Kannen virtaus

[TJT]

Ensimmäistä konetta kasatessani kävi 2.2 kansi tuolla em. Etelä-suomalaisella kansipajalla. Kansi viipyi ja viipyi ja lopulta hirveän hoputtamisen jälkeen sain sen ulos. Lasku oli mitä sovittiin, mutta kun en itse ollut tehtyä kantta vielä silloin elämässäni nähnyt (ja aloittelija-statukseni olin tyhmänä tietysti tehnyt selväksi, saadakseni mahd. paljon neuvoja), en osannut katsoa kannesta mitään

Mitä tarkalleen pyysit silloin kannelle tehtävän?
Meinaan vaan,että jos olet vain tyylillä sanonut että tee sille jotain,niin ei ihme jossei työn jälki ollut odotettua.

Käsittääkseni kansiset on aika täystyöllistetty,joten hoputtaminen tuskin on asiassa yhtään auttanut ainakaan.

Itse en ole kansisetissa asioinut,joten sen takia en puolustele.
Ennemminkin sen takia,että monesti tällaisista palautteista saattaa "unohtua" jotain yksityiskohtia,kuten tälläkin foorumilla käydyistä keskusteluista on monesti nähty.

Kaikista paras olisi,jos tähän saisi kansisetin vastineen tarinalle...

[A_Manta_1972]

En nyt halua lähteä mustamaalaamaan ketään yhtään enempää. Uskon, että halutessaan ko. kansimaakari osaa tehdä hyvää jälkeä, mutta tämä oli ainakin susi. Tai siis ei susi vaan ei-tehty.

Kannesta käytiin tunnin-parin keskustelu, ja tarkoitus oli selkeä, mutta ehkä se tarkoitus unohtui sen usean viikon aikana työkiireiden joukossa, mutta 500e siitä, että kanteen on näytetty dremeliä muutaman minuutin ajan, on "hieman" liikaa. Tosiaan, kuten sanoin kanaviin oli juuri ja juuri koskettu, ei siis muotoiltu edes. Valupurseitakin oli jäljellä tuolloin.

Miksi en sitten itse kansimiehen kanssa ottanut asiaa puheeksi? Vuosi jälkikäteen on paha alkaa valittamaan, ja lisäksi kun kerran jostain päin saa siipeensä, niin miksi hakata päätä seinään kun noita muitakin pajoja on? Lisäksi ei ollut ensimmäinen kerta kun kuulen pahaa sanaa ko. kansimiehestä. Ei sillä, on sitä positiivisiakin kuultu. Mutta niinhän se on tekijä kuin tekijä - on niitä joilla on hyviä kokemuksi ja on niitä joilla on huonoja kokemuksia.

[pusla]

Kansisetin kertomaa mittauksista:'
Omituisia juttuja topikissa käsitellään. Hmm.. vähän ihmeissäni olen ????
Hmm.. mielestäni virtauspenkki on työkalu/apu väline ja onkin mahdollista että penkkien välillä on pieniä eroja. Kansisetin virtauspenkki on oma valmiste ja kalibroitu useimpien muiden penkkien kanssa: Tuning World Jappe Malin, virtauskansi, Eagle Racing, Virtasen Handen SF 300 penkin kanssa. Erot muutaman Hp:n sisässä. Maahantuojalta kysyttäessä mistä erot penkkien välillä johtuvat, vastaus oli selkee kyseessä on työkalu pienet erot penkkien välillä ovat mahdollisia.

Hmm... löysimpä Kansisetin Hayabusan kansi/moottori projektista juttua

http://www.busanistit.org/foorumi/ikonb ... f=12;t=555

Ja tuloksetkin löytyvät
http://www.busanistit.org/foorumi/ikonb ... f=12;t=856

Ja myöskin jarrulappu jossa vakion ja Kansisetin virittämän Hayabusan tehot vertailtavana

http://www.busanistit.org/gallery/main. ... temId=5745

Tulokset näyttäisivät puhuvan puolestaan

[MarkoP]

toi kansisetin penkki näyttää maksimi hevosvoima kentän aika lähelle muiden penkeissä mitattuja, mutta jostain syystä cfm laskemalla ei saa läheskään samoja tuloksia superflown kertoimilla ja cfm mittaukset eivät ole kovin loogisen oloisia.

