Vectra c 2.2 dti easytronic

[Kalamai]

Onkos kenelläkään tietoa onko ajonesto koodattu vaihteistonohjausyksikköön? Jos olisi, voiko esim. ostaa käytetyn ohjausyksikön niin, että vaihtaa sekä virtalukon ja avaimen samasta autosta mistä ottaa tuon laatikon ohjainyksikön. Onko muuten tässä mallissa laatikon ja moottorinohjainyksikkö samassa? Autoni on vuosimallia 2003. Onko tietoa mistä saisi halvemman ohjainyksikön "tyhmänä" jonka voi koodata uudelleen. Laatikosta kaikki on tarkastettu ja virtapiirit tarkastettu ja tieto kulkee. Liittimet taarkastettu ei hapettumia ja eheitä. Eli ei oikein muuta ole jäljellä. vikakoodin mukaan tieto poikki ohjausyksikköön

[pepper]

Boksi korjaukseen?

[Robertx]

Ajonesto ei ole koodattu vaihteiston ohjausyksikköön.
Ainakaan automaatin ohjausyksikkö ei ole samassa kuin laatikon ohjainyksikkö.
Ebaystä noita varmaan saa.
Voi olla , että ohajusyksikköä vaihdettaessa se pitää ohjalmallisesti erottaa ja sitten taas liittää ohjelmallisesti uusi järjestelmään.
Yksi vaihtoehto on tuo pepperin kirjoittama korjaus.
Tuolla korjataan:
http://www.sercap.fi/
http://www.vekatronics.fi/

[Kalamai]

on käytetty jo korjauksessa mutta kerrottiin ettei ole tehtävissä mitään. Opelilla eivät osanneet sanoa onko ohjainyksikössä koodattu ajonestokoodi. miten tuo käytetty boxi samalla numerolla kuin vanha ja avaimet sekä virtalukko samasta autosta. pitääkö moottorin ohjainyksikössä Ecuadorin vaihtaa myös?

[Robertx]

Käytetyn boxin pitää olla resetoitu eli nollattu. Asennuksen jälkeen se pitää ohjelmoida. Oletettavasti avainta et tarvitse.
Ajonesto liittyy avaimeen, korin ohjausyksikköön ja/tai ohjauspylvään moduliin ja ecuun.

Ohjelmointi onnistuu merkkiliikkeessä tai kenties op-comilla.

Easytronic -nimikkeen selvitys

Vaihteistoparametrien opetus – TECH 2 päävalikko "F4 lisätoiminnot" – alavalikko "F1 vaihteistoparametrien opetus

Vaihteita määritettäessä ajetaan vaihteistossa H-kytkentäkuvalle ja vaihteet kytketään päälle. Tällöin määritetään ensin referenssipiste. Tämä tarpeellista, jotta Easytronicin ohjauksella on tietty piste, jotta tasaus muita vaihteita varten voidaan tehdä. Sen jälkeen kun referenssipiste on määritetty, asetetaan kaikki muut vaihteet peräjälkeen päälle ja tällöin määritetään vaihdegeometria (pääteasennot, lepoasennot, kujaleveydet ja kuja-asemat). Koska määrityksen aikana vaihteistossa voi tapahtua lukkiutumisia, on tarpeellista varmistaa, että renkaat voivat pyöriä vapaasti (käytä nostinta!) Näin on olemassa mahdollisuus, että vaihdepyörät voivat pyöriä vaihdetta opeteltaessa, eivätkä vaihdepyörät lukitu. Synkronointiakselien määrittämiseksi tarvitaan vaihteiston sisääntuloakselin ja ulostuloakselin välinen pyörimisnopeusero. Tätä varten moottorin täytyy käydä joutokäynnillä. Turvavallisuussyistä täytyy jalka- ja seisontajarrun olla kytkettyinä päälle. Syy tähän on, että synkronointiakselien määrittämisessä kytkin suljetaan ja vaihteiston toimilaite liikkuu vaihdesynkronoinnin suuntaan. Tämän synkronoinnille siirtymisen johdosta tapahtuu hetkellinen voimasulku synkronoinnin kartiolla. Mikäli jalka- ja seisontajarru eivät ole päällä, voi auto lähteä tahattomasti liikkeelle. Synkronointiakselien määrittäminen käynnistetään ainoastaan, kun jalka- ja seisontajarrun signaalit ovat olemassa. Heti kun jarruja ei enää tunnisteta, synkronointiakselien määrittäminen keskeytyy.

