120kW turbodiesel, hyötysuhde 0,35, polttoaine-ilma suhde 1:25, turbiinin hyötysuhde 0,8, kompressorin hyötysuhde 0,7. Pakokaasun lämpö ennen ahdinta 450 C, pakokaasun paine ennen ahdinta 1,8bar, pakokaasun paine ahtimen jälkeen 1,0bar, imuilman lämpö 20 C, imuilman paine 1,0bar. Dieselin lämpöarvo 43MJ/kg, ilman tiheys 1,293kg/m3, ilman ominaislämpö 1,004 KJ/KgK.
Näillä arvoilla laskettuna:
Pakokaasun lämpö ahtimen jälkeen 338,25 C
Imuilman paine ahtimen jälkeen 1,968bar
Imuilman lämpö ahtimen jälkeen 109,4 C
Imuilman massavirta 0,199 kg/s
Imuilman tilavuusvirta 9250 l/min
Ahtimen akseliteho 17,9kW
Ahtopaine on siis (1,968-1,0)bar=0,968bar.
Jos samaa kompressoria pyöritettäisiin sähkömoottorilla täytyisi sen teho olla tuo 17,9kW, että saataisiin aikaan sama ilman massavirta ja paine.
<font size=-1>[ This Message was edited by: Markus on 2003-11-12 18:40 ]</font>
"Sähköturbo"
Re: jousiturbo
Oon miettiny kans tota lisä-sähköturboa. lähinnä silleen että kun pakariturbo ei vielä jaksa puhaltaa, sais lisäilmaa sähköllä. nykyään on sellasia akkuja ja moottoreita, että sais vaikka konkalla lisätehoa jotta laite pelais, vain hetkellisesti ei kokoaikaa!
toinen idea joka on muhinut on "pyssyturbo" tai paineilmaturbo. (Toiminta kuten ilmakiväärissä) tällä saisi siis juuri sen hetken lisää ilmaa koneeseen kun huomaa että auto ei kiihdy, ja rekka on tulossa päälle tms... tai kun haluaa vaan sudittaa/kiihdyttää nopeesti ja sulattaa kytkimen.(auton sammumista ei tartte pelätä, koska ilmaa tulee niin paljon että moottori kyllä pyörii sillä ihan reilusti, tosin voi pyöriä nurinpäin jos ei säädä laitetta...)
eli hitonmoinen jousi, kierrejousi joka painetaan kasaan hydrauliikalla,kierrejousi on putken sisällä. samalla putki imee ilmaa sisäänsä, putki on koko auton pituinen ja melko paksu. ajaessa tasaista vauhtia "pyssyturbo" ladataan vetämällä hydrauliikalla jousi kasaan, sitten kun tarttee sitä tavaraa, päästetään napista pyssy laukeamaan. hydrauliikkalaite on jo tätä ennen irrotettu sähköllä automaattisesti itse putkesta, ettei se hidasta pyssyn toimintaa.
toinen idea joka on muhinut on "pyssyturbo" tai paineilmaturbo. (Toiminta kuten ilmakiväärissä) tällä saisi siis juuri sen hetken lisää ilmaa koneeseen kun huomaa että auto ei kiihdy, ja rekka on tulossa päälle tms... tai kun haluaa vaan sudittaa/kiihdyttää nopeesti ja sulattaa kytkimen.(auton sammumista ei tartte pelätä, koska ilmaa tulee niin paljon että moottori kyllä pyörii sillä ihan reilusti, tosin voi pyöriä nurinpäin jos ei säädä laitetta...)
eli hitonmoinen jousi, kierrejousi joka painetaan kasaan hydrauliikalla,kierrejousi on putken sisällä. samalla putki imee ilmaa sisäänsä, putki on koko auton pituinen ja melko paksu. ajaessa tasaista vauhtia "pyssyturbo" ladataan vetämällä hydrauliikalla jousi kasaan, sitten kun tarttee sitä tavaraa, päästetään napista pyssy laukeamaan. hydrauliikkalaite on jo tätä ennen irrotettu sähköllä automaattisesti itse putkesta, ettei se hidasta pyssyn toimintaa.