Kyllä kait Saastamoinenkin ihan hyvää jälkeä tekee, tutullani on saastamoisen tekemä 2L OHC fordi joka tuotti muistaakseni 230hp-220hp luokkaa, mielestäni ihan hyvin.. voi olla että miehellä on liikaa töitä?

tässä yhden porttaamani '93 GSXR kannen tuloksia:
http://www.sunpoint.net/~pirkonen/Sakke.jpg
http://www.sunpoint.net/~pirkonen/kansiset.jpg

Lapun perusteella näyttäisi että on mitattu 7" vesipatsaalla?
Mä en kyllä käyttäisi kansipajaa joka mittaa kannet alle 28" vesipatsaalla.. joskus virheet näkee vasta 42" vesipatsaalla..
Virtauspenkit ovat molemmilla omatekoisia, sakella on MSD:n kaavoilla rakennettu virtauspenkki.. Saastamoisen penkistä en ole ihan varma.

Olikos toi mantan kansi siitä endurance 2L cihhistä joka sitten meni teetettäväksi sakelle joka sitten tuli sakelta kiireiden vuoksi minulle?
Taisi 46mm imulla virrata 220hp tms?

[kosunen]

Ei taida tämä virtausarvoista höpiseminen johtaa oikein mihinkään. Kannen virtausominaisuuksista puhuminen täällä tuntuu sotkevan yhden jos toisenkin sielun elämän. Se, millä arvoilla kannet on milloinkin mitattu, ei mielestäni ole lopputuloksen kanssa mitään tekemistä. Aiheesta on kaiketi olemassa suuri pino erilaisia teoksia ym ym. Dynamometri kertoo(ja tietysti myös kokemus) missä liikutaan milloinkin ja toinen hyvä tehon kasvun mittari on käydä hankaamassa varttia> toteamassa menikö eteenpäin vai taaksepäin. Ja hei, älkää nyt hitto unohtako pakokanavaa ja pakosarjan tärkeyttä niissä viritelmissä( myös pakonokan oikea-aikainen sulkeutuminen on tärkeää). T: Kosunen

[hexagon]

ja jos joku ei usko kosusta niin lähtee neste rallin kuuntelemaan erästä F-cupin B ascoa nimittäin toimii ja se on sepon tekemä peli..





2,1l cih ja 231hv/240nm

[J Turunen]

Nuo lukemat on sitten vanhentunutta tietoa, nykyään tässä Asconassa on enemmän sekä tehoa että vääntöä.

Häkkinen tuli sitten Vetomiehessä 2. sijalle juuri valmistuneella autolla. Hyvin näyttää pelaavan!

[hexagon]

Nuo lukemat on sitten vanhentunutta tietoa, nykyään tässä Asconassa on enemmän sekä tehoa että vääntöä.

Häkkinen tuli sitten Vetomiehessä 2. sijalle juuri valmistuneella autolla. Hyvin näyttää pelaavan!

juu tiedän,, voi jeesus että oli hyvät äänet ja kovaa meni, moksi-leustu käytiin kattomassa

[MarkoP]

Ei taida tämä virtausarvoista höpiseminen johtaa oikein mihinkään. Kannen virtausominaisuuksista puhuminen täällä tuntuu sotkevan yhden jos toisenkin sielun elämän. Se, millä arvoilla kannet on milloinkin mitattu, ei mielestäni ole lopputuloksen kanssa mitään tekemistä. Aiheesta on kaiketi olemassa suuri pino erilaisia teoksia ym ym. Dynamometri kertoo(ja tietysti myös kokemus) missä liikutaan milloinkin ja toinen hyvä tehon kasvun mittari on käydä hankaamassa varttia> toteamassa menikö eteenpäin vai taaksepäin. Ja hei, älkää nyt hitto unohtako pakokanavaa ja pakosarjan tärkeyttä niissä viritelmissä( myös pakonokan oikea-aikainen sulkeutuminen on tärkeää). T: Kosunen

Ehkä virtausarvot ovat nykyisellään hieman liian yliarvostettuja.. harvempi virittäjä kyselee kansisepältä että paljonko oli venttiilin hyötysuhde, kanavan virtausnopeus tai poikki pinta-ala.

