Vahvarin ja kaiuttimien välinen tehosuhde

[sarka]

Elikkästä kun oon suunnitellut tuota Vectran äänentoistoa ja budjettisuunnitelmaa alkanut suunnittelemaan, niin rupesin sitten miettimään, että minkälainen suhde tehoissa on hyvä? Kuulemma "on parempi, että tehoa on liikaa kuin liian vähän"

Ja minähän en näistä mitään tiedä, kun oon niin tuore tapaus autojen ja autohifin kanssa ylipäätään

Onko liikaa, jos pistän 550W jatkuvaa pukkivan vahvarin 40-60/100-120W (RMS/PEAK) erillissarjalle ja 300/600W subille? Entä jos pistän samalle erkkarille 125/250W vahvarin, riittäiskö siinä potkua tuolle subille?

Olis tosi hienoa että bassot kuuluu luukuttamattakin, vaikka mulla kyllä aika paljon tulee luukutettuakin

[squealer]

kaikkein paras on kuunnella pelkkiä watteja ja kylän isoimmat kaiuttimet pitää olla

[jamata]

Särö se on mikä särkee elementit eli liian pienellä vahvarilla saat varmasti hajalle melkein elementin ku elementin

Kokeiltii amiksessa 1w kajaria yli 100w puhdasta tehoa eikä hajonnu mut sit oli joku isompikestonen elementti ja ylipieni vahvari ja lopujen lopuks kumpiki hajalla

[Timotee]

Offtopic mutta vastaava asia.. esitin aikanaan amiksessa kun oli puhetta rälläkän laikan valinnasta että tietysti laikassa pitää olla pienempi kierrosluku kuin koneessa, muuten se rikkoo koneen pyöriessään nopeemmin kuin mitä kone ehtii mukaan.
Opettajallakin kesti tovi ennenkuin tajus mutta sehän olikin Tampereelta.

[TJT]

Offtopic mutta vastaava asia.. esitin aikanaan amiksessa kun oli puhetta rälläkän laikan valinnasta että tietysti laikassa pitää olla pienempi kierrosluku kuin koneessa, muuten se rikkoo koneen pyöriessään nopeemmin kuin mitä kone ehtii mukaan.
Opettajallakin kesti tovi ennenkuin tajus mutta sehän olikin Tampereelta.

Nyt ei oikein auennut tuo juttu mullekkaan.
Ei kai se laikka sen nopeampaa pyöri kuin kone sitä pystyy pyörittämään?

[AussiVectra]

Niin, jos vaan tietais mika rallakka on....
kyllahan se on selvaa etta jos vahvistinta alkaa ajaan yli puolen tehon niin alkaa tuleen säroja mukaan. ei se vahvistimen korkea teho tarkoita etta taytyy taysilla paastaa 1000w autossa sisalla istuessa. ei kukaan niin hullu ole. vai onko? johan silla lahtee sivulistat ja lokarit irti. noita nuijien jumputusta kuulee kun ne pysahtyy valoissa viereen, auto ramisee kovempaa kun musiikki ja sitten ollaan huolissaan vahvistimen särösta!!!
kylla 550w riittaa. vertailun vuoksi: 1 watti ääniaaltoa rikkoo korvan kalvot. toisaalta tota metelia vois mitata Desibeleillakin, eikohan 130db saa jo veren vuotaan korvista.

Hanski

[TJT]

Niin, jos vaan tietais mika rallakka on....

Hanski

Kulmahiomakone

[AussiVectra]

Offtopic mutta vastaava asia.. esitin aikanaan amiksessa kun oli puhetta rälläkän laikan valinnasta että tietysti laikassa pitää olla pienempi kierrosluku kuin koneessa, muuten se rikkoo koneen pyöriessään nopeemmin kuin mitä kone ehtii mukaan.
Opettajallakin kesti tovi ennenkuin tajus mutta sehän olikin Tampereelta.

Jaa etta kulmahiomakone. voiks silla hioo muutakin kun kulmia? heh. no joo taa menee kylla nyt ihan asiasta poskeen mutta kiinnostaa teoria ton vaitoksen takana. eikos kulmahiomakoneessa ole ylennysvaihde joka nostaa laikan pyorimisnopeuden moottoriin verrattuna? en muista mika on maksimi rpm mutta eiks se niin ole etta kaksivaihemoottorilla saavutetaan vain maaratty kierroslukumaara johtuen 50 Hertzin verkkotaajudesta. joten se laikka aina pyorii nopeemmin kun se moottori, eika mee rikki. vai olisko taa vaan sellanen jekkujuju jota Tamperelaiset ei zennaa.