Re:
Mieteitkö kauankin tätä?
Eikö olis helpompaa laittaa 200L paineilmasäiliö peräloosteriin ja ladata sitä huoltoasemilla.
Eikö olis helpompaa laittaa 200L paineilmasäiliö peräloosteriin ja ladata sitä huoltoasemilla.
Useita 60/70luvun oikeita Opeleita ja käyttikset
Vectra C Wagon 1.9CDTI 150hv OPC Line
Astra H Wagon 1.7CDTI 100hv (500tkm kerhossa)
Vectra C Wagon 1.9CDTI 150hv OPC Line
Astra H Wagon 1.7CDTI 100hv (500tkm kerhossa)
puhallintekniikan puolesta ihan mahdollinen juttu.
Voimalaitoksissa käytetään "sähköturboa" palotapahtuman tehostamiseksi. Sitä en tiedä voiko ihan suoraan johtaa polttomoottorille samaa ideaa mutta voisi kuvitella kyseessä olevan vain imupuolen pieni paineistaminen jolloin vaan mitoitetaan tarpeeksi tuottoa puhaltimelle.
Yksi kilo polttoainetta tarvitsee palaakseen n.15kg ilmaa. Autolla normaaliajossa tarvitaan ilmaa siis 70-100kg/h = 70-100m3/h. Kovassa kiihdytyksessä nousee varmaan sinne 400m3/h paikkeille.
400m3/h ei vaadi viellä kaksista puhallinta totetuakseen ja sillä saa imupuolen jo nollapaineiseksi. Esim ilmalämpöpunpun 120w puhallin taitaa jo tuon tehdä.
Yksi kilo polttoainetta tarvitsee palaakseen n.15kg ilmaa. Autolla normaaliajossa tarvitaan ilmaa siis 70-100kg/h = 70-100m3/h. Kovassa kiihdytyksessä nousee varmaan sinne 400m3/h paikkeille.
400m3/h ei vaadi viellä kaksista puhallinta totetuakseen ja sillä saa imupuolen jo nollapaineiseksi. Esim ilmalämpöpunpun 120w puhallin taitaa jo tuon tehdä.
Re:
Uusissa F1 autoissahan on "sähköturbo" eli ERS-H.
Kun turboa ei tarvita ahtamiseen, niin sen akseli käyttää sähkögeneraattoria. Sitten kun tarvitaan nopeasti ahtoja, niin generaattori toimii sähkömoottorina ja antaa turbon akselille vauhtia. Tai ainakin näin minä olen ERS-H toiminnon käsittänyt.
Siitä vaan vaikka Ferrarilta kyselemään Opeliin sopivia purkuosia.
120W puhallin ei kyllä ahda yhtään mitään. Lähinnä siirtää ilmaa paikasta toiseen 0.001 bar paine-erolla. Jos laitat käden vaikka tuon tehoisen kanavapuhaltimen eteen, niin juuri ja juuri tuntee, että ilma virtaa läpi. Paskahuussiin ilmanvaihtoon kyllä oivallinen kapine.
Moottorin ahtaminen vaatii kilowatteja, jopa kymmeniä.
Kun turboa ei tarvita ahtamiseen, niin sen akseli käyttää sähkögeneraattoria. Sitten kun tarvitaan nopeasti ahtoja, niin generaattori toimii sähkömoottorina ja antaa turbon akselille vauhtia. Tai ainakin näin minä olen ERS-H toiminnon käsittänyt.
Siitä vaan vaikka Ferrarilta kyselemään Opeliin sopivia purkuosia.
120W puhallin ei kyllä ahda yhtään mitään. Lähinnä siirtää ilmaa paikasta toiseen 0.001 bar paine-erolla. Jos laitat käden vaikka tuon tehoisen kanavapuhaltimen eteen, niin juuri ja juuri tuntee, että ilma virtaa läpi. Paskahuussiin ilmanvaihtoon kyllä oivallinen kapine.
