Kiihtyvyyttä renkailla..
-
JamoGSI16v
- 'Kadett'

- Viestit: 45
- Liittynyt: 14 Syys 2002, 03:00
Tiedä siitä, mutta tiedän mistä tuo kiihtyvyyden heikentyminen johtuu. (Halpis)Raskaat 17-18" aluvanteet painaa huomattavasti enemmän kuin pelti 15" vanteet.On 2002-10-15 11:45, veccu wrote:
Paljokohan vaikuttais kiihtyvyyteen tollai käytännös jos vakiokoko on 195/55/15 ja heitetään alle 215/40/17?
<font size=-1>[ This Message was edited by: veccu on 2002-10-15 11:46 ]</font>
Ratkaisu: Hommaa kevytmetallivanteet.
-Janne-
-
Miro.Simounen
- OCF Member 2017
- Viestit: 3231
- Liittynyt: 30 Touko 2002, 03:00
- Paikkakunta: Jyväskylä
Arvatkaapa vain miksi minulla on Vectran alla kesäisin halkaisijaltaan pienet 215/40R16-pyörät? Kokonaisvälitys pienenee mukavasti ja kiihtyvyys parani huomattavasti. (vaikka nuo mun nykyiset kesävanteet ovatkin vähemmänkevytmetallivanteet by TSW...) Kyllä ne olisi tarkoitus ensi vuonna viimeistään taas vaihtaa kevyisiin, piti jo tänä vuonna, mutta meni vähän turhan hankalaksi. BBS tai OZ ovat edelleen potentiaaliset vannemerkit ja kokokin varmaan tulee pysymään tuossa 16 tuumassa, ompahan vähän omaperäisyyttä kaikkien 17- ja 18-tuumaisten seassa. Tuo on siinä mielessä optimaalinen koko, että silti ei viitosella saa <u>ihan</u> rajoittimelle, mutta niin lähelle kuin pystyy, punaviivalle silti.
Äsken tosin väänsin talvirenkaat (195/60R15) alle ja pitää yrittää taas koittaa muistaa nopeusmittarin eri arvot, eli ei voi ajaa sama lukema mittarissa, nämä kun ovat halkaisijaltaan isommat (alkuperäikoko)...
Äsken tosin väänsin talvirenkaat (195/60R15) alle ja pitää yrittää taas koittaa muistaa nopeusmittarin eri arvot, eli ei voi ajaa sama lukema mittarissa, nämä kun ovat halkaisijaltaan isommat (alkuperäikoko)...
Mä huomasin että kyyti olisi tullut hiukan keveämmäksi kun vaihdoin TSW Hockenheim 15" 205/50/15 paketin Masitaly Sagitta 7x17 ja toyo proxes T1-s 205/40/17 renkaat alle kulutus mittari näyttää keskimäärin puoli litraa vähemmän kulutusta sadalle.
<font size=-1>[ This Message was edited by: maanlu on 2002-10-17 16:52 ]</font>
<font size=-1>[ This Message was edited by: maanlu on 2002-10-17 16:52 ]</font>
-
P. Lanttola
- 'Diplomat'

- Viestit: 3696
- Liittynyt: 06 Helmi 2002, 02:00
- Paikkakunta: Alavus
- Viesti:
-
Espoon Jore
- 'Senator'

