Löytyykö jotain valmista kaavaa esim. netistä vai onko tietotaito vain vanhoilla jermuilla?
Mitä seuraavassa sanotaan:
Intake runner diameter should be equal to inlet valve diameter at beginning of runners. Runners should be tapered and runner size before flange to head should be 0.75 * inlet valve diameter.
http://www.opeltuners.com/monza/monza_e.html
Imutorven suuaukon halkaisijan pitäisi olla sama kuin imuventtiilin halkaisija. Imutorvet pitäisivät olla ??????? ja torven koko ennen kannen puoleista laippaa pitäisi olla 0,75 * imuventtiilin halkaisija.
E: noilta sivuilta löytyvän B-Kadetin omistaja (Jari) taisi istua pelkääjän paikalla muutama viikko sitten...
Imusarjan mitoituksesta
Re: Imusarjan mitoituksesta
taper=kartio/huipentua.Jope kirjoitti: Imutorvet pitäisivät olla ??????? ja torven koko ennen kannen puoleista laippaa pitäisi olla 0,75 * imuventtiilin halkaisija.
Elikkä ilmeisesti imutorvien pitäisi olla kartiomaiset(joka nyt on luonnollista,jos toisesta päästä halkaisijaltaan pienempi kuin toisesta
)Onko tämä pohdinta oikea?
V6:n sytysjärjestys on 1-2-3-4-5-6. 1 ja 4 ovat yksi pari, 2 ja 5 toinen, 3 ja 6 kolmas. Silloin, kun ensimmäinen sylinteri saa kipinän ja mäntä lähtee alaspäin, niin sillon pakoventtiili aukeaa viitos pytyssä, koska seuraavaksi sytyttää kakkonen, jonka mäntä nousee samanaikaisesti viitos pytyn kanssa eli:
kipinä sylinterissä / sylinteri, jossa pakoventtiili aukeaa
1 / 5
2 / 6
3 / 1
4 / 2
5 / 3
6 / 4
ja sitten seuraava kierros...
1 / 5
2 / 6 jne...
V6:n sytysjärjestys on 1-2-3-4-5-6. 1 ja 4 ovat yksi pari, 2 ja 5 toinen, 3 ja 6 kolmas. Silloin, kun ensimmäinen sylinteri saa kipinän ja mäntä lähtee alaspäin, niin sillon pakoventtiili aukeaa viitos pytyssä, koska seuraavaksi sytyttää kakkonen, jonka mäntä nousee samanaikaisesti viitos pytyn kanssa eli:
kipinä sylinterissä / sylinteri, jossa pakoventtiili aukeaa
1 / 5
2 / 6
3 / 1
4 / 2
5 / 3
6 / 4
ja sitten seuraava kierros...
1 / 5
2 / 6 jne...
Tuossa muutama tutustumisen arvoinen linkki:
http://www.not2fast.com/gasflow/Lecture08.ppt
http://www.sdsefi.com/techinta.htm
http://www.me.psu.edu/me415/SPRING02/intake/intake.html
http://snow.prohosting.com/~johngift/intakefab.html
http://www.not2fast.com/gasflow/Lecture08.ppt
http://www.sdsefi.com/techinta.htm
http://www.me.psu.edu/me415/SPRING02/intake/intake.html
http://snow.prohosting.com/~johngift/intakefab.html
Ja tätäkin pitää ajatella kokonaisuutena, kannen virtaus, kassujen poisto (pakosarja ja sen mitat) jne... Kun mitoitetaan imupuolta niin mitta on yleensä imuventtiilin lautasesta torven päähän, eli koko paketin pituudella haetaan parasta täytöstä koneeseen (suhteessa myös toisinpäin kun pakosarjasta puhutaan) Käytännössä tämä tarkoittaa juurikin imusarjan ja torvien pituutta hakemalla, koska kaasuttimet tai läppärungot ovat yleensä std. mittaisia. Jos ei itse vala läppärunkoja.
Tiedän yhden volvon rallicross moottoriin johon kaverit valoivat itse läppärugot.
Tiedän yhden volvon rallicross moottoriin johon kaverit valoivat itse läppärugot.
