Jakolaatikon lukitus ja viskon jäykistäminen
Jakolaatikon lukitus ja viskon jäykistäminen
Keskustelua aiheesta jakolaatikon kytkinpakan lukitseminen, hyvät ja huonot puolet.
Sekä viskon jakosuhteen muuttaminen.
Lukitseminen tapahtuu korvaamalla alkuperäiset lamellit sellaisilla, joissa on hammastus sekä sisä- että ulkokehällä. Takaveto on tuolloin jatkuvasti päällä.
Iso plussa siitä, että jakolaatikon hydrauliikan voi tuolloin poistaa ja rikkoontuvan painetiivisteen pelko ei vie enää yöunia. Toimenpide onnistuu myös painetiivistevikaisille yksilöille....
Miinusta:
-ABS:t ei toimi. Näin kirjoitetaan foorumilla, mutta mikä on todellisuus, onko kukaan testannut?. -Kovissa nopeuksissa liukkaalla jarrutuskäyttäytyminen epämääräistä mutkissa. Jälleen kuulopuheita. Mitenköhän muut jatkuvavetoiset viskolukolliset nelikot pysyvät tiellä?
-Renkaiden urasyvyyteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Kun nelivetoa ei pysty kytkemään pois päältä enää missään tilanteessa, viskon ylikuumeneminen johtaa tuhoisiin seurauksiin.
Kaivataan siis kokemuksia niiltä, jotka ajavat lukitulla kytkinpakalla....
----
Viskon jakosuhteen muuttaminen on simppeliä puuhaa. Vaihdetaan jäykempi silikoniöljy (näillä viskositeeteilla voidaan puhua myös geelistä) alkuperäisen tilalle. Öljyn viskositeetti on verrannollinen välittyvän vääntömomentin määrään. Viskon täyttö on kuitenkin tarkkaa puuhaa ja viskoon pitää AINA jättää tietty määrä ilmaa puskuroimaan kuumenevan silikoniöljyn lämpölaajenemisesta johtuvaa paineen kasvua. Mikäli ilmaa ei ole tai sitä on liian vähän, paine viskon sisällä räjäyttää koko purkin. Ilmamäärä tulisi olla kuitenkin mahdollisimman pieni jotta visko toimii herkästi.
Ilmamäärä vaikuttaa myös viskon "purevuuteen" eli siihen missä vaiheessa viskon sisäinen paine kasvaa niin suureksi, että siitä tulee käytännössä kiinteä murikka. Tämä vain silloin jos pyörimisnopeusero akseleiden välillä pysyy. Autossahan ero alkaa tasaantumaan juuri silloin kun visko lukittuu ja kytkeytyvän akselin renkaat alkavat pyöriä samaa vauhtia päätoimisen akselin renkaiden kanssa. Tuolloin sisäinen paine ja silikoniöljyn lämpötila lamellien välissä alkaa laskemaan kunnes visko jälleen luistaa. Visko siis reguloi välittyvää vääntömomenttia (ja kierroksia) koko ajan.
Silikoniöljyn viskositeetti laskee lämpötilan kasvaessa. Lämpötila kasvaa pyörimisnopeuseron aiheuttaman lamellien välissä olevan öljyn "hankautumisen" seurauksena. Tästä seuraa se, että viskon välittämä vääntömomentti alkaa tippumaan lämpötilan kasvaessa kunnes rajalämpö saavutetaan (lämpötila joka on suhteellinen ilmamäärän nähden) . Tuossa lämpötilassa visko siis puraisee/lukittuu sisäisen paineen räjähdysmäisen kasvun aiheuttaman lamellien välisen kitkavoiman seurauksena.
Tästä pääsemmekin ongelmaan: oikean ilmamäärän määritttäminen. Rajalämpö pitäisi olla mahdollisimman alhainen (vähän ilmaa) jotta visko toimisi mahd. herkästi. Toisaalta rajalämmön pitäisi olla huomattavasti korkeampi kuin jakolaatikon suurin käyttölämpötila.
Opelin tapauksessa rajalämpötilan selvittäminen on helppoa vakoilemalla hieman dorfbrunnen-garagen sivuja. Sieltä löytyy sallitut vaihtelualueet rajalämmölle ja monimutkaisten laskukaavojen avulla voidaan määrittää (teoreettinen) ilmamäärä noille lämpötiloille.