Nykyisin on niin paljon helpompaa rakentaa mittausten perusteella moottoria kannen ympärille tai toisin päin, kun virtauksista ja poikki pinta-aloista voi laskea teoreettiset volumetriset hyötysuhteet tietyillä kierroksilla joiden mukaan voi mitoittaa nokan, puristukset, putkiston, välitykset jne jne.. ennen vanhaan piti kaikki rakentaa työläästi hakemalla palikat kohdalleen.

Noilla pienillä paineilla ei kanavan kaikkia virheitä tule esiin, joten itse kyllä arvostan noita suurempia penkkejä.. Itse kyllä harrastan V8 koneita mutta muutaman kerran on tehty pistokokeita kansista jotka juuri ja juuri irroittavat virtauksen 32" vesipatsaalla ja ovatkin yllättäen vain parantuneet samalla nostolla 10" joten kyllä siinä eroa on.
Pakopuolelle virtauspenkin soveltaminen on mielestäni aika turha kapistus.. ennemmin teen poikki pinta-alat kohdalleen ja seetialueen + shortsiden ja annan olla sillä tavalla.
Virtauspenkissä suurimmalle virtausmäärälle työstetyt kannet yleensä aina nettoavat vähemmän penkissä mutta piikkitehoa voi olla enemmän.. johtuu yleensä hyvästä paluuvirtauksesta ja liian suuresta poikki pinta-alasta.
Esim shortsiden venturin leikkaaminen tuo kivasti virtausta isoille nostoille ja leikkaa hyvin myös momenttia =(

pakosarjat ovat kyllä ehdottomasti aliarvostettuja kapistuksia =)


edit: outoa että kansia työkseen porttaava väheksyy virtauspenkin tuomia mahdollisuuksia Työkaluna.

[J Turunen]

Kosusen tuntien ei varmastikaan väheksy virtauspenkkiä, mutta ei yksinomaan tuijota virtaustuloksia. Muutkin asiat ratkaisee kokonaisuuden.

Esim. 2.1 cih virtaus 15mm nostolla kansi+imusarjat+45mm läppärungot+imutorvet Superflow 110E penkissä 217 hv:ta ja hyvin virtauksia myös pienemmillä nostoilla. Kone tuottanut tähän mennessä Karalan penkissä n. 240 hv:a ja yli 240nm vääntöä ja on erittäin laajavetoinen moottori, vaikka on edelleen kehityskaarensa alussa. Eli enemmän tehoa kuin virtausmittaus kertoi. Tällä hetkellä litratehot tässä valurautakoneessa n. 114 hv:ta.

Paljonko muuten virittämäsi v8 moottorit (pumppubensalla toimivat) ovat tuottaneet litratehoa ihan kyselen mielenkiinnosta?

[kosunen]

No niin, tähän sitä taas asiassa tultiin. En ole väheksynyt virtauspenkin olemassaoloa millään tavalla. Se on tietenkin oiva apuväline, mutta mielestäni sitä korostetaan ihan liikaa monissa yhteyksissä, kuten myös kannen virtausominaisuuksia, joilla ei kuitenkaan ole lopputuloksen kannalta mielestäni ihan hirveästi tekemistä(ehkä joillekkin on). Moottori on kuitenkin suuri kokonaisuus ja lopputulokseen vaikuttaa todella moni asia, mm nokka-akseli, imu/pakosarjat/pakoputkisto, palotilan malli ym ym. Koulukuntia näissä asioissa on myös yhtä paljon kuin on tekijöitäkin. Itse olen opetellut kannen teon ja moottorin virittämisen alkeet ilman minkäänlaisia apuvälineitä(lähinnä virtausmittauksia) ja yrittänyt ottaa opikseni kokemistani asioista ja niiden vaikutuksista lopputulokseen. Sen vuoksi en halua nostaa virtausmittauksista syntyviä asioita jokakertaiseen keskusteluun, koska on paljon henkilöitä, jotka eivät aina edes ymmärrä 4-tahtimoottorin perusalkeitakaan, puhumattakaan että ymmärtäisivät konkreettisesti mitä tarkoittaa kun moottoria viritetään. Tällä kommentillani ei ole tarkoitus suututtaa ketään, vaan puhun ihan henkilökohtaisesta kokemuksesta. Minulla on oma tapani virittää moottoreita ja tehdä(toivottavasti) hyviä sylinterikansia omilla oppimillani menetelmillä asiakkaille. Tämän enempää en halua tätä asiaa enää spekuloida . T:Kosunen