Moottorin ahtaminen vaatii kilowatteja, jopa kymmeniä.
Astra-F MV6 -94
Muut kulkineet: Audi A4 2.0TFSI Quattro -13, BMW 116i -07, Honda CBR600F -89
Muut kulkineet: Audi A4 2.0TFSI Quattro -13, BMW 116i -07, Honda CBR600F -89
Re:
120w sähköpuhaltimen virtausta kun alat kuristamaan eli tukkimaan niin se palaa kohta karrelle. Samoin noista bensan määristä: jos siellä on 600cc suuttimet niin bensaa menee nelipyttysessä 2.4L/min eli 144L/h eli 100kg/h. Ilmaa pitäis saaha sillon koneeseen määrällisesti 1500m3/h eli siellä on virtausmäärä imusarjassa semmosta ettei tarvii pikkusähköpuhaltimilla unta nähdä.
Vectra B -96 x20xev
Kadett E -91 c16nz (ex)
Kadett E -91 c16nz (ex)
Re:
Eiks tääki scheisseketju olis hyvä lyyä poistoon ettei joku oikeesti luule et opelistit kuvittelis tällasten patenttien toimivan... 
Useita 60/70luvun oikeita Opeleita ja käyttikset
Vectra C Wagon 1.9CDTI 150hv OPC Line
Astra H Wagon 1.7CDTI 100hv (500tkm kerhossa)
Vectra C Wagon 1.9CDTI 150hv OPC Line
Astra H Wagon 1.7CDTI 100hv (500tkm kerhossa)
Re:
Vakavaan ( 
) aiheeseen vakava video, tuntui sopivan hyvin tähän: https://www.youtube.com/watch?v=U81_0wa ... 16CECEA3BC
Vaikkakin ei sähköpuhaltimia, vaan husqvarnan polttomoottorikäyttöinen 2,15 hp lehtipuhallin malliltaan 150 BT viitenä kappaleena Chevrolet Monzaan (Kaikkea ne kokeileekin ). Yksi puhkuu noin 1200 m^3/h eli ilman kokonaistilavuusvirta olisi viidellä puhaltimella noin 6000 m^3/h. Saivat jopa tuloksia, melkein 20 hevosvoimaa lisää dynossa pyöriltä
Mutta tosipuheessa, kyllä sähköinen ahtaminenkin tekee tuloaan ajoneuvoihin, jos ei nyt ainoana ahtotapana, niin ainakin varsinaisen pakokaasuahtimen avustajana. Näinhän on myös nykyisissä F1-autoissa, kuten Wesku tuossa aikaisemmin mainitsikin. BorgWarnerilla taisi olla ainakin eBOOSTER konsepti ja taisipa olla jollain raskaan kaluston moottorivalmistajalla jotain vireillään.
) aiheeseen vakava video, tuntui sopivan hyvin tähän: https://www.youtube.com/watch?v=U81_0wa ... 16CECEA3BCVaikkakin ei sähköpuhaltimia, vaan husqvarnan polttomoottorikäyttöinen 2,15 hp lehtipuhallin malliltaan 150 BT viitenä kappaleena Chevrolet Monzaan (Kaikkea ne kokeileekin
). Yksi puhkuu noin 1200 m^3/h eli ilman kokonaistilavuusvirta olisi viidellä puhaltimella noin 6000 m^3/h. Saivat jopa tuloksia, melkein 20 hevosvoimaa lisää dynossa pyöriltä Mutta tosipuheessa, kyllä sähköinen ahtaminenkin tekee tuloaan ajoneuvoihin, jos ei nyt ainoana ahtotapana, niin ainakin varsinaisen pakokaasuahtimen avustajana. Näinhän on myös nykyisissä F1-autoissa, kuten Wesku tuossa aikaisemmin mainitsikin. BorgWarnerilla taisi olla ainakin eBOOSTER konsepti ja taisipa olla jollain raskaan kaluston moottorivalmistajalla jotain vireillään.
