Opel Zafira Z19DTH moottorin lyhytikäiset vesipumput

[Kuivalainen]

Tulin ostaneeksi tavaratilan tilavuuden toiveessa Zafira Z19DTH-moottorilla varustetun tila-auton. Tuntematta auton tekniikkaa tarkemmin pohdimme Kuopion Delta Auton merkkihuollon korjaamopäällikön kanssa auton huoltokirjaa ja totesimme jakohihnalla olevan edellisestä vaihdosta vielä ikää jäljellä. Vaihtoväliksi jakohihnalle tehdas oli antanut 150 tkm ja n. 120 tkm oli ajettu edellisestä vaihdosta. En osannut aavistaa, että jakopään oleellisella osalla vesipumpumpulla on ainoastaan takuuta 1 vuosi tai 20 tkm uutena. Edellinen tarkoittaa sitä, että vesipumppu tulee vaihtaa joka vuosi, vaikka autolla ei ajettaisi juuri ollenkaan.

Vesipumppu oli pettänyt edellisen kerran 282 tkm kohdalla, jolloin myös uusi jakohihna oli vaihdettu Auto Sunin merkkihuollossa Lappeenrannassa. Huoltokirjaan oli jätetty merkintä myös kiristirullan vaihdosta, vaikka sitä ei ollut vaihdettu tuolloin. Ohjainrullan vaihtoa ko. auton huoltokirjassa ei ollut mainittu tai edes merkitty ollenkaan, joten oli todennäköisesti tehtaan jäljiltä oleva muovipintainen rimpula kestänyt tasan 360 tkm. Olisi saattanut kestää edelleenkin, jos vesipumpun laakerit olisivat kestäneet.

Ovathan mottoritekniikan insinöörit Fiatilla moottoria suunnitellessaan osanneet sijoittaa varsinaisen pommin jakopäähän eli tuon lyhytikäisen vesipumpumpun. On todennäköisesti viimeinen Opeli minun käytössäni, jos vaan autoilu-urani vielä jatkuu entisellään. Olen aina suhtautunut skeptisesti hihnavetoihin, vaikka lapsuuteeni puimakoneet toimivatkin hihnavedoilla melko luotettavasti. Tarvitsi huolehtia ainoastaan, ettei jättänyt sormiaan hihnan ja hihnapyörän väliin.

Nyt yli 2000€ maksavan kansi- ja nokka-akseliremontin jälkeen osaan kyllä vaihtaa jakopään osat kaikki vuoden välein vähäisistä ajokilometreistä huolimatta ja netistähän löytyy edullisia jakopään sarjoja erikoistyökaluineen alle 200€ hintaan. Tulihan moottori ainakin tutuksi omatoimisen remontin yhteydessä, kun valmistajalla ei ole takuuta merkkihuolloissakaan tehdyillä huolto- ja korjaustöillä.

Tuli esille myös autoni vm. 2008 kohdalla, että valmistaja oli heikentänyt nokka-akselien kestävyyttä laakeroimalla nokka-akselit ainoastaan kolmesta pisteestä. Englannista tilaamani käytetty vm. 2005 nokka-akselikansi oli laakeroitu viidestä pisteestä. Onneksi havaitsin myynti-ilmoituksessa laakerointien lukumäärän ja osasin samalta osatoimittajalta tilata myös nokka-akselikannen parina toimineen sylinterinkannen, jotta nokka-akselien laakerit saavat voitelunsa varmasti oikeissa kohdissa olevien voitelutiehyeiden kautta.

Onnekseni Kuopiossa toimii kaikki moottorit hyvin tunteva Venttiilipaja, jossa sylinterin kansien kunnostaminen ja koneistaminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi merkkikorjaamojen tapaan. Hyviä neuvojakin saa Venttiilipajalta panttaamatta mottorin kasaamista varten ja asiaankuuluva varaosien pikatoimituskin käy luonnikkaasti.

Eipä ole ollut aikaisempien dieseleiden ketjuvetoisien jakopäiden kanssa mitään remppaamista iäkkäistä autoistani huolimatta. Ilmeisesti jakopäät evät toimineet "vetoketjuilla", vaikka työntöketjua ei ehkä vielä ole keksittykään. Sama koskee nuoruuteni bensakoneissa olleita ratastoimisia jakopäitä.

