Tekniikka-aiheinen keskustelu moottoriin liittyvistä asioista.
Moottorinohjaus, toiminta, tyyppivikoja, korjauksia, jne...
Älä laita tänne kysymyksiä virittämisestä, sillä niille on olemassa oma alueensa.
BSport kirjoitti:Olen kuullut myös että ne nesteet huononee nopeammin kun pidetään lämmitintä pitkään päällä, en tiedä sitten tarkemmin...
Mutta mehän vaihdamme nesteet vuosittain kansiremontin yhteydessä niin tämähän ei silloin haittaa..
Ei niitä varaa oo vaihtaa...siivilöi vaan roskat joukosta ja takasin koneeseen.
Non Gradus Anus Rodentum! (Not Worth A Rats Ass!)
Magister Mundi sum! (I am the Master of the Universe!)
Vescere bracis meis (Eat my shorts)
Stercus accidit (Shit happens)
Totta helvetissä se vastus kuluu kun se lämmitetään ja jäähdytetään, ts. se karkenee pikkuhiljaa ja ´murtuu lopulta.
Periaatteessa jokainen lämmitys ja jäähdytys vastaa käyttökertaa. Eli pätkäsähkö tolpassa voi vastukselle tulla viikossa, muutaman talven "järkikäyttöikä" täyteen...
Auton ollessa lämmittimessä päivän mitattiin veden lämpö oli 40 astetta. Tuo lämpö ei vielä saa painetta nousemaan vesijärjestelmässä jotta se sylkisi nestettä ulos. Voi mitata vaikka digitaalisella ulkolämpömittarilla jäähdyttimestä tai lohkon kyljestä.
Mielestäni pitkällä(viikko) lämmitysajalla kulutetaan ainoastaan moottoria sillä että öljyt pytyn seinämiltä valuu pois ja alku käynnistys on kuivana.
Säästö syistä en kuitenkaan itsekään pidä kuin n.2 h lohkossa mitäpä tuota rahaa tuhlaamaan kun sille on käyttöa järkevämpäänkin(kilpurin osiin ). Itseäni ei kuitenkaan huoleta jos työpaikan tolpassa on vikka koko päivän.
Sen verran voin sanoa tietäväni sähköstä, että ei se lämmitysvastus siitä syklisestä käytöstä hajoa. Ei ne lämpötilanmuutokset kovin suuria ole. Eikä se jäähdytysneste siellä rupea kiehumaan ja aiheuta painetta järjestelmään. Lohkolämmittimillä ei päästä lähellekkään normaaleja käyntilämpöjä, joten siitä voi jokainen päätellä kuinka haitallista se on. Ainut essonbaarijuttu, mikä vaikuttaa jokseenkin järkevältä on se, että lämmitin aiheuttaa jäähdytysnesteen pakkaskestävyydessä heikkenemistä. Lämmitysvastuksen pinnalla tapahtuu pientä "kiehumista", joka saa aikaan jonkun kemiallisen reaktion ja glygoli hajoaa. En ole kemian ekspertti, joten tuon paikkansa pitävyys on jäänyt varmistamatta. Tuokin saattaa olla vaan teoriaa ja ilmiö tapahtuu hitaaammin kuin jäähdytysnestettä vaihdetaan.
Jutut hajonneista lämmittimistä ovat useinmiten huonoa säkää.
Eli ei muuta kun roikat kiinni ja lohkot lämpiämään.
ascona_c kirjoitti:Kuulemma kuivaa öljyt sylintereistä, jos pitää tarpeeksi (yli 5h) lämmitintä päällä.