Kosketuspistemääritys (1 ja 2) – TECH 2 päävalikko "F4 lisätoiminnot" – alavalikko "F2 kosketuspistemääritys

Kosketuspiste on kohta, jolla painelevy ja kytkinlevy koskettavat ja vähäinen momentti (n. 4 Nm) välitetään. Ohjainlaite toimitetaan esiasetetun kosketuspisteen kanssa. Kytkimen ja auton toleranssien johdosta tämä tunnusarvo vaihtelee. Tämän vuoksi tämä parametri on määritettävä auton käyttöönoton yhteydessä. Kosketuspistemääritys on tarpeellinen aina, ennen kuin kytkin välittää suuremmat kitkaenergiat, jotta kytkimen ennenaikainen vaurioituminen vältettäisiin. Kosketuspistemääritys suoritetaan 2 tasossa:

Kosketuspiste määritetään ensin karkeasti, tämän jälkeen se optimoidaan. Juuri ennen jokaista kosketuspistemääritystä tarvitaan tilavuustasaus (urkinta), jotta hydraulinen matka voi tasautua.
Kosketuspistemääritys menetelmä 1

Käynnistys tapahtuu kohdasta 18,00 mm (kytkin täysin auki) ja hitaasti ajetaan pienemmille arvoille, kunnes muutos moottorin momentissa (4 Nm) havaitaan. Tähän kuuluva kytkinasema tallennetaan. Tämän jälkeen kytkin jälleen avataan.

Kosketuspistemääritys menetelmä 2

Heti kosketuspistemäärityksen 1 perään suoritetaan kosketuspistemääritys 2, joka nyt karkean kosketuspisteen perusteelta määrittää arvon tarkemmin. Kosketuspisteeseen ajo suoritetaan tällöin kaksi kertaa peräkkäin. Kosketuspistemäärityksessä 1 määritettyyn asemaan ajetaan, moottorimomentti tarkastaa muutoksen arvosta 4 Nm ja edellä opittua kosketuspistettä siirretään moottorimomentin todellisesta muutoksesta riippuen.

Vaihtoehtojen ohjelmointi (High-Speed CAN-väylän ohjelmointi) – TECH 2 päävalikko "F5 ohjelmointi" – alavalikko "F1 vaihtoehtokokoonpanon ohjelmointi

Auton varustuksen mukaan täytyy suorittaa High-Speed CAN-väylän ohjelmointi. Tällöin määritetään, onko auto varustettu ABS:llä. Mikäli vaihtoehtojen on suoritettu väärin, on varauduttava vikatoimintoihin tai merkintöihin virhetallentimeen.

Virhetallentimen luku/tyhjennys – TECH 2 päävalikko "F0 virhekoodit" – alavalikko "F0 virhekoodit järjestetty prioriteetin / F1 virhekoodin luku ohjauslaitteesta

Kokonaisjärjestelmän diagnoosimahdollisuuden parantamiseksi on ohjainlaitteen ohjelmistoon integroitu virheen tunnistus. Heti kun virhe tunnistetaan, asetetaan virheen tyypin mukaan tietty virkekoodi virhetallentimeen. Virhetallentimessa oleva merkintä pysyy muistissa niin kauan, kunnes virhetallennin tyhjennetään. Ohjainlaite kuitenkin erottaa, onko virhe tällä hetkellä vielä olemassa (present) tai eikö se enää vaikuta (not present). Tämän lisäksi virheet jaetaan vielä oirekoodin avulla, jotta yksittäisistä virheistä saataisiin tarkempia tietoja. Jos yksi virhe tunnistetaan, niin ohjainlaite reagoi tiettyjen strategioiden ja virhenäyttöjen kanssa. Lisätietoja virhekoodeihin, virheen aiheuttajiin ja virheiden korjaustoimenpiteisiin löytyy tarkastusohjeesta.

Ryömintä

Easytronic-järjestelmä sisältää ryömintätoiminnon. Ryömintä mahdollistaa auton pehmeän liikkeellelähdön joutokäyntikierrosluvulla, vaihteen ollessa päällä ja jarrun ollessa vapautettuna. Tällöin kytkin suljetaan osittain. Tällä mahdollistetaan mukava asemointi ja pysäköinti. Kytkimen lämpötilan noustessa ryömintämomenttia vähennetään lineaarisesti. Kun ryömintätoiminto ei ole kunnossa, viittaa se siihen, että kytkinhydrauliikka täytyy ilmata ja/tai kosketuspiste täytyy opetella uudelleen.