- Viestit: 605
- Liittynyt: 01 Heinä 2002, 03:00
- Paikkakunta: ESPOO
Olisi kiva saada kelloa vastaan testejä.
esim.
-autotehtaan orkkisvanne ja rengas vastaan halpis kevytmetallivanne 1-2 tuumaa suurempi kuin alkuperäiskoko ja rengas 2-3 cm leveämpi kuin alkuperäinen
-raskas vanne vastaan kevyt vanne (sama koko)
Se ainakin on selvää ,että mitä suurempi on jousitettu massa (rengas ja vanne) samalla alustalla niin tehtaan suunnittelemat ominaisuudet eivät ole enää samat. Vanteiden painoissahan voi olla tosiaan kilojen eroja.
Mitähän varten vannevalmistajat / myyjät eivät kerro tästä vanteen painon positiiviseta tai negatiiviseta vaikutuksesta ajo-ominaisuuksiin. Koska mitä kevyempi vanne ja rengas kombinaatio on sitä nopeamminhan alusta reagoi. Toinen mitä voi ihmetellä myyjän/valmistajan kannalta miksei vanteiden /renkaiden paino-ominaisuuksia mainosteta/kerrota paremmin asiakaille. Näyttää enenmän painotuvan tuonne ulkonäkö/hinta puolelle tuo mainostus.
esim.
-autotehtaan orkkisvanne ja rengas vastaan halpis kevytmetallivanne 1-2 tuumaa suurempi kuin alkuperäiskoko ja rengas 2-3 cm leveämpi kuin alkuperäinen
-raskas vanne vastaan kevyt vanne (sama koko)
Se ainakin on selvää ,että mitä suurempi on jousitettu massa (rengas ja vanne) samalla alustalla niin tehtaan suunnittelemat ominaisuudet eivät ole enää samat. Vanteiden painoissahan voi olla tosiaan kilojen eroja.
Mitähän varten vannevalmistajat / myyjät eivät kerro tästä vanteen painon positiiviseta tai negatiiviseta vaikutuksesta ajo-ominaisuuksiin. Koska mitä kevyempi vanne ja rengas kombinaatio on sitä nopeamminhan alusta reagoi. Toinen mitä voi ihmetellä myyjän/valmistajan kannalta miksei vanteiden /renkaiden paino-ominaisuuksia mainosteta/kerrota paremmin asiakaille. Näyttää enenmän painotuvan tuonne ulkonäkö/hinta puolelle tuo mainostus.
-
Kilpakarva
- 'Senator'

- Viestit: 329
- Liittynyt: 15 Helmi 2002, 02:00
Haluaisinpa todella nähdä sen autonvalmistajan tekemän ohjekirjan jossa sanotaan että auto toimii paremmin joillain muilla renkailla kuin valmistaja siihen on asentanut

