Kuka tekee tanpereella kkankia?

Viesti Kirjoittaja **Lehtonen** » 02 Huhti 2003, 20:11

Joku koneistamo kuulemma tekee billettikankia mansesterissa.

Tietääkö kukaan mikä paja se on?

Viesti Kirjoittaja **J Turunen** » 03 Huhti 2003, 17:17

Salosen Jaakolta saa ainakin Kangasalalta isoihin Cih nelosiin sopivan mittaisia kiertokankia, mutta ei ainakaan mikään muu koneistamo ole jäänyt mieleen, vaikka Tampereella päin asustelen.

Viesti Kirjoittaja **Manta** » 03 Huhti 2003, 19:20

Salosen kiertokanget on olleet hyvä malliesimerkki siitä minkälaisia kiertokankien EI pidä olla !

Ainakin aikaisemmin, en tiedä sitten onko tuotekehitystä tapahtunut ?

Viesti Kirjoittaja **Lehtonen** » 04 Huhti 2003, 11:46

Tämmösiä virtalan mukaan tehdään tanpereella.

http://kotisivu.mtv3.fi/ristovirtala/kiertokanki_1.jpg

Viesti Kirjoittaja **turbobliz** » 04 Huhti 2003, 12:16

onkos tuommoinen x-profiili bueno ? Harvemmin näkee moisia. Jänkkisaittien "import-car"-osien seassa joskus oon moisia nähnyt.

Viesti Kirjoittaja **Lehtonen** » 04 Huhti 2003, 15:39

No ei kyllä itsellä mitään kokemusta ole mutta jenkeissähän on kaikki paljon parempaa ja noita kankiakin suositaan

Kaikki kanget kuulemma tehdään mittatilaustyönä, toimitusaika n. kk.

Onko PO vai nämä nyt sitten kestävämmät/kev yemmät, vain luoja tietää, jos sekään.

Viesti Kirjoittaja **kapa** » 07 Huhti 2003, 09:21

Onko PO vai nämä nyt sitten kestävämmät/kev yemmät, vain luoja tietää, jos sekään.

Molemmat tehdään levykamasta jyrsimällä ja näin ollen ovat erittäin huono sijoitus. Kannattaa etsiä joku sovellus oikeista, takomalla tehdyistä veiveistä. Yllättävää kyllä, usein aidot takoveivit ovat jopa edullisempia kuin nämä kopiot.

Jos tyytyy levystä tehtyyn niin teettää sen jossain konepajassa jossa on työstökeskus. Mitään erikoisosaamista ei tarvita. Cromon kilohinta plus työtunnit lie hiukan vähemmän kuin hinnat jota noista pyydetään...

Viesti Kirjoittaja **turbobliz** » 07 Huhti 2003, 10:11

buhahahaha... toki jos on duunissa firmassa joka tuo tuplakertoimella hinnoiteltuja jänkkijokkiskankia maahan, niin on helppo sanoa, että kilpaileva suomalaisen kankiteollisuuden kärkituote on huono.

Milloin olet kuullut PO-kangen menneen rikki ?

Toimitetaanko noissa jänkkijokkiskangissa ARP2000 pultit vakiona... ? eipä taideta.

Sopivatko ne alkuperäiset, joita "PO kopioi", Opeliin paikalleen ilman muutoksia ?

Käytetäänkö niitä esim turbo-kiihdytysvehkeissä enemmän kuin PO-tuotteita?

Tältä perustalta sanoisin, että esim Eaglen kangen ostaminen US-Partsista ja PO:n tuotteen korvaaminen sillä edustaa kirvesmurhaajan ajattelun tasoa.

<font size=-1>[ This Message was edited by: turbobliz on 2003-04-07 13:24 ]</font>

Viesti Kirjoittaja **Manta** » 07 Huhti 2003, 10:29

kapa on hjuumor miehiä !!

