Pönttö kysymys :)
Pönttö vetelee viimeisiään. Voiskohan sitä hitsata migillä eli onko sellaista materiaalia jota kannattaa yrittää.
Mistä kannattaa hankkia uusi ja hintoja jos on tiedossa (pääkaupunkiseudulta)? Etujarrupalatkin pitäisi vaihtaa ekaa kertaa, onkohan jotain erikoista vaihdossa?
Kesti kuitenkin 199000 km joten hyvä suoritus. Miten muilla on vastaavat osat kestäneet?
Hauskaa PikkuJoulua kaikille!
Mistä kannattaa hankkia uusi ja hintoja jos on tiedossa (pääkaupunkiseudulta)? Etujarrupalatkin pitäisi vaihtaa ekaa kertaa, onkohan jotain erikoista vaihdossa?
Kesti kuitenkin 199000 km joten hyvä suoritus. Miten muilla on vastaavat osat kestäneet?
Hauskaa PikkuJoulua kaikille!
Miten niin migillä alumiinia, kyllä ainakin mä oon migillä hitsannu peltiä autoon. Vai onko muka kaikki mua kusettanu ton migin kanssa? Ja eikös se ihan riipu siitä langasta mitä siihen laittaa....
Rouheaa, jämerää, talonpoikais- ja viikinkityyppistä huonekalua ynnä muuta puusepäntuotetta:
www.puustikki.fi
www.puustikki.fi
MIG/MAG-hitsaus eli metallikaasukaarihitsaus on kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa suojakaasun ympäröimänä hitsauslangan ja työkappaleen välissä. Sula metalli siirtyy pieninä pisaroina langan päästä hitsisulaan. Langansyöttölaite syöttää tasaisella nopeudella hitsauslankaa hitsauspistooliin ja siitä edelleen valokaareen.
Termit MIG ja MAG tulevat englanninkielisistä sanoista Metal-Arc Inert Gas Welding ja Metal-Arc Active Gas Welding. Usein näistä hitsausprosesseista käytetään vain yhtä yleisnimitystä MIG-hitsaus.
Suojakaasu voi olla aktiivinen tai inertti kaasu. Aktiivinen kaasu reagoi sulassa metallissa olevien aineiden kanssa. Tällainen kaasu on joko puhdas hiilidioksidi tai argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu, esim. 75%Ar+25%CO2. Tällaista hitsausta kutsutaan MAG-hitsaukseksi. MIG-hitsauksessa suojakaasu on puolestaan inertti eli reagoimaton kaasu, jollaisia ovat argon ja helium.
Pääjako näiden prosessien käytössä on sellainen, että terästen hitsaus on MAG-hitsausta ja ei-rautametallien hitsaus on MIG-hitsausta.
Lisäaine on ohut kelalla oleva lanka, jota kutsutaan usein myös umpilangaksi vastakohtana täytelangalle. Yleisimmät langanhalkaisijat ovat 1.0 ja 1.2 mm, mutta myös ohuempia ja paksumpia lankoja käytetään. Yleisin kelapaino on 18 kg. Seostamattomat jka niukkaseosteiset teräslangat ovat yleensä pinnaltaan kuparoituja. Hitsauslankojen kemialliset koostumukset vastaavat yleensä hitsattavan teräksen koostumusta.
Etuja ovat mm. jatkuva lisäaine (lanka), mekanisoinnin ja automatisoinnin helppous, kuonaton, lisäaineen korkea riittoisuus, hyvä tuottavuus, laaja hitsausarvojen säätömahdollisuus ja halpa lisäaine. Käyttöalue alkaa noin 1 mm:n aineenpaksuudesta lähtien. Hitsauslaitteisto on huomattavasti monimutkaisempi kuin puikkohitsauslaitteisto sekä vaatii enemmän huoltoa ja kunnossapitoa. MIG/MAG-hitsaus on yleisin hitsausprosessi robottihitsauksessa.
MIG/MAG-hitsaus on nykyään jo useimmissa maissa yleisin hitsausprosessi, kun yleisyyttä mitataan käytetyn lisäaineen määrän perusteella. Hitsauslankojen osuus on monissa maissa noin 40-50 % koko lisäainekulutuksesta.
Prosessi sopii yhtä hyvin erilaisten terästen kuin ei-rautametallien (alumiinin, kuparin ja nikkelin) hitsaukseen.
Termit MIG ja MAG tulevat englanninkielisistä sanoista Metal-Arc Inert Gas Welding ja Metal-Arc Active Gas Welding. Usein näistä hitsausprosesseista käytetään vain yhtä yleisnimitystä MIG-hitsaus.