Tuo jousitetun/jousittamattoman suhde sinällään ei kaiketi vaikuta kiihtyvyyteen, ainoastaan pitoon. (eli oletus että kiihdytys tapahtuu "pitoalueella").
Renkaan leveys vaikuttaa vierintävastukseen ja taas suurempi vierintävastus johtaa huonompaan kiihtyvyyteen (tää on helppo).
Kiihtyvyyteen vaikuttaa pyörivän massan määrä ihan suoraan (kuten myös yleensäkin massan) käytettävissä olevalla voimalla.
(tässä kohtaahan yleensä pitäisi alkaa "teho vai vääntö" -keskustelu). Suhde on kaiketi luokkaa 1 kg pyörivää massaa lisää = 4 kg kiinteää massaa vaikutuksessa kiihtyvyyteen.
Eli alkuperäisestä vertailukohdasta vaikkapa 4 kg painavampi rengas/vanne -yhdistelmä (tarkempaa olisi kaiketi keskustella hitausmomentista, mutta olkoot)= 16kg tarkoittaa samaa tasoa olevaa kiihtyvyyttä kuin alkuperäisessä versiossa apukuskin kanssa (+60kg). (se on vähän hämärän peitossa onko tuossa 4:1 -kaavassa mukana jo puhdas massan lisäys eli onko "tarkka" luku 64 vai 80, paljon kuitenkin)
Tää menee hiukan arvailuksi, mutta kiihtyvyyden paraneminen / huononeminen rengaskoon muutoksella (siis sama asia on perävälityksen muuttaminen, vaihteistovälitykset eli kokonaisvälitys) tulee kaiketi tuolta moottoripuolen jutuista kokonaisvälityssuhteen kautta.
Massa poislukien, sillä että muodostuuko kokonaisvälityssuhde harvasta perästä ja isosta kumista vai päinvastoin ei pitäisi olla merkitystä.
Se, että paljonko ihan oikeasti esimerkiksi kiihtyvyys 50 - 150 km/h (siis todellista nopeutta) muuttuu kun kokonaisvälityssuhde muuttuu (ja mitä halutaan mitata, absoluuttista saavutettavissa olevaa arvoa, vaiko esim 5-vaihteen kiihtyvyyttä). Tämänhän voi kokeilla karrikoidusti itsekin, kiihdyttää ensin vitosella 50-120 (
) km/h ja sen jälkeen tekee saman kokeen nelosella ... siinä se ero, mutta paljonko sitten johtuu tuosta että moottori on -keskimäärin- paremmalla kierrosalueella keskitehon suhteen ... tämä muutos kaiketi on sama kuin vaihtaisi samassa suhteessa pienempikehäiset renkaat ja koittaisi uudestaan vitosella ... (massat poislukien).
Eli kiihtyvyys paranee kokonaisuudessaan, mutta kokonaisvälityssuhteen kautta. Sitten taas arvailua, että jos moottorin momentti (siis kyky kiihdyttää) suhteutetaan kokonaisvälityssuhteeseen ja muutetaan välityssuhdetta -> samassa nopeudessa moottorin kierrokset alemmat -> vähemmän vääntöä -> huonompi kiihtyvyys. Mutta jos jossain tietyssä nopeudessa haetaan absoluuttikiihtyvyyttä -> vaihdetaan vaihteita -> saadaan moottori paremmalle alueelle niin hups keikkaa kun kiihtyvyys parani .... on tää helppoa.
Paljonko sitten tuossa pepputuntuma - kiihtyvyyden parantumisessa on vaikutusta mittarivirheellä (auto mittarin mukaan kiihtyy 0-100 paaaaljon paremmin).
Teoretisoida voi laskennallisesti mitä vain, käytännön mittauksia voi tehdä oikeilla mittalaitteilla. Nämä onkin sitten ainoat luotettavat keinot, perstuntuma mittarina on aika vaikea ... jos joku TUNTUU paremmalta, onko se ? Mutta onhan se, perstuntumaan perustuen (= luotettavaa tietoa vain essonbaareissa
)
Enää tarvitsisi itsekin ymmärtää tuo mitä kirjoitin

Tuo jousitetun/jousittamattoman suhde sinällään ei kaiketi vaikuta kiihtyvyyteen, ainoastaan pitoon. (eli oletus että kiihdytys tapahtuu "pitoalueella").
Renkaan leveys vaikuttaa vierintävastukseen ja taas suurempi vierintävastus johtaa huonompaan kiihtyvyyteen (tää on helppo).
Kiihtyvyyteen vaikuttaa pyörivän massan määrä ihan suoraan (kuten myös yleensäkin massan) käytettävissä olevalla voimalla.
(tässä kohtaahan yleensä pitäisi alkaa "teho vai vääntö" -keskustelu). Suhde on kaiketi luokkaa 1 kg pyörivää massaa lisää = 4 kg kiinteää massaa vaikutuksessa kiihtyvyyteen.
Eli alkuperäisestä vertailukohdasta vaikkapa 4 kg painavampi rengas/vanne -yhdistelmä (tarkempaa olisi kaiketi keskustella hitausmomentista, mutta olkoot)= 16kg tarkoittaa samaa tasoa olevaa kiihtyvyyttä kuin alkuperäisessä versiossa apukuskin kanssa (+60kg). (se on vähän hämärän peitossa onko tuossa 4:1 -kaavassa mukana jo puhdas massan lisäys eli onko "tarkka" luku 64 vai 80, paljon kuitenkin)
Tää menee hiukan arvailuksi, mutta kiihtyvyyden paraneminen / huononeminen rengaskoon muutoksella (siis sama asia on perävälityksen muuttaminen, vaihteistovälitykset eli kokonaisvälitys) tulee kaiketi tuolta moottoripuolen jutuista kokonaisvälityssuhteen kautta.
Massa poislukien, sillä että muodostuuko kokonaisvälityssuhde harvasta perästä ja isosta kumista vai päinvastoin ei pitäisi olla merkitystä.
Se, että paljonko ihan oikeasti esimerkiksi kiihtyvyys 50 - 150 km/h (siis todellista nopeutta) muuttuu kun kokonaisvälityssuhde muuttuu (ja mitä halutaan mitata, absoluuttista saavutettavissa olevaa arvoa, vaiko esim 5-vaihteen kiihtyvyyttä). Tämänhän voi kokeilla karrikoidusti itsekin, kiihdyttää ensin vitosella 50-120 (
Eli kiihtyvyys paranee kokonaisuudessaan, mutta kokonaisvälityssuhteen kautta. Sitten taas arvailua, että jos moottorin momentti (siis kyky kiihdyttää) suhteutetaan kokonaisvälityssuhteeseen ja muutetaan välityssuhdetta -> samassa nopeudessa moottorin kierrokset alemmat -> vähemmän vääntöä -> huonompi kiihtyvyys. Mutta jos jossain tietyssä nopeudessa haetaan absoluuttikiihtyvyyttä -> vaihdetaan vaihteita -> saadaan moottori paremmalle alueelle niin hups keikkaa kun kiihtyvyys parani .... on tää helppoa.
Paljonko sitten tuossa pepputuntuma - kiihtyvyyden parantumisessa on vaikutusta mittarivirheellä (auto mittarin mukaan kiihtyy 0-100 paaaaljon paremmin).
Teoretisoida voi laskennallisesti mitä vain, käytännön mittauksia voi tehdä oikeilla mittalaitteilla. Nämä onkin sitten ainoat luotettavat keinot, perstuntuma mittarina on aika vaikea ... jos joku TUNTUU paremmalta, onko se ? Mutta onhan se, perstuntumaan perustuen (= luotettavaa tietoa vain essonbaareissa
Enää tarvitsisi itsekin ymmärtää tuo mitä kirjoitin
-
Espoon Jore
- 'Senator'