Saman kuullut minäkin, mutta enpä ole kovin tosissaan noita juttuja ottanut. Sitäpaitsi tää nykynen toitsu on taas eka auto pitkään aikaan missä on edes lohkolämppäri (3vuoteen). Itte pidän sen 2tuntia tolpassa yön jälkeen. Itse pidän tärkeämpänä sitä, että kun autolla ollaan lähdössä liikenteeseen käytän sitä minuutin tai pari ennen kun lähden hissukseen ajelemaan. Täällä etelässä nykyään talven kovimmat pakkaset on reilusti alle -20, melkeen koko talvi menee alle -10 asteen joten sama kai se on moottorin kulumisen kannalta lämmittääkö sitä pari tuntia lohkolämppärillä vai ei???
Mun astrassa ei ainakaan lämpene (edit: lohkolämmittimellä) nesteet tietokoneen mukaan kun 40 asteeseen. Tuskin siinä paljon öljyt kuivaa vaikka olis vuoden noi lämmöt päällä
Entäs kesähelteillä, kun ulkona on 25 astetta lämmintä, ja vedenlämmöt 105 astetta. Sitten sammutetaan auto, niin eiköhän tuo lämpö pysy aika kauan yli 40 asteen...
Eli taas on essolla kuivateltu öljyjä lohkolämmittimellä
Ei tuo 2 tuntia vielä paljoa ole. Ei riitä ainakaan minun astralle... jotai vähintään 3 tuntia on ollut minusta sopiva. Paitsi kovimmilla pakkasilla hiukkasen kauemmin.
Aatsi kirjoitti:Täällä etelässä nykyään talven kovimmat pakkaset on reilusti alle -20, melkeen koko talvi menee alle -10 asteen joten sama kai se on moottorin kulumisen kannalta lämmittääkö sitä pari tuntia lohkolämppärillä vai ei???
No ei varmana ole sama. Ainakin minun autossani tuntee helposti mm. startatessa ja ajamaan lähtiessä sen, että onko moottori esilämmitetty. Kone lähtee lämmitettynä käyntiin ja käy huomattavasti nätimmin, vaikka lämpötila olisi nollassa tai vaikka muutaman asteen plussan puolella.
Niin, tämä siis n. 13v vanhassa autossa, varmaan uusissa on helpompi kylmäkäynnistää. Tai sitten uuden auton kuski ei vaan sitä huomioi, kun eihän niissä edes kuule koneen ääntä.
tpk_83 kirjoitti:enempi huolettais jos esim jatkuvasti katkoo sähköä, niinkuin kerrostaloissa tapana
esim 10min päällä sitten 5min ilman sähköä...tämä varmasti suurin vastuksen kuluttaja
Ei pidä paikkansa.
noh ainaski ammattikoululla opettajamme tuumi näin....tiedä häntä
Elmeri kirjoitti:Totta helvetissä se vastus kuluu kun se lämmitetään ja jäähdytetään, ts. se karkenee pikkuhiljaa ja ´murtuu lopulta.
Periaatteessa jokainen lämmitys ja jäähdytys vastaa käyttökertaa. Eli pätkäsähkö tolpassa voi vastukselle tulla viikossa, muutaman talven "järkikäyttöikä" täyteen...
thomas kirjoitti:Mun astrassa ei ainakaan lämpene (edit: lohkolämmittimellä) nesteet tietokoneen mukaan kun 40 asteeseen. Tuskin siinä paljon öljyt kuivaa vaikka olis vuoden noi lämmöt päällä
Entäs kesähelteillä, kun ulkona on 25 astetta lämmintä, ja vedenlämmöt 105 astetta. Sitten sammutetaan auto, niin eiköhän tuo lämpö pysy aika kauan yli 40 asteen...
Eli taas on essolla kuivateltu öljyjä lohkolämmittimellä
Olen muumataman työkone moottorin nähnyt, joissa selkeää kulumaa juuri blokilämppärin seudulla, käyttäjä sanoo käyttäneensä pitkiä lämmityksiä.
Ei öljy mihkään kuiva/pala 40 asteessa, mutta viskositeetti ohenee ja se valuu pois voitelemasta käynnistysvaiheessa.
Nuo Tiililän testit eivät kyllä mitenkään vastaa todellisuutta.