Aikaisemmin mainitsemani renkaiden urasyvyyden tarkkailu viittaa edelle esitettyyn ilmiöön. Nimittäin jos visko luistaa ajossa koko ajan, se lämpenee aivan taatusti jossain vaiheessa yli rajalämmön ja se laukeaa (lukittu jakolaatikon kytkinpakka ei anna periksi).
Epäilen myös että jotkin kytkinpakan kulumisesta johtuvat painetiivisteviat johtuvat viallisesta viskosta joka lämmetessään lukittuu: Urasyvyydessä heittoja ja visko jonka silikoniöljy on menettenyt ominaisuutensa => Etu ja taka-akselin välinen pyörimisnopeusero ei vaimennu viskoon vaan kytkinpakkaan joka alkaa luistamaan ja kuluu => painetiiviste korkkaa
Iän myötä visko jäykistyy ja rajalämpö alenee (jos öljyt pysyvät sisällä) tai se löystyy (silikonit vuotavat pihalle). Jos rajalämpö laskee alle jakolaatikossa olevan lämpötilan esim. kovaa/pitkää matkaa ajaessa, visko lukittuu vaikkei auto sudi.
---
Itse olen kuitenkin skeptinen teorian ja käytännön kohtaamisesta. Tämän johdosta talven aikana olisi tarkoitus valmistaa testipenkki viskon välittämän vääntömomentin mittaukseen lämpötilan suhteen. Eli sama systeemi jota dorfbrunnen-garage käyttää viskohuolloissaan.
Täälläkin jotkin ovat käyttäneet scanian kuorma-autojen viskoflekteihin tarkoitettua silikonia jakolaatikon viskoissa. Sen pitäisi olla hommaan hyvää, se on hieman jäykempää kuin alkuperäinen. Halukkaat voisivat ilmoittaa miten tällainen visko käyttäytyy ajossa. Toinen mielenkiintoinen tieto olisi öljyn täyttömäärä. Voitaisiin harkita myös jonkinlaista kimppatilausta saksaan, josta saa jäykempiä öljyjä. Miltä kuulostaisi 200Nm takarenkailta vakion 90Nm sijaan?
Sekä viskon jakosuhteen muuttaminen.
Lukitseminen tapahtuu korvaamalla alkuperäiset lamellit sellaisilla, joissa on hammastus sekä sisä- että ulkokehällä. Takaveto on tuolloin jatkuvasti päällä.
Iso plussa siitä, että jakolaatikon hydrauliikan voi tuolloin poistaa ja rikkoontuvan painetiivisteen pelko ei vie enää yöunia. Toimenpide onnistuu myös painetiivistevikaisille yksilöille....
Miinusta:
-ABS:t ei toimi. Näin kirjoitetaan foorumilla, mutta mikä on todellisuus, onko kukaan testannut?. -Kovissa nopeuksissa liukkaalla jarrutuskäyttäytyminen epämääräistä mutkissa. Jälleen kuulopuheita. Mitenköhän muut jatkuvavetoiset viskolukolliset nelikot pysyvät tiellä?
-Renkaiden urasyvyyteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Kun nelivetoa ei pysty kytkemään pois päältä enää missään tilanteessa, viskon ylikuumeneminen johtaa tuhoisiin seurauksiin.
Kaivataan siis kokemuksia niiltä, jotka ajavat lukitulla kytkinpakalla....
----
Viskon jakosuhteen muuttaminen on simppeliä puuhaa. Vaihdetaan jäykempi silikoniöljy (näillä viskositeeteilla voidaan puhua myös geelistä) alkuperäisen tilalle. Öljyn viskositeetti on verrannollinen välittyvän vääntömomentin määrään. Viskon täyttö on kuitenkin tarkkaa puuhaa ja viskoon pitää AINA jättää tietty määrä ilmaa puskuroimaan kuumenevan silikoniöljyn lämpölaajenemisesta johtuvaa paineen kasvua. Mikäli ilmaa ei ole tai sitä on liian vähän, paine viskon sisällä räjäyttää koko purkin. Ilmamäärä tulisi olla kuitenkin mahdollisimman pieni jotta visko toimii herkästi.