Energiasiirtymä kytkimeen (luisto)

Auton käytön aikana siirtyy kytkimen luistossa energiasiirtymää kytkimeen. Luistoksi nimitetään moottorin ulostulokierrosluvun ja kytkinakselin sisääntulokierrosluvun välillä ilmaantuva pyörimisnopeusero. Mitä suurempi on energiasiirtymä, sitä suurempi on kytkimen yksittäisten rakenneosien kuumentuminen. Kytkimen yksittäisillä osilla on tietyt lämpötilarajat, joista alkaen ilmaantuu palautumattomia muutoksia ja jonka seurauksena niiden toimintaan ja ominaisuuksiin vaikutetaan.

Kytkimen suojatoiminto

Kytkimen suojaamiseksi ylikuormitukselta, on ohjelmistoon sisällytetty suojatoiminto. Tämä valvoo kytkimen luistotilanteita ja havaitsee silloin "jatkuvan luiston", kun yhteenlaskettu kitkaenergia ylittää tilanteesta ja vaihteesta riippuvaisen kynnyksen.

Tällöin erotetaan ajamisen, liikkeelle lähdön, ryömintäajon, kuorman kanssa ajon, normaalin ajon sekä vaihteiden "1", "2" ja "R" välillä.

Seisautustilannetta (ajoneuvon pitämistä seisonta- ja/tai jalkajarrulla paikallaan ja samanaikaisesti painetaan kaasupoljinta) käsitellään erikseen.

Tilanne

Vastatoimenpide
Liikkeelle lähtö
Seisautus
Ajaminen
Ryömintä (v < kynnys)
Ryömintä (v > kynnys)
Kuljettaja-varoitus

Kytkimen veto kiinni momentin jälkiohjauksen poiskytkennän kautta. Vaihtojen jälkeen viivästetty kaksitasoinen veto kiinni parempaa vaihtamismukavuutta varten. Momentin jälkiohjauksen uudelleenaktivointi seuraavan liikkeelle lähdön yhteydessä.
X
----

Moottorin kuristus hitaan kytkimen kiinni vedon johdosta.
X
----

Pakotteinen liikkeelle lähtö momentin jälkiohjauksen poiskytkennän kautta. Tällöin kytkimen kiinni veto kaksitasoisen rampin kautta. Momentin jälkiohjauksen uudelleenaktivointi seuraavan liikkeelle lähdön yhteydessä.
X
X
----

Ryömintätoiminnon poiskytkentä kunnes kuljettajan tunnistus kaasupolkimella tai vaihdevivun liikkeellä asennosta "D" / "R" asentoon "N.
X
----



Kitka-arvo

Easytronic-ohjauksessa käytetty kitka-arvo ei vastaa fysikaalista kitka-arvot kytkinlevyn kitkapinnalla. Easytronic-kitka-arvo on ohjelmiston laskusuure, jolla ohjelmistoon asetettu säätömomenttiominaiskäyrä voidaan sovittaa todelliseen ominaiskäyrään. Easytronic-kitka-arvo on tekijä, joka vaikuttaa kytkinmomenttiin (kitka-arvomukautus). Kitka-arvo sisältää kaikki vaikutukset, jotka muuttavat kytkinmomentin välityskäyttäytymistä säätömatkan toimintona (säätömomenttiominaiskäyrä). Näitä ovat mm. välitysmatka, termiset efektit kytkimelle, fysikaalinen kitka-arvo, kitkasäde tai ylimääräiset sähkökuluttajat, jotka vaikuttavat moottorin momenttiin.

Mukautus

Oppimistoiminnolla opeteltujen tietojen sopeutusta ajokäytön aikana kutsutaan mukauttamiseksi. Ohjainlaitteeseen asetettuja ominaiskäyriä ja vaihteistogeometriatietoja sovitetaan tämän avulla jatkuvasti aktuaalisiin olosuhteisiin, esim. tulokseksi saatu kytkimen ominaiskäyrä ohjausta varten mukautetaan käytön aikana parametrien "kosketuspiste" ja "kitka-arvo" avulla.

Kitka-arvomukautus

Kitka-arvo mukautetaan autossa. Tätä varten moottorimomentin signaali ja säädinmatka arvioidaan luisto-tilanteessa (esim. liikkeelle lähdettäessä tai vaihdettaessa). Easytronic-ohjaus muuttaa kytkinmomentin kitka-arvokertoimen kanssa siten, että nominaalinen säätömomenttiominaiskäyrä (asetettu ohjaukseen) lähenee todellista ominaiskäyrää.