Kuka kerrostaloasuja käy kytkemässä auton roikkaan tunti ennen lähtöä? En minä ainakaan, enkä usko, että kovin moni muukaan. Käytännössä auto on roikassa kiinni klo 17 - 07 eli 14 tuntia vuorokaudessa. Jo tämä tarkoittaa seitsemänkertaista syklimäärää tuohon tutkimuksen lähtökohtana käytettyyn keskivertoautoilijan syklimäärään verrattuna. Lisäksi minä ainakin alan käyttää lämmitintä jo lokakuussa, tarpeen mukaan tietysti. Siitä tulee kaksi kuukautta eli puolet lisää. Ja viikonloppuisin auto on monesti ympäri vuorokauden johdossa kiinni jos ei ole tarvetta ajaa.
Jos sykli olisi tuo 8/8 minuuttia, mitä se ei käytännössä juurikaan ole kun järjestelmää ohjaa ulkolämpötila, tulisi minulla 3,75 * 14 * 30 * 6 = 9450 sykliä vuodessa. Eli noin kymmenkertaisesti tutkimuksessa väitettyyn verrattuna.
tpk_83 kirjoitti:enempi huolettais jos esim jatkuvasti katkoo sähköä, niinkuin kerrostaloissa tapana
esim 10min päällä sitten 5min ilman sähköä...tämä varmasti suurin vastuksen kuluttaja
Ei pidä paikkansa.
noh ainaski ammattikoululla opettajamme tuumi näin....tiedä häntä
Elmeri kirjoitti:Totta helvetissä se vastus kuluu kun se lämmitetään ja jäähdytetään, ts. se karkenee pikkuhiljaa ja ´murtuu lopulta.
Periaatteessa jokainen lämmitys ja jäähdytys vastaa käyttökertaa. Eli pätkäsähkö tolpassa voi vastukselle tulla viikossa, muutaman talven "järkikäyttöikä" täyteen...
Aika kirjoitti:Nuo Tiililän testit eivät kyllä mitenkään vastaa todellisuutta.
Kuka kerrostaloasuja käy kytkemässä auton roikkaan tunti ennen lähtöä? En minä ainakaan, enkä usko, että kovin moni muukaan. Käytännössä auto on roikassa kiinni klo 17 - 07 eli 14 tuntia vuorokaudessa.
Itse ainakin laitan auton jo illalla roikkaan ja aamusta se on 2h ennen lähtöä lämmittänyt.
Mein talon sähkötolpissa on ajastimet,joissa on 24h asteikko ja päälläoloaika 2h.
Jos pitemmän aikaa haluaa lämmittää,niin 2h välein sitten vääntämään kelloa.
Entisessä kämpässä tolppiin tuli sähkö 04:00-21:00 välisenä aikana,joten jos 8 meni duuniin,niin vajaa 4h ehti lämmittää.
Harvemmassa kerrostalossa taitaa 24h tolpat puskea virtaa ja vaikka tulisikin,niin kaupasta saa ostettua ajastimia...
Tutkiskelin Vantaalla tossa yhen tutun kerrostalon autopaikan lämppärin kellolaitteita ja siinä oli aikaisempi asukas näppärästi tunkenut 24 h/ 2 h kiekkojen väliin pari taitettua bussilippua ja jumittanut sekä hajottanut ajastimen siten, että se on aina päällä. No jaa, mikäs siinä, eipähän tarvii ravata kiekkoa pyörittämässä parin tunnin välein.
Mitenkäs toi jatkuva lämmitys vaikuttaa niihin sisätilan lämmittimiin, kun luulisi, että ne kuumentuvat ja hajoavat herkemmin, jos ne surisee siellä läpi yön. Ettei vaan koko kärry samantien kärähdä ?
Voi mitata vaikka digitaalisella ulkolämpömittarilla jäähdyttimestä tai lohkon kyljestä.
). Itseäni ei kuitenkaan huoleta jos työpaikan tolpassa on vikka koko päivän. 