Omega B2 x25xe
Re:
Mainitaan nyt viellä, että en siis ole tämän idean kehittäjä/ kannattaja missään tapauksessa 
Jos tuollainen ratkaisu olisi järkevä muualle kuin formuloihin se varmasti olisi jo toteutettu jossain. Kikkailijat saavat ihan vapaasti laittaa vaikka kymmennen hiustenkuivaajaa konepellin alle jos siitä jotain iloa itselleen saavat.
Ketjussa on tuotu vaan esille, että vaadittava teho tulisi olla kymmeniä kilowatteja mutta itse väitän huomattavasti pienemmän tehon riittävän. Jos ei nyt puhuta formuloista niin eikos turbolle riitä ihan alle yhdenkilowatin puhallusteho? Eihän vakiturboistakaan oteta kuin hiukan yli 0barin ylipainetta pihalle.
Jos tuollainen ratkaisu olisi järkevä muualle kuin formuloihin se varmasti olisi jo toteutettu jossain. Kikkailijat saavat ihan vapaasti laittaa vaikka kymmennen hiustenkuivaajaa konepellin alle jos siitä jotain iloa itselleen saavat.Ketjussa on tuotu vaan esille, että vaadittava teho tulisi olla kymmeniä kilowatteja mutta itse väitän huomattavasti pienemmän tehon riittävän. Jos ei nyt puhuta formuloista niin eikos turbolle riitä ihan alle yhdenkilowatin puhallusteho? Eihän vakiturboistakaan oteta kuin hiukan yli 0barin ylipainetta pihalle.
Re:
Ei paineen teko vaadi tehoa jos "seinää vasten" tekee, mutta 1000m3/h ja paine, niin se vaatii. Tuotto on se avaintekijä.
Useita 60/70luvun oikeita Opeleita ja käyttikset
Vectra C Wagon 1.9CDTI 150hv OPC Line
Astra H Wagon 1.7CDTI 100hv (500tkm kerhossa)
Vectra C Wagon 1.9CDTI 150hv OPC Line
Astra H Wagon 1.7CDTI 100hv (500tkm kerhossa)
Re:
Sähköavusteinen ilmanahtaminen, jota tällä hetkellä käytetään F1 autoissa, vaikuttaa parhaimmalta ratkaisulta (kustannuksia huomioimatta) tulevaisuudessa ihan tavallisissakin henkilöautoissa, koska järjestelmä hyödyntää jarrutuksessa talteen otettua energiaa moottorin avustamisen lisäksi turboviiveen minimoimiseen, joka pienentää kulutusta ja päästöjä.
Tietysti tehojen liisääntyminen on aina toivottua.
Tutustu F1 ERS -aiheeseen lisää:
https://www.youtube.com/watch?v=4vIjJg0lXgc
https://www.youtube.com/watch?v=k8lyBFmkAKw
Toivon että joku Pelle Peloton tälläisen jo omaan autoonsa virittelisi. Sähkömoottoria käytettäisiin siis vain apuna turbon herättelemiseen ei varsinaiseen ahtamiseen.
Eli parhaiten syysteemi toimisi tyrkkäämällä vauhtipyörään tehokas kolmivaihemoottori ehkä ratasvälityksen kautta, sitten turbon akseliin toinen vielä tehokkaampi moottori.
Näitä ohjataan järeillä kontaktoreilla jotka saavat ohjauksensa jostakin ohjelmoitavasta mikropiiristä. Ja sitten latausvirta menee ja purkautuu isosta (ja kalliista) kondensaattori "akusta". Ohjelma huolehtii sen että jarrutuksessa saatua energiaa käytettäisiin turbon herättämiseen alettaessa taas kiihdyttää ja lopulla energialla pyöritettäisiin myös vauhtipyörää apuna.
Ainakin kestävyyden kannalta turboviiveen pienentämiseen on sähkö tulevaisuudessa vaihtoehto, verrattuna muihin ALS:iin (anti lag systems). Kustannukset tietysti korkeat ja mahdollinen hyöty vähempi tehoisissa autoissa voi jäädä pieneksi, mutta kyllä sähkön käyttö eri muodoissa tulee autoissa tulevaisuudessa hyvin tärkeään osaan voimantuotossa joka lajin autoissa.