Opel Ascona R6 Mantzel | M5
Tässä pitänee melkein käyttää kuumalanka mittaria, koska läppämallin määrämittari aiheuttaa aina hieman vastusta ja ilmanhan kone ottaa, mistä helpoiten saa eli varsinkin pienillä ilmamäärillä toisesta rööristä.Jope kirjoitti:^ Kiitos.
Jos imuilmaputkiston toteuttaa kahdella putkella putsareilta kaasuläppäkotelolle (kaksiläppäinen kotelo), niin pystyykö ilmamassamittarin jollain konstilla (esim. vastuksilla) saamaan ymmärtämään, että yhden putken sijaan onkin kaksi?
Tarkoitus olisi käyttää alkuperäistä filmityyppistä mittaria mutta helpointa ilmeisesti olisi siirtää mittariosa isompaan koteloon. Mihin asti tuollainen vakiomittari (70mm:ssä kotelossa) piisaa vaparikäytössä ettei ala ahdistamaan? Eli laskukaavaa kaivattaisiin, minkä verran ilmaa pääsee kulkemaan minuutissa?
No niin, jatketaas yksinpuhelua, tosin kiitos jo vastanneille mutta esittäkääs nyt jotain ajatuksia???
V6:ssa yhden imuventtiilin halkaisija 32 mm -> Kahden imuventtiilin pinta-ala 1608,5 mm2 -> tämä muutettuna yhdeksi imuventtiiliksi saadaan halkaisijaksi 45,25 mm, joka kerrottuna 80%:lla on 36,2 mm tai kerrottuna 75%:lla on 34 mm. Joten optimi imutorven halkaisija olisi väliltä 34 mm - 36 mm.
Imukanavan pituus 3 litraisessa:
Jos käytetään halkaisijaltaan 34 mm:n torvia, niin yhden torven poikkipinta-ala on 907,9 mm2 ja jos tilavuudeksi haetaan koneen yhden sylinterin tilavuutta, niin tällöin pituuden pitäisi olla 54,4 cm. Jos halk. 36mm -> pituus 48,5 cm. Eli tästä voisi ajatella 3 litraisen koneen kärsivän liian isoista ja lyhyistä imutorvista -> ala- ja keskivääntö heikkenee.
Imukanavan pituus 2,5 litraisessa:
Imuventtiilin halkaisija sama kuin 3 litraisessa (32 mm), joten imutorvella sama optimihalkaisija. Halk. 34 mm -> imutorven pituus 45,8 cm. Jos halk. 36 mm -> pituus 40,8 cm. C25XE:ssä on pitempi (ja ahtaampi) imusarja kuin X25XE:ssä (vanhemmassa), joten tästä voisi arvella johtuvan c25xe:n paremman ala- ja keskiväännön (paperilla tosin samat mutta penkissä usein eroa c25xe:n hyväksi).
Sitten jos mietitään VE:tä (sylinterintäytöstä), niin imusarjan pituudella voidaan myös vaikuttaa resonointi pulssiin (tai jotain sinne päin), joka ikään kuin imaisee seuraavan ilmamäärän sylinteriin (imuaaltoahtaminen). Tähän on olemassa kaava 90 / rpm (rpm täytyy jakaa 1000:lla) -> kierrosluvuksi laitetaan toivottu kierr.luku, jossa tuo pulssi olisi voimakkaimmillaan ja tämä luku jaetaan 1000:lla eli 4000 rpm = 4. Älkää kysykö, mistä tuo 90 tulee, ei meinaa ole aavistustakaan...
Tuon perusteella esim. 4200 rpm (joka seuraavassa näyttäisi aika sopivalle) antaa imukanavan pituudeksi 54,4 cm ja tällöin:
For 2nd harmonic, RPM range is from 5482 to 6652 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 4119 to 4707 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 3211 to 3591 with a pulse strength of 4 percent
5500 rpm, pituus 41,5 cm ->
For 2nd harmonic, RPM range is from 7181 to 8714 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 5395 to 6166 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 4207 to 4704 with a pulse strength of 4 percent
7000 rpm, pituus 32,6 cm ->
For 2nd harmonic, RPM range is from 7181 to 8714 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 5395 to 6166 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 4207 to 4704 with a pulse strength of 4 percent
3000 rpm -> 76,2 cm:
For 2nd harmonic, RPM range is from 3916 to 4752 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 2942 to 3363 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 2294 to 2565 with a pulse strength of 4 percent
Jos tuli naputeltua puuta heinää, niin korjatkaa... Nämä ovat kirjoista ja netistä kaiveltuja laskukaavoja ja itsellä ei ole mitään kokemuksia näistä asioista mutta tulipahan laitettua ajatuksia biteiksi...