[FullMetal]

90 tonnia on sopiva vaihtoväli suomen olosuhteissa tuolle jakopäälle, vesipumppu kyllä kestää kyseisessä moottorissa ihan hyvin tuon välin.

Se että pumpulla on vuoden takuu ei tarkoita sitä että se pitäisi joka vuosi vaihtaa, takuu kattaa lähinnä valmistus /materiaaliviat kyseisessä osassa. Kyllähän sieltä korvalla kuulee jos pumpun laakerissa alkaa olemaan vikaa niin ääntäähän se ja senhän yläkopan voi käyttää vuosihuoltojen yhteydessä auki ja katsoa onko se pumppu ok.

Itse olen noihin tehnyt jakopäitä niin että sormet ja varpaat kertaa kymmenen tuskin riittää laskemaan ja pari kertaa olen nähnyt semmosen vesipumpun joka ei enää pyöri kun on leikannut kiinni.
Tosin eipä nämäkään ole oleet sitten konevammasia muutaku uus jakopää ja kovaa ajoa.

Enkä ole kyllä semmoistakaan konetta nähnyt että olisi nokka-akseli leikannut kiinni sen takia että laakerikauloja on kolme tai viisi.

ja nuoruuden bensakoneet ratastoimisella jakopäällä on varmaan työntötankomoottoreita jotka on katoavaa kansanperinnettä, ennen vanhaan nuo angliat ja sun muut taunukset ei tahtonu kestää 50 000 kilometriä ajaa kun koneista meni laakerit paskaksi ja koko moottorit oli entisiä koska mittaustarkkuus koneen osissa oli siihen aikaan hieman eriä sekä öljyt paskempia kuin nykyjään..

Aika kultaa muistot mutta paskoja ne autot jos silloin oli.

Tämä foorumi ei ensisijaisesti ole sitä varten että tänne tullaan itkemään ja haukkumaan ooppelit paskaksi. Se on ihan sama minkä romun ostaa kun kaikissa on omat tautinsa aina.
Jos haluat huoletonta menoa niin myy se opel ja osta polkupyörä, ei haittaa vaikka vetoketju menee poikki voit potkutella kotiin.

[Aabelix]

Haulla löytyy varmaankin omakohtaiset kokemukset kun remmi paukahti ajossa, FullMetall:in mainitsemaa 90Tkm määrää katselen hiukset pystyssä . Itse tarkistan remmin kireyden joka öljynvaihdossa 10 - 12Tkm välein ja 30Tkm kohdalla remmiä joutunut jo kiristämään ja vaihdon olen tehnyt suosiolla viimeistään 75Tkm kohdilla ja uusinut kiristimen, ohjainpyörän ja käyttöpyörät ( kyseessä juuri DTH kone ), mutta vesipumppu on kestänyt kaksi remmiä ja on nyt tulevassa jakopääremontissa menossa vaihtoon, pumpun merkkiä en suoralta kädeltä muista, mutta hinnaltaan oli jopa kalliimpi entä marmoritiskin originaali, mutta rakenteeltaan vahvistettu.

Tuohon että liike ei ota vastuuta kun huollot tehty ja leimattu huoltokirjaan niin voi marssia takaisin liikkeeseen ja vaatia korvausta. Omakohtainen kokemus vastaavasta tilanteesta oli remmin katketessa reilun 75Tkm kohdalla että liikkeessä hymisteltiin ja naureskeltiin että voi voi, maahantuojakaan ei ottanut kantaa, kirjoitin sähköisen vastineen kilpailu ja kuluttajavirastollehttps://kuti.kkv.fi/Kutiweb/kuluttajat/Etusivu.aspx?k=1 ja sieltä otettiin yhteyttä n. viikon kuluttua, virkailija selitti että auton maahantuojilla ja liikkeillä on kyseisissä tapauksissa selkeä linja että korvauksia ei maksettaisi, mutta kaikissa tapauksissa missä asia on riitautettu ja päätöksiä tullut korkeinta hallinto-oikeutta myöten on maahantuojat ja liikkeet joutuneet maksumiehiksi. Omassakin tapauksessa maahantuojakin ilmoitti takuun umeutunee ja 150Tkm remminvaihtovälin olevan vain ohjeellinen no minullahan ei ole asiakkaana muuta tietoa remminvaihtovälistä kuin juurikin tuo huoltokirjassa mainittu 150Tkm joten asiakkaanahan en voi muuhun luottaa. No kuluttaja neuvoja kehotti menemään liikkeeseen uudelleen ja selittämään missä mennään ja jos ei ratkaisuun päästä keskenään neuvottelemalla kehoitti hän mainitsemaan nimensä ja että hän ottaa seuraavaksi yhteyttä. No omalla kohdalla liikkeessä oltiin hyvinkin yhteistyöhaluisia kyseisen yhteydenoton jälkeen ja pääsimme sopimukseen siitä että liike hyvittää n. puolet remontin hinnasta tai saan osia remonttiin vastaavalla summalla, päädyin ensinmäiseen vaihtoehtoon ja osat saksasta tilaamalla ja remontin itse tekemällä kyseinen summa riitti kaikkeen.