Tietysti tehojen liisääntyminen on aina toivottua.
Tutustu F1 ERS -aiheeseen lisää:
https://www.youtube.com/watch?v=4vIjJg0lXgc
https://www.youtube.com/watch?v=k8lyBFmkAKw
Toivon että joku Pelle Peloton tälläisen jo omaan autoonsa virittelisi. Sähkömoottoria käytettäisiin siis vain apuna turbon herättelemiseen ei varsinaiseen ahtamiseen.
Eli parhaiten syysteemi toimisi tyrkkäämällä vauhtipyörään tehokas kolmivaihemoottori ehkä ratasvälityksen kautta, sitten turbon akseliin toinen vielä tehokkaampi moottori.
Näitä ohjataan järeillä kontaktoreilla jotka saavat ohjauksensa jostakin ohjelmoitavasta mikropiiristä. Ja sitten latausvirta menee ja purkautuu isosta (ja kalliista) kondensaattori "akusta". Ohjelma huolehtii sen että jarrutuksessa saatua energiaa käytettäisiin turbon herättämiseen alettaessa taas kiihdyttää ja lopulla energialla pyöritettäisiin myös vauhtipyörää apuna.
Ainakin kestävyyden kannalta turboviiveen pienentämiseen on sähkö tulevaisuudessa vaihtoehto, verrattuna muihin ALS:iin (anti lag systems). Kustannukset tietysti korkeat ja mahdollinen hyöty vähempi tehoisissa autoissa voi jäädä pieneksi, mutta kyllä sähkön käyttö eri muodoissa tulee autoissa tulevaisuudessa hyvin tärkeään osaan voimantuotossa joka lajin autoissa.
Vectra A 20NE -89
varaosa: Vectra A C16NZ -90
varaosa: Vectra A C25XE -95
varaosa: Vectra A C16NZ -90
varaosa: Vectra A C25XE -95
Re:
Ja kohta keksitäänkin jo uusiks dynastart ... no itseasiassa se on jo keksitty uusiks 
Mut sehän oli jo vuosikymmeniä sitten paras keino moottorin "avustamiseen" sähköllä
Mut sehän oli jo vuosikymmeniä sitten paras keino moottorin "avustamiseen" sähköllä Monta Astraa, Vectraa, Corsaa on ollut ... Ooppelista siirrytty Saabbeliin.
Saab 9-3 2.0 turbo BioPower stage1 '01
Saab 9-3 1.8i Arc '05
Fiat Ducato 2.8 idtd Dehtleffs Bus III '00
Saab 9-3 2.0 turbo BioPower stage1 '01
Saab 9-3 1.8i Arc '05
Fiat Ducato 2.8 idtd Dehtleffs Bus III '00
-
putkikardaani
- 'Diplomat'
- Viestit: 1481
- Liittynyt: 26 Syys 2005, 15:50
- Paikkakunta: Uleåborg
Re:
reilu 25 vuotta sitten naapurin poika rakensi pappatunturiin (joita silloin sai 20 markalla) legomoottorin pienoismalli lentskarin ropelilla ilmanputsariin. voiman antoi semmoinen littana taskulampun patteri joka oli teipattu stongaan kiinni. katkaisijana toimi kaiutinkaapeli teippivirityksellä. otti ihan sairaasti jengaa kun pisti ropelin pyörimään ja pelas muistaakseni ainakin puoli päivää, kunnes pappatunturi leikkas kiinni. patterikaan ei kestänyt kauaa. vehkeellä muistaakseni pääsi niin lujaa että pelotti(varmaan jarrujen puute ja kilvettömyys oli osasyynä)
Jokainen saa tehdä omalle lintalleen ihan mitä haluaa!
Mutta ainahan sen voi myös paalata!
Mutta ainahan sen voi myös paalata!