Viesti Kirjoittaja **kapa** » 07 Huhti 2003, 13:35

olen kyllä törmännyt ihan kaikenmerkkisiin rikkinäisiin veiveihin.
En kylläkään ymmärtääkseni valmistusmaasta puhunut vaan valmistustavasta. Veivi kilpakäyttöön tehdään takomalla. Jos saan kääntää kysymyksen toisinpäin.. Miksi kaikki F1, WRC, jne veivit ovat taottuja? Miksi Kisamännät taotaan... Ottakaa selvää niin jatketaan jutustelua

Viesti Kirjoittaja **opelmeister** » 07 Huhti 2003, 14:48

On 2003-04-07 13:35, kapa wrote:
olen kyllä törmännyt ihan kaikenmerkkisiin rikkinäisiin veiveihin.
En kylläkään ymmärtääkseni valmistusmaasta puhunut vaan valmistustavasta. Veivi kilpakäyttöön tehdään takomalla. Jos saan kääntää kysymyksen toisinpäin.. Miksi kaikki F1, WRC, jne veivit ovat taottuja? Miksi Kisamännät taotaan... Ottakaa selvää niin jatketaan jutustelua

Tuo männän ja kiertokangen takominen on todella harhaanjohtavaa. Oikeasti voitaisiin puhua muottiin puristamisesta, eli kankimateriaali puristetaan pehmeänä muottiin jolloin saadaan aihio koneistamista varten. Ideana on saada hieman taotun kaltainen rakenne metalliin. (Voit uskoa, että tiedän mistä puhun sillä olen kone- ja metalliteknikko, alana valmistustekniikka täysin arvosanoin..)

Ja ei ihan kaikissa kilpalajeissa ole takokankia, vaan esim. muutamissa kiihdytysluokissa saadaan käyttää vain vakio tai pink rod kankia. Pink rodit ovat jonkin pajan (yleensä valmistajan valtuuttaman) lasikuulapuhallettuja ja särötarkastettuja. Aina esim tuo puhallus ei kuulu ohjelmaan.

Viesti Kirjoittaja **Kilpakarva** » 07 Huhti 2003, 14:57

Tyhmän kysymyksen uhallakin ....
takokanki, takomäntä ... OK, valmistustekniikkana "muottiin takominen/puristaminen, painevalu" tai mikä lie ....

Mitenkäs sitten levytavarasta tehty sama materiaali ... muutamaan kertaan valssattu, lämpötkäsitelty jne.... kumpi materiaali on parempaa, ja mitkä kriteerit vaikuttaa.

Kun toisesta otetaan vaan vähän pois, ja toisesta vähän enemmän ...

Esim katalogiarvothan ovat kyseiselle aineelle minimiarvot, jonka ko materiaali varmasti kestää erästä riippumatta, mutta parhaimmillaan saatetaan ola jopa tuplalujuuksissa katalogiarvoon verrattuna ....

P.S. Ja huono vertaus tuo fi/wrc... kovin on vähän niillä laitteilla tekemistä tällä palstalla keskusteltavien laitteiden kanssa...

Viesti Kirjoittaja **turbobliz** » 07 Huhti 2003, 15:00

kapa tarkoittanee sellaista valmistusta, missä aihiona toimii jokin takomateriaali plätty-latta-tms josta jyrsitään kanki.

Ihan sama, en tunne kankien valmistusta ja materiaalia niin syvällisesti, että lähtisin kinaamaan teitin mestarien kanssa

. Mun kankivalintaan riittää k.o tuotteen referenssit, oli se sitten Opelin vakio valukanki tai metallituotteiden valmistukseen erikoistuneen pajan tuote.

Viesti Kirjoittaja **opelmeister** » 07 Huhti 2003, 15:04

Kilpakarvalle; "takomalla" tehdyssä kangessa kiderakenne muodon suhteen lähes optimaalinen, koska aine on pakotettu muottiin ja levystä tehtynä kiderakenne on suoraviivainen eli valssauksen suunnan määräämä. Molemmilla tavoilla saadaan oivallisia kilpaosia kunhan materiaali valitaan huolella.

Viesti Kirjoittaja **Lehtonen** » 07 Huhti 2003, 15:06

Takomalla tehdyt kanget tietenkin sopii enemmän suuremmille valmistusmäärille.
On niissä omat hyvät puolensakin, kuten syiden säännöllinen pituussuuntainen katkeamaton muoto, jota ei välttämättä billettikangissa ole.

Varmasti harvoin tämän tason kangien hajoamisista johtuu itse kangesta, joku muu hajoaa/leikkaa kiinni ensin.

Taotut kangethan on ensin valettu ja sitten taottu aihiomuotoonsa, jolloin päästään pienillä koneistuksilla.

Onhan billettimäntiäkin olemassa.

Edit: Noniin, viestiä pukkaa näköjään päällekkäin huolella.
Voin ehkä itsekkin sanoa jotain tietäväni metallurgiasta, muutaman vuoden materiaalitekniikkaa lukeneena... vaikka viime aikoina ei ole tullut muuta kun bittiä työstettyä

<font size=-1>[ This Message was edited by: Lehtonen on 2003-04-07 15:26 ]</font>