[Teuwo]

Itse topicin aiheesta olen FUllMetalin kanssa samaa mieltä.

ja nuoruuden bensakoneet ratastoimisella jakopäällä on varmaan työntötankomoottoreita jotka on katoavaa kansanperinnettä, ennen vanhaan nuo angliat ja sun muut taunukset ei tahtonu kestää 50 000 kilometriä ajaa kun koneista meni laakerit paskaksi ja koko moottorit oli entisiä koska mittaustarkkuus koneen osissa oli siihen aikaan hieman eriä sekä öljyt paskempia kuin nykyjään..

Joskin poikkeuksiakin on, paras esimerkki lienee Irv Gordonin P1800 Volvo.Mutta ei se nyt sen ratasjakopään takia ole kestänyt.
Mutta auto itse huoltavan omistajan mukaan osien elinkaari on tosiaan selvästi parantunut vuosikymmeninen saatossa voiteluaineiden parantuessa. Sama toki pätee Suomessa SE Mäkisen aika paljon porattuun 245.
Muutenkin vanhoissa miinoissa tahtoi olla että vehje on omissa rajoissaan just niin hyvä, tai tavanomaisen huono, kuin edellinen sitä pokannut seppä.
Mulla on jossain skanni vanhasta Fjordin vaihtomoottoriohjelman mainoksesta, jossa ehdotettu ajomäärä jossa moottorin uusimista aletaan harkitsemaan oli tosiaan kymppitonnien puolella.

Aika kultaa muistot mutta paskoja ne autot jos silloin oli.

Juurikin näin. Estetiikka taitaa olla ainut osa-alue josta vanhoissa piiskoissa paremmuudesta voidaan edes puolivakavissaan keskustella.

[Kuivalainen]

FullMetal keskusteluun osallistujalle vastaan, että omistan jo polkupyörän. Pyörä on Peugeot merkkiä ja toimii luotettavalla ketjuvedolla. Olen jo Opelin käyttäjänä orientoitunut ja joutunutkin turvautumaan tähän luotettavampaan etenemisvälineeseen. Voisi noin kokeneelta asiantuntijalta odottaa asiallisempaa keskustelua, vaikka eihän voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu. Tämän foorumin käyttäjänä voisi myös FullMetal:lta edellyttää asiallisempia sanavalintoja.

Itsekin olen jo 60 ikävuoteeni ehtinyt purkaa ja kasata muutamia satoja autojakin romuista puhumattakaan, ja tunnen tai otan selvää tuntemattomista tekniikoista. Tuo esille tuomani vesipumpun kestävyysongelma osui vaan omalle kohdalleni ja varaosatakuut kattavat mahdollisesti (ei varmuudella) vain ja ainoastaan itse varaosan kestävyyden eivätkä koske osan hajoamisesta aiheutuneita suurempia vikoja moottorissa vioittumisen kannalta kriittisestä sijainnista huolimatta. Opelin merkkihuollossa takuuhuolloissakaan ei kuitenkaan haluta ottaa vastuuta laiminlyönneistä tai huoltokirjan merkintävirheistä ja eihän näin matalan hintatason ajopelien merkkihuolloilta voi sitä odottaakaan.

Omasta Opelistani vesipumpun laakerin kiinnileikkaaminen (ajettu alle 90 tkm) aiheutti jakohihnan ylihyppäämisen seurauksena ventiilien iskeytymisen kanteen ja katkenneiden venttiilinpainimien jumittaessa nokka-akselin pyörimisen seurauksena nokka-akselin katkeaminen.