V6:ssa yhden imuventtiilin halkaisija 32 mm -> Kahden imuventtiilin pinta-ala 1608,5 mm2 -> tämä muutettuna yhdeksi imuventtiiliksi saadaan halkaisijaksi 45,25 mm, joka kerrottuna 80%:lla on 36,2 mm tai kerrottuna 75%:lla on 34 mm. Joten optimi imutorven halkaisija olisi väliltä 34 mm - 36 mm.
Imukanavan pituus 3 litraisessa:
Jos käytetään halkaisijaltaan 34 mm:n torvia, niin yhden torven poikkipinta-ala on 907,9 mm2 ja jos tilavuudeksi haetaan koneen yhden sylinterin tilavuutta, niin tällöin pituuden pitäisi olla 54,4 cm. Jos halk. 36mm -> pituus 48,5 cm. Eli tästä voisi ajatella 3 litraisen koneen kärsivän liian isoista ja lyhyistä imutorvista -> ala- ja keskivääntö heikkenee.
Imukanavan pituus 2,5 litraisessa:
Imuventtiilin halkaisija sama kuin 3 litraisessa (32 mm), joten imutorvella sama optimihalkaisija. Halk. 34 mm -> imutorven pituus 45,8 cm. Jos halk. 36 mm -> pituus 40,8 cm. C25XE:ssä on pitempi (ja ahtaampi) imusarja kuin X25XE:ssä (vanhemmassa), joten tästä voisi arvella johtuvan c25xe:n paremman ala- ja keskiväännön (paperilla tosin samat mutta penkissä usein eroa c25xe:n hyväksi).
Sitten jos mietitään VE:tä (sylinterintäytöstä), niin imusarjan pituudella voidaan myös vaikuttaa resonointi pulssiin (tai jotain sinne päin), joka ikään kuin imaisee seuraavan ilmamäärän sylinteriin (imuaaltoahtaminen). Tähän on olemassa kaava 90 / rpm (rpm täytyy jakaa 1000:lla) -> kierrosluvuksi laitetaan toivottu kierr.luku, jossa tuo pulssi olisi voimakkaimmillaan ja tämä luku jaetaan 1000:lla eli 4000 rpm = 4. Älkää kysykö, mistä tuo 90 tulee, ei meinaa ole aavistustakaan...
Tuon perusteella esim. 4200 rpm (joka seuraavassa näyttäisi aika sopivalle) antaa imukanavan pituudeksi 54,4 cm ja tällöin:
For 2nd harmonic, RPM range is from 5482 to 6652 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 4119 to 4707 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 3211 to 3591 with a pulse strength of 4 percent
5500 rpm, pituus 41,5 cm ->
For 2nd harmonic, RPM range is from 7181 to 8714 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 5395 to 6166 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 4207 to 4704 with a pulse strength of 4 percent
7000 rpm, pituus 32,6 cm ->
For 2nd harmonic, RPM range is from 7181 to 8714 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 5395 to 6166 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 4207 to 4704 with a pulse strength of 4 percent
3000 rpm -> 76,2 cm:
For 2nd harmonic, RPM range is from 3916 to 4752 with a pulse strength of 10 percent
For 3rd harmonic, RPM range is from 2942 to 3363 with a pulse strength of 7 percent
For 4th harmonic, RPM range is from 2294 to 2565 with a pulse strength of 4 percent
Jos tuli naputeltua puuta heinää, niin korjatkaa... Nämä ovat kirjoista ja netistä kaiveltuja laskukaavoja ja itsellä ei ole mitään kokemuksia näistä asioista mutta tulipahan laitettua ajatuksia biteiksi...