-
e0101296
- 'Diplomat'
- Viestit: 1264
- Liittynyt: 15 Helmi 2009, 19:13
- Paikkakunta: Avaruuden pääkaupunki
- Viesti:
Re:
Aika kultaa muistotkin.reilu 25 vuotta sitten naapurin poika rakensi pappatunturiin (joita silloin sai 20 markalla) legomoottorin pienoismalli lentskarin ropelilla ilmanputsariin. voiman antoi semmoinen littana taskulampun patteri joka oli teipattu stongaan kiinni. katkaisijana toimi kaiutinkaapeli teippivirityksellä. otti ihan sairaasti jengaa kun pisti ropelin pyörimään ja pelas muistaakseni ainakin puoli päivää, kunnes pappatunturi leikkas kiinni. patterikaan ei kestänyt kauaa. vehkeellä muistaakseni pääsi niin lujaa että pelotti(varmaan jarrujen puute ja kilvettömyys oli osasyynä)
10-20 kw sähköinen lisäpuhallin tarvittaisiin että tehonlisäystä tapahtuisi. Järjetöntä ajattelua
kuten jatkokin .Jospa lisä (likaisen) ilman virtausta lisättäisiin vaikka hyvillä JetCat suihkuturbiineilla ?
Tekiskö mieli jotain tuommosta spoilereissa allaolevaa . . . ekassa videossa neljä turbiinia-> Tai sitten laittaa 18 Kw tehoisen polttomoottorin puhaltamaan lisäilmaa sylintereihin. . . Se on kinthalla että tämän moottorinkaan voima saisi autoosi lisää tehoa.
Jos peruskoneeseen asentaa ahtimen niin moottori on heikompi eikä kestä niin kauaa kuin ahtamaton . . .
Opel sivut: sivustot.net/phweb/Auto/
Autodataa: dropbox.com/sh/hbb7dgfi7nyirn0/AABxi1eOP3mQBcP5i3jGUYfea?dl=0
Autodataa: dropbox.com/sh/hbb7dgfi7nyirn0/AABxi1eOP3mQBcP5i3jGUYfea?dl=0
Re:
Joudun perumaan puheeni puhallus tehoon liittyen/toteutuksen mahdollisuuteen.
Löysin remmiahtimien mittausraportin jonku korkeakoulun tekemänä. Ne olivat käyttäneet ulkoista sähkämoottoria eri remmiahtimien pyörittämiseen ja sen avulla mittailleet tuloksia.
Karkee yhteenveto tuloksista: 100kw moottori tarvitsee 8kw ahdintehon jotta saadaan 135kw pihalle. Jos ahdin ottaisi tehonsa moottorista niin teho moottorilta olisi siis 135kw-8kw=127kw. Olivat myös kokeilleet 4kw ahdintehoa jolla oli tullut osittain negatiisia lopputuloksia.
8kw taitaa olla normaalin auton sähköjärjestelmän modifiointiin ihan liikaa vaikka olisi pussissa isoja setelejä kasapäin. Viellä kun huomioi, että pakokaasuahtimen hyötysuhde o jokatapauksessa parempi.
Löysin remmiahtimien mittausraportin jonku korkeakoulun tekemänä. Ne olivat käyttäneet ulkoista sähkämoottoria eri remmiahtimien pyörittämiseen ja sen avulla mittailleet tuloksia.
Karkee yhteenveto tuloksista: 100kw moottori tarvitsee 8kw ahdintehon jotta saadaan 135kw pihalle. Jos ahdin ottaisi tehonsa moottorista niin teho moottorilta olisi siis 135kw-8kw=127kw. Olivat myös kokeilleet 4kw ahdintehoa jolla oli tullut osittain negatiisia lopputuloksia.
8kw taitaa olla normaalin auton sähköjärjestelmän modifiointiin ihan liikaa vaikka olisi pussissa isoja setelejä kasapäin. Viellä kun huomioi, että pakokaasuahtimen hyötysuhde o jokatapauksessa parempi.