- Viestit: 605
- Liittynyt: 01 Heinä 2002, 03:00
- Paikkakunta: ESPOO
Minulla on Senaattorissa 205/65/15 vakiovanteet kiihdytyskisoissa. Radalla ja Saksan reissussa alla oli 225/40/18 renkaat.
400 metrin aika huononi 18" renkailla 0,3 s ja loppunopeus n. 5 km/h. Ahvenistolla taas aika parani n. 7 s 18" renkailla. Suurin syy kiihtyvyyden hidastumiseen on 18 kg lisämassa. Radalla taas ei 65 profiilin renkailla ja löysällä alustalla pysty ajamaan kurveja tarpeeksi lujaa, koska sisäpuolen pito kevenee. Tosin maalisuoralla on kiva ajaa n. 150 km/h nelipyöräluisussa. Ensi vuonna testataan mitä alustasarja vaikuttaa kierrosaikoihin. Minulla on vielä kummatkin rengassarjat tallella. Toinen hieno testi oli matkalla Bliz hitsiin, kun ajettiin viimeiset kaksi tuntia hiljaista uutta moottoritietä kaasu pohjassa 2 tuntia. Keskinopeus oli mittarin mukaan 230km/h. Pasilta ja Joukolta voi kysellä tunnelmista.
t Kari
400 metrin aika huononi 18" renkailla 0,3 s ja loppunopeus n. 5 km/h. Ahvenistolla taas aika parani n. 7 s 18" renkailla. Suurin syy kiihtyvyyden hidastumiseen on 18 kg lisämassa. Radalla taas ei 65 profiilin renkailla ja löysällä alustalla pysty ajamaan kurveja tarpeeksi lujaa, koska sisäpuolen pito kevenee. Tosin maalisuoralla on kiva ajaa n. 150 km/h nelipyöräluisussa. Ensi vuonna testataan mitä alustasarja vaikuttaa kierrosaikoihin. Minulla on vielä kummatkin rengassarjat tallella. Toinen hieno testi oli matkalla Bliz hitsiin, kun ajettiin viimeiset kaksi tuntia hiljaista uutta moottoritietä kaasu pohjassa 2 tuntia. Keskinopeus oli mittarin mukaan 230km/h. Pasilta ja Joukolta voi kysellä tunnelmista.
t Kari