Kosketuspistemukautus

Kosketuspistemukautus palvelee kytkimen ominaiskäyrän lämpövaikutuksesta ja/tai kulumisesta aiheutuvien siirtymien tasaukseen. Kosketuspistemukautus suoritetaan auton ollessa pysähdyksissä, moottorin käydessä, jarrun ollessa painettuna ja vaihteen ollessa päällä.

Vaihteistogeometriatietojen mukautus

Jokaisen uuden vaihteen kytkennän jälkeen, vaihteistogeometria tunnustellaan vaihto- ja valintasuuntaan. Poikkeamat käyttöönotettaessa opetelluista arvoista arvioidaan ja ne johtavat pitkällä tähtäimellä asetettujen arvojen muutokseen. Täten vaihteistogeometrian muutokset mukautetaan koko käyttöiän ajan (esim. kulumisesta aiheutuvat muutokset).

Urkintaporaus

Urkintaporaus on pieni aukko työsylinterissä. Se mahdollistaa nestetasauksen ja täten pituustasauksen irrotusjärjestelmässä (urkinta) yhden paisuntasäiliön kautta, joka toimii painesäiliönä. Tämä myös kompensaatioksi nimitetty tapahtuma on tarpeellinen, jotta lämpötilavaihteluista aiheutuvat nestetilavuuden muutokset tai nestehukasta tai kulumisesta aiheutuvat nestetilavuuden vähentymiset tasattaisiin.

Momentin jälkiohjaus

Ilman momentin jälkiohjausta kytkimen toimilaite ajaa vain asentoihin täysin auki tai täysin kiinni. Momentin jälkiohjauksella on kytkimen toimilaitteen ohjeasento aina riippuvainen aktuaalisesta moottorimomentista (kytkimen ominaiskäyrä momentti/matka). Kuormituksen vaihtovaimennukseen annetaan kytkimen ohjemomentiksi turvakertoimella kerrottu moottorimomentti. Täten järjestelmä reagoi nopeasti moottorimomentin nousuihin hetkellisesti luistavalla kytkimellä. Tämän lisäksi momentin jälkiohjaus mahdollistaa osakuormitusalueella kytkimen nopean avauksen. Momentin jälkiohjaus rajoitetaan vähimmäiskytkinmomentilla pieniä momentteja varten.

Tiettyjen virheiden yhteydessä suoritetaan varastrategia "momentin jälkiohjaus kytkettynä pois päältä".

Synkronointi

Vaihteiston sisääntuloakselin ja ulostuloakselin erilaisista pyörimisnopeuksista johtuen on tarpeellista vaihdetta vaihdettaessa sopeuttaa tai synkronoida akselien pyörimisnopeudet, jotta vaihde voidaan kytkeä. Tämä saavutetaan vaihteistossa synkronirenkaiden avulla. Vaihdettaessa liukuholkkia siirretään hammaspyörän kytkentähammastuksen suuntaan. Tällöin se ottaa synkronirenkaan mukaan, joka painetaan ulkokartiota vasten. Yhdistettävien osien erilaisista pyörimisnopeuksista johtuen synkronirengas pyörähtää hieman liukuholkkiin nähden. Täten lukituslaitteisto alkaa vaikuttaa. Synkronirenkaan viistetyt hampaat painautuvat liukuholkkia vasten ja estävät siirtymisen jatkumisen. Puristusvoiman vaikutuksen alaisena molemmat kartiot pyörivät vastakkain niin kauan, kunnes pyörimisnopeudet ovat tasaantuneet. Vasta sitten liukuholkki voidaan työntää kytkentähammastuksen yli ja vaihde kytketään päälle. Synkronointitapahtuma on tarpeellinen vaihdettaessa isommalle ja pienemmälle vaihteelle. Synkronirenkaiden asema sijaitsee vaihteistossa ennen vaihteen pääteasentoa ja määritetään käyttöönoton yhteydessä omana parametrina. Tätä asemaa, jossa synkronointi kytkeytyy päälle, kutsutaan synkronikynnykseksi.