Hanski

[Tuomas]

Ei taida topikin aloittajalla olla ihan hallussa tuo äänentoistotekniikka

Kaiuttimissa ei ole wateissa mitattavaa "tehoa". Ainoa teho kaiuttimissa on niiden herkkyys, eli kuinka paljon ääntä ne tuottavat tietyllä teholla.

Se paljon mainostettu "teho" kaiuttimissa tarkoittaa tehonkestoa. Sillä arvolla harvoin on käytännön merkitystä, muuten kuin markkinointitarkoituksissa. Isompi "teho" ei siis tarkoita parempaa kaiutinta tai pienempi huonompaa.

Käytännön merkitys tuolla on hyvin vähäinen. Laatukaiuttimissa tehonkesto on yleensä riittävä, eikä sillä tarvitse päätään vaivata. Se ei myöskään juuri vaikuta valittavaan vahvistimeen.

Vahvistimen tehoja päätettäessä olennaista on että tehoa on riittävästi. Ei liian pieni teho mitään riko, vahinkoa aiheuttaa särö, kuten tuossa ylempänä jo todettiin. Pienitehoinenkin vahvistin on täysin turvallinen kaiuttimille. Silloin täytyy vaan muistaa että sitä tehoa ei ole rajattomasti ja yritetä soittaa lujempaa kuin tehoa riittää, sitten rupeaa paikat hajoamaan. Tehokkaampi vahvistin on turvallinen vain siksi, että silloin sitä pelivaraa on enemmän, eli vähän lujempaakin kuunnellessa yleensä tehoa on vielä reservissä, joten säröytyminen on harvinaisempaa.

Vahvistimien tehoja vertaillessa kannattaa sitten myös muistaa, että äänenpaineasteikko on logaritminen. Tehon kaksinkertaistuminen nostaa äänenpainetta vain 3 dB, mikä on ihmiselle juuri havaittavissa oleva muutos. Subjektiivisesti kaksinkertaiseen äänenpaineeseen tarvitaan 6 dB nousu, mikä tarkoittaa tehon nelinkertaistumista. Näin siis esimerkiksi 70 W ja 100 W tehon välillä ei juuri ole käytännössä eroa.

Lyhyesti:
Kaiuttimien "teholla" ei ole yleensä käytännössä merkitystä. Kunhan kaiuttimet ovat laadukkaat.
Pieni teho ei riko kaiuttimia. Kaiuttimet hajoavat säröstä, jota syntyy kun yritetään soittaa lujempaa kuin mihin teho riittää.
Kaksinkertaiseen äänenpaineeseen tarvitset nelinkertaisesti tehoa.

[Appura]

Laitetaanpas vähä faktaa tänne:
Kuten usein on kuultu todettavana, tehoa ei ole koskaan liikaa. Ei edes silloin kun teho ylittää selvästi kaiuttimien tehonkeston. Kaiuttimet hajoavatkin useimmiten liian pienellä kuin suurella vahvistimella. Kun pienestä vahvistimesta loppuu teho kesken kasvaa sen särö voimakkaasti. Usein kuulee väitteitä, että särö rikkoo kaiuttimen. Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Särö ei sinänsä riko kaiutinta, mutta se on merkki siitä, että vahvistimen teho on loppumassa ja signaali leikkautuu ja kompressoituu ja kaiuttimeen kohdistuva jatkuva kokonaiskuormitus kasvaa merkittävästi. Vahvistimen yliohjausta ei välttämättä kuulla kovin helposti ja siksi saatetaan olla tilanteessa, missä korkeiden taajuuksien taso nousee muuta aluetta enemmän, koska esimerkiksi bassotaajuuksilla on jo saavutettu vahvistimen suurin teho. Tasoa edelleen lisäämällä kasvaa vain niiden, pääasiassa korkeiden taajuuksien taso ja pian herkkien diskanttielementtien tehonkesto ylittyy.

[Timotee]

Offtopic mutta vastaava asia.. esitin aikanaan amiksessa kun oli puhetta rälläkän laikan valinnasta että tietysti laikassa pitää olla pienempi kierrosluku kuin koneessa, muuten se rikkoo koneen pyöriessään nopeemmin kuin mitä kone ehtii mukaan.
Opettajallakin kesti tovi ennenkuin tajus mutta sehän olikin Tampereelta.

Nyt ei oikein auennut tuo juttu mullekkaan.
Ei kai se laikka sen nopeampaa pyöri kuin kone sitä pystyy pyörittämään?

No katos!
Kun opetuksen idea oli just se että pitää tarkastaa että nimenomaan laikkaa kestää koneen kierrokset.