Ilmamäärä vaikuttaa myös viskon "purevuuteen" eli siihen missä vaiheessa viskon sisäinen paine kasvaa niin suureksi, että siitä tulee käytännössä kiinteä murikka. Tämä vain silloin jos pyörimisnopeusero akseleiden välillä pysyy. Autossahan ero alkaa tasaantumaan juuri silloin kun visko lukittuu ja kytkeytyvän akselin renkaat alkavat pyöriä samaa vauhtia päätoimisen akselin renkaiden kanssa. Tuolloin sisäinen paine ja silikoniöljyn lämpötila lamellien välissä alkaa laskemaan kunnes visko jälleen luistaa. Visko siis reguloi välittyvää vääntömomenttia (ja kierroksia) koko ajan.
Silikoniöljyn viskositeetti laskee lämpötilan kasvaessa. Lämpötila kasvaa pyörimisnopeuseron aiheuttaman lamellien välissä olevan öljyn "hankautumisen" seurauksena. Tästä seuraa se, että viskon välittämä vääntömomentti alkaa tippumaan lämpötilan kasvaessa kunnes rajalämpö saavutetaan (lämpötila joka on suhteellinen ilmamäärän nähden) . Tuossa lämpötilassa visko siis puraisee/lukittuu sisäisen paineen räjähdysmäisen kasvun aiheuttaman lamellien välisen kitkavoiman seurauksena.
Tästä pääsemmekin ongelmaan: oikean ilmamäärän määritttäminen. Rajalämpö pitäisi olla mahdollisimman alhainen (vähän ilmaa) jotta visko toimisi mahd. herkästi. Toisaalta rajalämmön pitäisi olla huomattavasti korkeampi kuin jakolaatikon suurin käyttölämpötila.
Opelin tapauksessa rajalämpötilan selvittäminen on helppoa vakoilemalla hieman dorfbrunnen-garagen sivuja. Sieltä löytyy sallitut vaihtelualueet rajalämmölle ja monimutkaisten laskukaavojen avulla voidaan määrittää (teoreettinen) ilmamäärä noille lämpötiloille.
Aikaisemmin mainitsemani renkaiden urasyvyyden tarkkailu viittaa edelle esitettyyn ilmiöön. Nimittäin jos visko luistaa ajossa koko ajan, se lämpenee aivan taatusti jossain vaiheessa yli rajalämmön ja se laukeaa (lukittu jakolaatikon kytkinpakka ei anna periksi).
Epäilen myös että jotkin kytkinpakan kulumisesta johtuvat painetiivisteviat johtuvat viallisesta viskosta joka lämmetessään lukittuu: Urasyvyydessä heittoja ja visko jonka silikoniöljy on menettenyt ominaisuutensa => Etu ja taka-akselin välinen pyörimisnopeusero ei vaimennu viskoon vaan kytkinpakkaan joka alkaa luistamaan ja kuluu => painetiiviste korkkaa
Iän myötä visko jäykistyy ja rajalämpö alenee (jos öljyt pysyvät sisällä) tai se löystyy (silikonit vuotavat pihalle). Jos rajalämpö laskee alle jakolaatikossa olevan lämpötilan esim. kovaa/pitkää matkaa ajaessa, visko lukittuu vaikkei auto sudi.
---
Itse olen kuitenkin skeptinen teorian ja käytännön kohtaamisesta. Tämän johdosta talven aikana olisi tarkoitus valmistaa testipenkki viskon välittämän vääntömomentin mittaukseen lämpötilan suhteen. Eli sama systeemi jota dorfbrunnen-garage käyttää viskohuolloissaan.
Täälläkin jotkin ovat käyttäneet scanian kuorma-autojen viskoflekteihin tarkoitettua silikonia jakolaatikon viskoissa. Sen pitäisi olla hommaan hyvää, se on hieman jäykempää kuin alkuperäinen. Halukkaat voisivat ilmoittaa miten tällainen visko käyttäytyy ajossa. Toinen mielenkiintoinen tieto olisi öljyn täyttömäärä. Voitaisiin harkita myös jonkinlaista kimppatilausta saksaan, josta saa jäykempiä öljyjä. Miltä kuulostaisi 200Nm takarenkailta vakion 90Nm sijaan?