Kokemukseni Suomen kuluttajansuojaviranomaisista on ainoastaan kuluttajansuojan vastainen. Kukaan kokeneempi yrittäjä ei ota enää vakavasti kuluttajansuojaviranomaisia, jotka vain suosittelevat jotakin kuluttajalle edesauttamatta millään tavalla kuluttajille aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Suomen viranomaisilla ei ole mitään virkavastuuta, joten eihän ole ihme, jos politikotkin pyrkivät karsimaan viranomaisrahoitusta. En pidä asiallisena toimintana, ja onhan se osoittutunut täysin hyödyttömäksikin, riitauttaa kuluttajana kokemiani kohtuuttomuksia kuluttajan suojan oslta. Kuluttajansuojaviranomaiset pyrkivät takaamaan ainoastaan röyhkeän kohtelun jatkumisen epäasillisien yrittäjien taholta.

Eihän autojen merkkikorjaamoilta voi vaatia vastuuta varaosien kestävyydestä, jos itse varaosan valmistajakaan ei ota vastuuta.

On tietenkin osunut myönteisiä vastuun tuntevia automerkkejä myös omalle kohdalleni esimerkkinä Toytota. Työkalunani ollut maasturi kutsuttiin vielä 300 tkm ajettunakin tarkastettavaksi ja vieläpä juuri vesipumpun takia. Oli osunut maasturiini se heikompi malli (kestänyt kuitenkin yli 300 tkm) ja vaihdettiin varmempaan parempaan malliin ilman mitään kuluja. Täytyi nähdä ainoastaan vaivaa viedä auto merkkikorjaamolle, jossa asia hoidettiin todella esimerkillisesti kohteliaalla asiakaspalvelulla. Toyotan hintatason huomioon ottaen voi odottaakin merkin maineen ylläpitoa esimerkillisenä ja en ole keneltäkään toiseltakaan Toyotan käyttäjältä kuullut huonoja kokemuksia merkkihuoltojen toimivuudesta. Huonoja päiviä inhimillisessä toiminnassa osuu varmaankin kaikille tahoille. Olisin varmaan itsekin Toyotan käyttäjä, jos minulla olisi siihen varaa.

Olin todella tyytyväinen edelliseen Opeliini, joka oli ketjutoimisella jakopäällä varutettu diesel. Ei tarvinnut vesipumppuja vaihdella ja jakopää toimi lähes 370 tkm ilman uusimisia tai osien vaihtoja. Tästä syystä haksahdin myös nykyiseen Opeliini. Omatoimisella jakopään ylläpidolla saattaa olla mahdollista saavuttaa myös nykyisellä edellisen ajokilometrimäärä eikä tarvitse varaosatakuista riidellä.

Olisi ne nuoruuden bensamoottoritkin kestäneet nykyisillä voiteluaineilla sekä moottorin osien valmistustekniikoilla ja välystoleransseilla nykyisien moottoreiden ajokilometrit. Myönnän kyllä, että moottorien kehitys on edennyt suurin harppauksin. Valmistajat yrittävätkin keksiä ikää lyhentäviä tekniikoita varaosamenekin lisäämiseksi kuluttajien kustannuksella, mistä esimerkkinä on juuri hihnatoimiset jakopäät. On tietenkin myös automerkkejä, jotka ovat palanneet ketjutoimisien jakopäiden käyttäjiksi.

[Juho M-P]

Totta puhutte puolin ja toisin. Kyllä Z19DTH jakopäillä on ajettu useastikkinse sallittu 150tkm mutta usea on myös porsinjt ennen sitä. Varsinkin Oulun oktomurskealueella.

Ja kyllän nokka-akselin laakereiden määrä on aika oleellista. Jos kannessa on viisi laakeripeää ja nokassa kolme, työntää nuo puuttuvat laakerit öljynpaineen ilman vastapainetta täysin hukkaan muiden kohteiden jäädessä kuivaksi. Tuttu ominaisuus jo CIH moottoreista.

Mutta pitää sillä kestää ajaa 90tkm. Ja onhan niistä saatu valmistaia vastuuseen jos ei kestä. Helppoa se ei ole. Kuluttajasuoja on suomessa aivan olematon. Kokemusta on.