Easytronicin tarpeelliset käyttöönottorutiinit korjaus-/huoltotapauksessa

Ohje: Auton korjauksien yhteydessä täytyy erilaisia järjestelmäkomponentteja vaihtaa tai kunnostaa. Jotta korjauksien jälkeen suoritetaan kaikki Easytronic-järjestelmälle tarpeelliset käyttöönottorutiinit, on seuraavassa taulukossa esitetty tätä varten tarpeelliset käyttöönotot:

Suoritettu työ
Tarpeelliset käyttöönottorutiinit

Easytronic-ohjainlaitteen vaihto
1. SPS-ohjelmointi

2. CAN Config List ohjelmointi

3. Kytkimen hydrauliikan täyttö/ilmaus

4. Vaihteistoparametrien oppimistoiminnon suoritus

5. Kosketuspistemäärityksen suoritus

6. Virhetallentimen luku/tyhjennys

Vaihteensiirtomoduulin vaihto
1. Vaihteistoparametrien oppimistoiminnon suoritus

2. Virhetallentimen luku/tyhjennys

Kytkimen painelevyn vaihto
1. Kosketuspistemäärityksen suoritus

Kytkinlevyn vaihto
2. Virhetallentimen luku/tyhjennys

Vauhtipyörän vaihto

Keskusirrotusvivun vaihto
1. Kytkimen hydrauliikan täyttö/ilmaus

Hydrauliikkaputken vaihto
2. Kosketuspistemäärityksen suoritus

Hydrauliikkaputken avaus/erotus
3. Virhetallentimen luku/tyhjennys

Vaihteiston vaihto
1. Kytkimen hydrauliikan täyttö/ilmaus

2. Vaihteistoparametrien oppimistoiminnon suoritus

3. Kosketuspistemäärityksen suoritus

4. Virhetallentimen luku/tyhjennys

Vaihteiston irrotus/asennus ilman Easytronic-komponenttien vaihtoa
1. Kosketuspistemäärityksen suoritus

2. Virhetallentimen luku/tyhjennys

Valitsinvivun vaihto
1. Virhetallentimen luku/tyhjennys

2. Käyttöönotto ei tarpeellinen



Easytronic-ohjainlaitteen vaihto

Mikäli asiakaspalvelussa asennetaan Easytronic huolto-ohjainlaite, on ennen käyttöönottoa huolto-ohjainlaitteessa oleva ohjelmisto korvattava. Ohjelmistopäivitys suoritetaan moottorista ja autovaihtoehdosta riippuen TIS-järjestelmän "Service Programing System (SPS)" avulla. Ohjauslaite on jo Seed & Key lukittu.

Ohjeita huoltotapausta varten

Ohje: Pääsääntöiset huoltotapauksessa huomioon otettava toimenpiteet, jotta korjauksen optimaalinen kulku varmistetaan:

Ota Opel-huoltoinformaation (TIS) avulla selvää mikä on uusimman TECH 2-ohjelmiston versionumero ja mikäli tämä ei täsmää diagnoosilaitteessa olevan ohjelmistoversionumeron kanssa, suorita TECH 2-ohjelmiston päivitys TIS kohdan "Diagnoosiohjelmiston välitys" avulla.
Suorita huollossa tai korjaustapauksessa TECH 2:lla valikkokohta "Lue ohjainlaitteen tunnistus" ja vertaa Easytronic-ohjainlaitteen ohjelmistotasoa Opel huolto-informaatiossa (TIS) mainittuun uusimpaan versioon. Mikäli TIS:ssa on uudempi Easytronicin ohjelmistoversio, on suoritettava Easytronic ohjelmiston päivitys TIS kohdan "Service Programing System (SPS)" avulla.
Jokaisen huollon/korjaustapauksen jälkeen on Easytronic-ohjainlaitteen virhetallennin tyhjennettävä ja tämän jälkeen suoritettava koeajo. Tämän jälkeen on virhetallennin luettava uudelleen ja korjattava tarvittaessa vielä olemassa olevat viat.
Kahden auton ohjainlaitteita ei saa vaihtaa keskenään, riippumatta siitä, onko kyseessä samanlaiset tai erilaiset autovaihtoehdot. Mikäli näin menetellään testitarkoituksessa, on ehdottomasti suoritettava käyttöönottojakso, jotta järjestelmän toimintahäiriöt tai toimilaitteiden vaurioitumiset vältetään.
Auton pysäyttäminen

Ajoneuvon varmistamiseksi poisrullaamisen estämiseksi täytyy seisontajarru kytkeä pysäyttämisen yhteydessä päälle.

