ast kirjoitti:Varmasti laatikon sisuskalut kärsii niistä isolla vaihteella vedätyksistä jne-blaa, mutta todennäkösesti laatikko kärsii enempi siitä että harva autoilija niitä laatikkoöljyjä vaihtelee saatikka tarkastaa öljyn pintaa edes kerran vuodessa (tietysti poikkeuksia on).
Tuskimpa ooppeli-huollossakaan niitä seurataan ellei erikseen sano
Selvittelin taannoin volvo-huollosta (aina huollettu merkkiliikkeessä) kun v40:sestä lähemmäs 300tkm ajetusta vehkeestä alkoi laatikosta kuulumaan ylimääräsiä ääniä, että mitenkäs öljynvaihdot kun ei huoltokirjassakaan ole mitään mainintoja -> huoltopäällikkö tuumas vaan että 'ei niitä tarvitte kattoa!'. Vaihdoin sitten laatikkoöljyt pariin kertaan lyhyen ajan sisällä, ja parani huomattavasti, vaikka joku paikkahan siellä on/oli jo kipeetä saanut.
Ilmanmuutahan ne laatikkoöljytkin pitää vaihtaa, mikäpä öljy se ikuista olisi? Itsellä Vectran mittarissa 320tkm, ja vaihteistoöljyt vaihdettu uudesta asti 80tkm välein. Ilmankos tuntuu laatikko kuin uudelta.
Vanhasta Asconasta parani huomattavasti ykkösvaihteen kytkeytyminen pienillä nopeuksilla kun vaihdoin aikoinaan öljyt uusiin. Tuskin ikinä vaihdettu.
Muistan ikuisesti kun naapurilla oli 90-luvun lopussa 600tkm ajettu -85 Diesel Corolla, aina pakkasella oli työn ja tuskan takana saada auto liikkeelle, kun oli vaihdelaatikko jumissa!
Usein kävi kuumailmapuhallinta lainaamassa, että pääsee liikkeelle. Niin paljon oli jo vettä kondensoitunut vaihdelaatikon öljyjen sekaan, että jäätyessään haittasi vaihteiston toimintaa. Turhaanhan minä sille vaihteistoöljyjen vaihdosta höpisin, nuuka mies kun oli, niin ei varmasti penniäkään autoon laittanut.
Niin vain kävi että seuraavana talvena naapurilla meni hermot vaihdelaatikkoon, ja runttasi väkisellä ykkösen silmään. Vaihde meni kyllä päälle, mutta ikinä sitä ei enää saatu pois päältä.
Siirtäjä sanoi työsopimuksensa irti.
kerropas, miksi se tykkää tuosta kyttyrää? 