Olen itsekkin miettinyt laittaa Scanian silikooniöljyä ja miettinyt kuinka tuo toimisi jos mittaa vanhan öljyn määrän tarkasti ja laittaa samanverran jäykempää tilalle?Yksi tuttu on testannut Subaruun tuota Scanian silikooniöljyä ja kertoi ettei oikein huomannut mitään eroa..olisi mukava kuulla muiltakin mielipiteitä jotka tuota ovat kokeilleet.
onko näitä saatavilla suomesta vai joutuuko ostaan ruottinpuolelta? oman vecun laatikosta on painetiiviste menny...Lukitseminen tapahtuu korvaamalla alkuperäiset lamellit sellaisilla, joissa on hammastus sekä sisä- että ulkokehällä. Takaveto on tuolloin jatkuvasti päällä.
Bmw e61 msport
Ascona B ”sport” m20 +600whp
Museoinnilta pelastetut
Powered by BMW
Ascona B ”sport” m20 +600whp
Museoinnilta pelastetut
Lueppa tuolta lisää: http://www.opelclubfinland.fi/forum/vie ... &start=300henkkas81 kirjoitti:onko näitä saatavilla suomesta vai joutuuko ostaan ruottinpuolelta? oman vecun laatikosta on painetiiviste menny...Lukitseminen tapahtuu korvaamalla alkuperäiset lamellit sellaisilla, joissa on hammastus sekä sisä- että ulkokehällä. Takaveto on tuolloin jatkuvasti päällä.
Ei kannata lukita kitkalevypakkaa vaan teet uuden männän alumiinista sorvaamalla ja painetiivisteen korvaat kahdella O-renkaalla.Toimii varmasti ja on luotettavampi,kuin alkuperäinen painetiiviste!Kohta jo 100000km takana ja hyvin toimii..henkkas81 kirjoitti:onko näitä saatavilla suomesta vai joutuuko ostaan ruottinpuolelta? oman vecun laatikosta on painetiiviste menny...Lukitseminen tapahtuu korvaamalla alkuperäiset lamellit sellaisilla, joissa on hammastus sekä sisä- että ulkokehällä. Takaveto on tuolloin jatkuvasti päällä.
omaa kokemusta tuosta pakan lukitsemisesta ilman abs vaarallinen ku painat jarrua enemmän talvella niin perä lähtee alta mukava leikkiä 
abs kun toimii niin paljon parempi ajettava moottorijarrussa auto pysähtyy paljon nopeammin ku 4 pyörää jarruttaa
abs:t tasaa sitä perän lähtemistä ite ainakin kokeilin 180km/h vauhdissa talvella painon liinat lukkoon nii auto meni suoraan koko matkan eikä perä lähteny alta ilman abseja en uskaltanu etes kokeilla
abs kun toimii niin paljon parempi ajettava moottorijarrussa auto pysähtyy paljon nopeammin ku 4 pyörää jarruttaa
abs:t tasaa sitä perän lähtemistä ite ainakin kokeilin 180km/h vauhdissa talvella painon liinat lukkoon nii auto meni suoraan koko matkan eikä perä lähteny alta ilman abseja en uskaltanu etes kokeilla
Ei auta jos kytkinlevyjen kitkapinnat ovat muussina... Muuten kylläJL kirjoitti:
Ei kannata lukita kitkalevypakkaa vaan teet uuden männän alumiinista sorvaamalla ja painetiivisteen korvaat kahdella O-renkaalla.Toimii varmasti ja on luotettavampi,kuin alkuperäinen painetiiviste!Kohta jo 100000km takana ja hyvin toimii..
Miksei muka auttais??? Sen takia se minunkin painetiiviste meni.Raaputtaa loputkin pinnattvhula1 kirjoitti:Ei auta jos kytkinlevyjen kitkapinnat ovat muussina... Muuten kylläJL kirjoitti:
Ei kannata lukita kitkalevypakkaa vaan teet uuden männän alumiinista sorvaamalla ja painetiivisteen korvaat kahdella O-renkaalla.Toimii varmasti ja on luotettavampi,kuin alkuperäinen painetiiviste!Kohta jo 100000km takana ja hyvin toimii..
niistä levyistä pois ja tekee männästä hieman paksumman minulla 5mm paksumpi.
Sitten kunnon öljyt jakoaskiin RedLine ShockProof Heavy ja toimii hyvin.
Tuo öljy pidentää kulmavaihteen kestoa moninkerroin verrattuna opelin omaan öljyyn!