Suojakaasu voi olla aktiivinen tai inertti kaasu. Aktiivinen kaasu reagoi sulassa metallissa olevien aineiden kanssa. Tällainen kaasu on joko puhdas hiilidioksidi tai argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu, esim. 75%Ar+25%CO2. Tällaista hitsausta kutsutaan MAG-hitsaukseksi. MIG-hitsauksessa suojakaasu on puolestaan inertti eli reagoimaton kaasu, jollaisia ovat argon ja helium.
Pääjako näiden prosessien käytössä on sellainen, että terästen hitsaus on MAG-hitsausta ja ei-rautametallien hitsaus on MIG-hitsausta.
Lisäaine on ohut kelalla oleva lanka, jota kutsutaan usein myös umpilangaksi vastakohtana täytelangalle. Yleisimmät langanhalkaisijat ovat 1.0 ja 1.2 mm, mutta myös ohuempia ja paksumpia lankoja käytetään. Yleisin kelapaino on 18 kg. Seostamattomat jka niukkaseosteiset teräslangat ovat yleensä pinnaltaan kuparoituja. Hitsauslankojen kemialliset koostumukset vastaavat yleensä hitsattavan teräksen koostumusta.
Etuja ovat mm. jatkuva lisäaine (lanka), mekanisoinnin ja automatisoinnin helppous, kuonaton, lisäaineen korkea riittoisuus, hyvä tuottavuus, laaja hitsausarvojen säätömahdollisuus ja halpa lisäaine. Käyttöalue alkaa noin 1 mm:n aineenpaksuudesta lähtien. Hitsauslaitteisto on huomattavasti monimutkaisempi kuin puikkohitsauslaitteisto sekä vaatii enemmän huoltoa ja kunnossapitoa. MIG/MAG-hitsaus on yleisin hitsausprosessi robottihitsauksessa.
MIG/MAG-hitsaus on nykyään jo useimmissa maissa yleisin hitsausprosessi, kun yleisyyttä mitataan käytetyn lisäaineen määrän perusteella. Hitsauslankojen osuus on monissa maissa noin 40-50 % koko lisäainekulutuksesta.
Prosessi sopii yhtä hyvin erilaisten terästen kuin ei-rautametallien (alumiinin, kuparin ja nikkelin) hitsaukseen.
HÄH ? Mulla kyllä on vaan kempin Migger, jonka ohjekirja väittää sen olevan pelkkä MIG. Hyvin tolla kyllä on tavallinen pelti palanut, ja kyllähän se myyjäkin väitti sen ihan raudan hitsuusen olevan, ja myikin siihen ihan tavallista MIG lankaa ja mison kaasupullon. Onkos minua poloista nyt huijattu, VAI ?On 2004-12-15 19:15, Pagan wrote:
Se laite on nimeltään Mig/Mag ja sillon se on Mig kun siihen laitetaan kaasuksi Argon ja vaihdetaan Al-lanka sillon sillä hitsataan Alumiinia. Kun taas muut aineet hitsataan Magilla jossa on tav.suojakaasu Mison ja tavallinen lanka. Että näin...
Näköjään allekirjoitus on hävinnyt!On 2004-12-15 10:17, jay73 wrote:
Jos laittaisit vielä auton mallin, niin vois ehkä auttaakin.
Ja nyt se taas näkyy ?!?!
Auto on Astra Dti 2.0 vm.00
_________________
Astra Dti 2.0
Y20DTH
<font size=-1>[ This Message was edited by: Mha on 2004-12-16 10:00 ]</font>
Pointti kuitenkin on kaikkien mig/mag hitsausten jlk. se että kun se putki/pönttö on jotain seosmetallia, valmiiks hapan ja ohutta matskua...että hitsaaminen hankalaa kokeneemmallekin, tahtoo vanha karata sitä mukaa kun uutta tulee ja korjattu on aina korjattu-> heppaileminen ei ole kuin väliaikasta tekohengitystä sille putkelle. Osta uus!
Jani
Kiitos hitsausopeista vaikka sitä en suoranaisesti kysynytkään.
Ostan uuden vaimentimen ja jarrupalat.
Etupalojen vaihdon nikseistä olisin vielä kiinnostunut jos joku on niitä itse vaihtanut. Arvelen, että hoituu samoin kuin takapalojen vaihto.
Ostan uuden vaimentimen ja jarrupalat.
Etupalojen vaihdon nikseistä olisin vielä kiinnostunut jos joku on niitä itse vaihtanut. Arvelen, että hoituu samoin kuin takapalojen vaihto.
Astra Dti 2.0 Y20DTH -99, MYYTY
HD 1200S -98 juhlamalli, myynnissä 8499;-
Audi A3 AMB 2.0 TDi Quattro -06
HD 1200S -98 juhlamalli, myynnissä 8499;-
Audi A3 AMB 2.0 TDi Quattro -06