[sarka]

Ei taida topikin aloittajalla olla ihan hallussa tuo äänentoistotekniikka

Äänentoistotekniikka on Tiedän liki kaiken miksereistä sun muista ja aika paljon äänen fysiikastakin, kun kerran opiskelen audiovisuaalista viestintää ja oon rakentanut peräti paikallisradioasemankin
Tämä autopuolen äänentoisto on vaan alue, johon en oo toistaiseksi paljoa tutustunut.

Olipas hieno toi rälläkkäjuttu

[TJT]

Offtopic mutta vastaava asia.. esitin aikanaan amiksessa kun oli puhetta rälläkän laikan valinnasta että tietysti laikassa pitää olla pienempi kierrosluku kuin koneessa, muuten se rikkoo koneen pyöriessään nopeemmin kuin mitä kone ehtii mukaan.
Opettajallakin kesti tovi ennenkuin tajus mutta sehän olikin Tampereelta.

Nyt ei oikein auennut tuo juttu mullekkaan.
Ei kai se laikka sen nopeampaa pyöri kuin kone sitä pystyy pyörittämään?

No katos!
Kun opetuksen idea oli just se että pitää tarkastaa että nimenomaan laikkaa kestää koneen kierrokset.

Noniin,olisihan tuo pitänyt sarkasmiksi heti tunnistaa

[Powerhousu]

Laitetaanpas vähä faktaa tänne:

Täyttä tietoa koko juttu, mutta yksi jäi puuttumaan. Nimittäin se, miten särö rikkoo kaiuttimet. Jos nyt puhutaan subbarin rikkoutumisesta, niin jos vahvistimelta yritetään ottaa enemmän teho ulos kuin sen muuntajan virranantokyky sallii, alka signaali leikkautumaan. Jännite nousee, mutta virta ei. Signaalin säröytyessä siihen tulee mukaan kaikkia taajuuksia aina infraääniin asti. Näitä liian korkeita ääniä kun syötetään subbarille tarpeeksi suurella teholla, niin kaiuttimen puhekela palaa. Subbari ei pysty toistamaan niin korkeita ääniä, jolloin lähes kaikki teho menee suoraan lämmöksi.

Koreampia taajuuksia toistavat kaiuttimet taas kärsivät särön sisältämistä matalista taajuuksista.

Jos siis säröä syntyy, ei siihen auta edes jakosuodin, koska suodatus tapahtuu usein ennen vahvistinta. Jos taas suodatus tapahtuu passiivisella suotimella, joka on vasta vahvistimen jälkeen, on vaarana jakosuotimen rikkoutuminen.

[AussiVectra]

Hyvaa textia Tuomakselta, ottakaa oppia. itse olen viettanyt 15 vuotta insinoorina hupielectroniikan parissa Japanilaisessa firmassa. testailtiin usen mita Distortion (kaytan tassa oikeeta englantilaista nimee) on ja kuinka se vaikuttaa vahvistimeen ja kovaaanisiin. teho polttaa kaiuttimen eli watteja taytyy loytya. usein kun puhutaan vahvarin leikkaamisesta (clipping) se tarkoittaa etta aanisignaali ei ole enaan sine wave mutta alkaa muistuttaan tasavirtaa. silloin menee power supplyn teho suoraan kaiuttimille ja kun niista paasee savu ulos niin ei enaan toimi. elikka vahvarin driver transistorit tai FET in taysin auki (tai kiinni, riippuen kuinka sita katsoo). vahvistin ei valttamatta hajoo kun siina ei ole enaan tehonhukkaa output stagen yli.
Sitten kun vahvari alkaa resoniomaan eli ulostulo on korkeataajusta signaalia taydella teholla, 20-100Khz, niin palaa molemmat, kaijutin ja vahvistin, jos power supply vaan kestaa.
No siina on juttua kuinka huonot systeemit hajoo, tuskin taa on kuitenkaan enaan alkuperaisen kysymyksen puitteissa paivankohtainen ongelma.
Mainittiin myos kova-aanisen hyotysuhteesta, eikohan se ole siina 2-5% paikkelilla eli 100w sisaanmenosta tulee vain muutama watti aanitehoo ja sekin on tarpeeks vahingoittamaan kuuloa. olen joskus nahnyt mittaustuloksen jonka mukaa ihmisen tays huuto olis noin 50mW tehoinen. olisko toi sitten jalkavaen kersantti vai toimistolikka, en tieda.
Loppuhuomautuksena sanoisin etta 500W riittaa ihan hyvin kylla silla pellit ja ovet ramisee. tehoa tarvitaan lahinna bassoihin, 20 wattia keskiaaniin on tarpeeks.