Ja Opelin DTI moottorit tosiaan vetävän vertojaan vanhoihin Mersuihin kestävyydellään.
Mutta nykyään jakoketjukaan ei takaa kestävyyttä. Hälyttävän moni Opelin 2.2 ja 1.2 moottoreista porsii jakopäästään joa alle sadan tonnin. Tosin voitelu näyttelee tässäkin aika suurta roolia, eli nyky öljynvaihtovälit aiheuttaa samaa ongelmaa kuin 50/ 60-luvun SAE30 öljy Angliassa.

[Kuivalainen]

Kiitoksia kaikille keskusteluun osallistujille ja asiantuntemuksien esille tuomisesta.

Z19DTH jakopää on mikä on ja siihen kuuluvien osien vaihtamiseen on totuteltava riittävän usein. Itseni kanssa kun en ala takuuasioista riitelemään.

Kansi on nyt täysin kunnostettuna paikoillaan uusittuine venttilien käyttökomponentteineen ja kaipaisin nokka-akselikannen (venttiilikopan) pulttien kiristysjärjestyksen ja kiristysmomenttien tietoja, jos jollakin olisi vihjettä linkistä, mistä löytyy. Tietenkin itse tiedotkin ovat tervetulleita ja kiitoksin vastaanotettavissa. Merkkikorjaamoissa ovat niin salaista tietoa, että hävittävät ne nähdessään varmaankin jo ennen lukemista. Toivoisin saavani säilytettyä nokka-akselikannen suorana, kun on kestänyt edellisessä moottorissa toistakymmentä vuotta ilman laakerivälyksiä.

Tukin tämän remontin yhteydessä myös EGR-väylät asianmukaisilla sulkulaipoilla jättäen lämmön vaihtimen ja liitoksien uudet tiivisteet paikoilleen katsastusmiehen silmäyksiä varten. Oli muuten imusarjan pinnoilla reilusti yli sentin kerros nokea, joten laittoi ihmettelemään EGR-järjestelmän viisautta ja moottorin toimimisen järkevyyttä osana pakokaasujärjestelmää. Lieneeköhän ko. tekniikalla palamisen viilentäminen typenoksiidipäästöjen vähentämiseksi edes mahdollinen. Pakokaasuthan ovat oletettavasti lämmönvaihtimesta huolimatta kuumempia verrattuna intercoolerilla jäähdytettyyn puhtaan ilman ahtopaineeseen verrattuna ainakin suurimman osan vuodesta ilmastossamme. Tarvinneeko auton sisältämä tietotekniikan ohjelmointi muutoksia näiden EGR-väylien tukkimisien takia?

Oli siitä valtavasta nokikerrostumasta imusarjassa se hyöty, että pyörrekammioventtiilit olivat juuttuneet kiinni jo melko uutena ja ohivuotoja läppien akseleiden tiivisteiden ohi ei ollut mitattavissa. Jätin siis pyörrekammioläpät moottorin suunnittelijan mielen mukaisesti toimiviksi lisäämällä ainoastaan imusarjan yläpuolisen yhdystangon muovisien pallonivelien läpi poratut n. 2mm koneruuvit tiukentamaan nivelvälykset sopivan tiukoiksi. Täytynee poistaa pyörrekammioläpät käytöstä sitten, kun ohivuotoja alkaa ilmenemään.

Nyt, kun koneen takuista ei arvitse välittää, olisin kiinnostunut mottorin tietokoneen avulla mahdollisesti saavutettavasta tehonlisäyksestä ja polttoainekulutuksen pienentämisestä. Olisiko kenellä linkkiä edellisen edullisesta toteuttajasta?

Ehkäpä luottamukseni Z19DTH moottoriin on palautettavissa sinuiksi pääsemisen myötä ja isotkin korjaukset ovat toteutettavissa merkkikorjaamoja edullisemmin vähintään omassa valvonnassa. Italian insinöörien suunnittelemat mottorit vaikuttavat melko pirteiltä voimanlähteiltä ja tuskimpa urheilullisien autojen maineessa olevat Saab ja Alfa Romeo olisivat hyväksyneet aivan rimpulaa moottorivaihtoehdokseen. Kestävyydestä eivät ole varmistuneet todennäköisesti valintaa tehdessään. Tietenkin hinta ja referenssitkin ovat varmaankin vaikuttaneet valintaan.

Monet kiitokset vielä kaille kirjoitteluun vaivaa näkeville.