientä perän huutoa lukuunottamatta. Heti ensimmäiseksi piti korjata päin persettä laitetut kylkilistat mutta niitä sitten irrotellessa huomasin että auto oli joskus ylimaalattu kylkilistat paikallaan, joten tein sitten kylkiin komeat raidat. Myöhemmin ostin 20€ MAK merkkiset vanteet, yllättäen ne olivat suorat ja sopivat tyyliltään hyvin Kadettiin.
Sittemmin keltaiseen olen vielä asennellut -40mm madallusjouset ja 40mm vaakaWeberin ym. sekä täysin mustan sisustuksen.
Tämä toimii nykyään koekaniinina ja joskus kun pakko sanelee niin varaosa-autona..
. C-kadetissa vaan on sitä jotain.. 
Vihreä kasetti jätetään nyt surkeasti odottamaan seuraavaa motivaation puuskaa, keskityn nyt keltuaiseen.
melkein joskus.