Autosta poistuminen

Autosta ei saa poistua vaihteen ollessa päälle ja moottorin käydessä. Avattaessa kuljettajan ovi kuuluu tässä tapauksessa varoitusääni.

Service Vehicle Soon (SVS)

SVS-varoitusvaloa ohjataan tiettyjen virhetallenninmerkintöjen yhteydessä, jotka Easytronic aktivoi virhetapauksessa. Tällaisessa tapauksessa ajon jatkaminen on kuitenkin mahdollista, mutta ammattikorjaamolle tulisi hakeutua viipymättä, jotta virhe voidaan paikallistaa ja korjata.

Jarruneste MTA-irrotusjärjestelmää varten

Irrotusjärjestelmän jarruneste on vaihdettava annetuin väliajoin. On ehdottoman tärkeää, että käytetään ainoastaan Opel/LUK määrityksen mukaisia jarrunesteitä "BASF Hydraulan 404 DOT4" tai "Shell Brake Fluid DOT4 LW". Jo pienetkin jarrunesteen epäpuhtaudet rasvalla tai öljyllä (esim. jälkivirtausputken rasvaus, jotta se voidaan asettaa paremmin paikalleen tai jarrunesteen lisääminen mineraaliöljystä likaantuneella astialla) johtaa pääsylinterin toimintahäiriöön ja täten kytkimen toimilaitteen ja keskusirrotuskytkimen toimintahäiriöön! Järjestelmän likaantuminen voidaan havaita paisuntasäiliön pullistuneesta paljekumista.

Kytkimen ylikuumentuminen

Pysäytettäessä ylämäkeen on ehdottomasti kytkettävä seisontajarru päälle tai käytettävä jalkajarrua. Autoa ei saa vaihteen ollessa päällä pitää paikallaan korotetulla moottorin kierrosluvulla, jotta kytkimen ylikuumentuminen/vaurioituminen vältetään. Myös jalkajarrun painaminen painettaessa samanaikaisesti kaasua ja vaihteen ollessa kytkettynä johtaa kytkimen vaurioitumiseen ja on kiellettyä.

NiO kriteeri kosketuspistemäärityksen jälkeen

Kosketuspistemäärityksen jälkeen täytyy TECH 2:lla arvioida, onnistuiko käyttöönotto. Seuraava NiO kriteeri on voimassa:

Autotyyppi kosketuspistemäärityksen 2 jälkeen
Z18XER kosketuspiste >14,0 mm
Mikäli NiO kriteeri ylitetään kosketuspistemäärityksen 2 jälkeen, niin tuuletus/ilmaus ja kosketuspistemääritys on kertaalleen toistettava. Heilahtelevat moottorimomenttisignaalit tai ilma irrotusjärjestelmän hydraulijärjestelmässä voivat johtaa tähän virhekuvaan. Kohonnut kytkimen lämpötila vaikuttaa negatiivisesti kosketuspistemääritykseen, tai viittaa virheelliseen kosketuspistemääritykseen.

Signaalitarkastus tietolistan ja ylimääräisen tietolistan avulla

Jotta tämä analyysi voidaan suorittaa huollossa, on tarpeellista lukea TECH 2:lla MTA:lle relevantit kytkimet ja signaalit.

Olemassa on 3 diagnoosin tietolistaa ja 3 ylimääräistä tietolistaa. Tämä rakenne 3 erilaiseen listaan on tarpeellista, koska MTA-ohjainlaite tukee samanaikaisesti enintään 5 DPID:tä (Multi Message).

Signaalit ja niiden arvoalueet on kuvattu tarkastusohjeessa ja ne kootaan yhteen Snapshot-tietolohkoon, joka näytetään TECH 2:n valikon "tietolista" ja "ylimääräinen tietolista" kautta. Katso tarkastusohje!

Ohje: Kaikkia signaaleita, jotka ovat käytettävissä DPID:einä, ei näytetä myös TECH 2:lla. Yksittäisten signaaleiden ohjearvotarkastuksen työohjeet ovat esitetty TIS-tarkastusohjeessa kyseistä autotyyppiä varten. "Ylimääräisen tietolistan" signaalit soveltuvat laajennettuun diagnoosiin. TIS-tarkastusohjeessa ei ole mitään työohjeita / ohjearvoja ylimääräisen tietolistan signaaleita varten. Tämän vuoksi ohjearvotarkastuksen tulisi suorittaa ainoastaan Easytronicia varten koulutettu henkilöstö.