Tuleva autoni
Koska mieti jos kampiakseli "heiluu" luonnollisesta liikkeestään poikkeavalla tavalla "ylös alas", tällöin on itsestäänselvyys että YKK on muuttuva.
kyllä sun nyt vaan pitää opiskella perusasiat uudestaan.
ps. älä pura toimivaa auton moottoria noilla tiedoilla.
Vectra OPC vagon, Astra j ctdi paku, Astra h GTC, Vectra c sedan.
ipa kirjoitti:Koska mieti jos kampiakseli "heiluu" luonnollisesta liikkeestään poikkeavalla tavalla "ylös alas", tällöin on itsestäänselvyys että YKK on muuttuva.
kyllä sun nyt vaan pitää opiskella perusasiat uudestaan.
ps. älä pura toimivaa auton moottoria noilla tiedoilla.
No johan on Prkl! Mun tekis mieli demonstroida toi juttu sulle ihan vierestä näyttäen.
Ajatteleppa jos vaikka sä seisot nosturin päällä ja osoitat kattoa, tällöin jos nosturia liikutetaan ylöspäin niin silloin tottakai pääset lähemmäksi kattoa ja saatat jopa melkeen ylettyä kattoon.
Mieti tota esimerkkiä. Ja kannattaa myös lukee edellisen sivun mun kirjottama vika viesti.
Mulle opetettiin koulussa, että kampiakseli on runkolaakereiden varassa ja stefat ja sunmuut tiivisteet vain estävät öljyjen poistumisen koneesta.Rtcf kirjoitti:Siis jos mä nyt yritän selventää tota tällä:
... Sitten jos niitten kampiakselissa olevien mäntien paino laskee, saa tällöin koko systeemi (kampiakseli+männät+kiertokanget) vähemmän painoa ja pystyy helpommin liikkumaan ei-halutulla tavalla myös ylös-alas suunnassa, koska tällöin stefa ja sunmuut tiivisteet saavat aivan eri painoisen rasituksen. Ja nyt mitä vielä voisin sanoo on se että, Ne tiivisteet kun eivät muotoudu ihan heti sen uuden liikkeen mukaan mitä kampiakseli tekee. Tällöin syntyy välyksiä ja Välykset antavat kampiakselille lisää tilaa "heilua" epäluonnollisesti. Vaikka tietty kampiakseli on myös joistain kohti "kiinni" metallissa ja metalli ei anna periksi helposti.
Jos laakereissa millien välyksiä, niin korjaus on jo myöhäistä.
Hyväksi neuvoksi sanotaan sitä, jonka mies antaa ollessaan itse liian vanha olemaan huonona esimerkkinä.
ja miten tämä liittyy männän liikkeeseen tai YKK kohtaan?Ajatteleppa jos vaikka sä seisot nosturin päällä ja osoitat kattoa, tällöin jos nosturia liikutetaan ylöspäin niin silloin tottakai pääset lähemmäksi kattoa ja saatat jopa melkeen ylettyä kattoon.
kampiakselin pituus ei muutu, kiertokangen pituus ei muutu, männän pituus ei muutu. missään toimivassa koneessa.
Vectra OPC vagon, Astra j ctdi paku, Astra h GTC, Vectra c sedan.
"kampiakselin pituus ei muutu, kiertokangen pituus ei muutu, männän pituus ei muutu."
Ei pituudet muutukkaan, mutta kampiakseli pääsee nousemaan ylemmäksi väljien runkolaakereiden takia. Ja runkolaakerit + stefat tulee väljemmiksi koska mäntien paino muuttuu ja niiden luonnollinen liike muuttuu erilaiseksi. Runkolaakerit ja kaikenmaailman kilinkolin laakerit on laskettu tietyillä rasituksilla että miten vahvat ja "muodokkaat" niistä tehdään.
Ei pituudet muutukkaan, mutta kampiakseli pääsee nousemaan ylemmäksi väljien runkolaakereiden takia. Ja runkolaakerit + stefat tulee väljemmiksi koska mäntien paino muuttuu ja niiden luonnollinen liike muuttuu erilaiseksi. Runkolaakerit ja kaikenmaailman kilinkolin laakerit on laskettu tietyillä rasituksilla että miten vahvat ja "muodokkaat" niistä tehdään.
Viereinen mäntä taas laskee kampiakselia, tästä syntyy kampiakselille "tärisevä" liike. Eli jos sulla on toisesta puolesta kampiakseli kiinni "lujempaa" kuin toisesta puolesta, niin tällöin kampiakseli ei heilu enää pystytasossa tasaisesti, vaan 1. sylinterin puolelta kampiakseli saattaa olla ylempänä, kun taas samaanaikaan 4. sylinterin puolelta alempana. Edellyttäen että sulla on joitakin laakereita ja tiivisteitä myös hajalla. Ja tuskin niin hyvä tuuri käy että kaikki välykset on samankokoisia. Harvoin mekaniikassa niin symmetristä ilmiötä olisi nähty.ipa kirjoitti:mitäs se viereinen mäntä tekee kampiakselille kun se menee samaan aikaan alaspäin.
