Tekniikka-aiheinen keskustelu moottoriin liittyvistä asioista.
Moottorinohjaus, toiminta, tyyppivikoja, korjauksia, jne...
Älä laita tänne kysymyksiä virittämisestä, sillä niille on olemassa oma alueensa.
Antti H kirjoitti:
Ruiskuissa tuota ongelmaa ei ole koska bensa tulee sumuna ja suuttimen lähellä sylintereitä joten se ei kerkeä pisaroitumaan
paitsi 1-pisteruiskussa jossa ruiskusuutin on kaasuläpän yläpuolella.
tämän ominaisuuden takia opelin lämppärinkennolle lämmitysvesi tulee imusarjan kautta.
nollan molemmin puolin kelillä tuntui vähän lisääntyneeseen nykimiseen/röpeltämiseen eli perstuntumalta tuntus auton vääntökäyrä olevan ulkonäöltään kuskin sydänkäyrä
testaa
aja auto lämpimäksi kun nykiminen alkaa sammuta auto hetkeksi jolloin jää sulaa kun ilman virtaus lakkaa. jos auto toimii liikkeelle lähdon jälkeen hetken normaalisti niin jäässähän siellä jokin paikka oli.
vakio suodattimia testailtiin joskus TM:ssä tai Tuulilasissa. siintä sais vähän vertailu pohjaa.
OT
kuinkahan monta "litraa" kone imee vettä kun ajaa sumussa (ilman kosteus 100%) vaikka 100km. ja kuinka paljon vedestä jää paperisuodattimeen
Vectra OPC vagon, Astra j ctdi paku, Astra h GTC, Vectra c sedan.
ipa kirjoitti:
OT
kuinkahan monta "litraa" kone imee vettä kun ajaa sumussa (ilman kosteus 100%) vaikka 100km. ja kuinka paljon vedestä jää paperisuodattimeen
Tuo ois aika mielenkiintosta tietää, ja minkä takia kostealla viileällä (~5-10c) kelillä auto kulkee paremmin, oiskohan ilmassa suurempi happipitoisuus?
Kirjottakaapa muuten calibran tai A vectran omistajat miten olette huolehtineet kartiosuodattimen viileän ilmansaannin? oletteko rakentaneet jotain koteloa tms?
AksuPaksu kirjoitti:Kirjottakaapa muuten calibran tai A vectran omistajat miten olette huolehtineet kartiosuodattimen viileän ilmansaannin? oletteko rakentaneet jotain koteloa tms?
Tässä meikäläisen toteutus ( ks. päivitys nro. #6 ), ole hyvä.
Tuo ois aika mielenkiintosta tietää, ja minkä takia kostealla viileällä (~5-10c) kelillä auto kulkee paremmin, oiskohan ilmassa suurempi happipitoisuus?
kosteassa ilmassa(han) on vesi sumun muodossa.
se aikaansaa se että polttoaine tiivistyy "pienemmäksi" jolloin männän yläpuolelle mahtuu enemmän polttoainetta.
mikä taas aikaansaa sen että "tehoa" tulee lisää.
vesisumua on käytetty kiihdytysautoissa juuri tämän takia,saadaan pakattua enemmän polttoainetta männän päälle.
turbokoneissa siitä on vielä enemmän hyötyä,vaikka löytyisi rekkaauton kokoinen välijäähdytin.
"In the end, paper or fiberous filters do remove more particles from the air before they enter your engine. The cotton gauze filters indeed offer better airflow. You have to decide for yourself whether you value ever last ounce of power or filtration. I cannot, nor will I make this decision for you. I do know that on a relatively stock car with a properly sized air filter, you indeed have very little if any performance to gain by swapping filtration material."
Tuossa tuli aika tyhjentävä vastaus. Taidanpa ottaa uudelleen harkintaan vakion ilmansuodatinkotelon ( mutta vasta pienten muutosten jälkeen )
no nyt on k&n kartoiosuodin kiinni calikassa.kyl ero on ku yöl ja päiväl tos mun rakkineessa.tuntuu perstuntumalla et ihan ku eri autol ajais.oli se kyl ihan kaamee ahistius aski se orginaali ei ihme ettei kone saanut happee.sinne ku ois jonku paneelisuodattimen änkeny niin oispa hyöty ollu taas mitätön.et kyl ainaki tohon oli suuri vaikutus tolla suodattimella.edellisessä autossani mazda mx3´ssa ei kartiosuodattimen vaihdolla ollu mitään hyötyy,mut taas 200sx´ssä taas vaikutus oli positiivinen.et taitaa olla vähän koneista kiinni missä tuo hyötyy ja missä ei.
Tuo ois aika mielenkiintosta tietää, ja minkä takia kostealla viileällä (~5-10c) kelillä auto kulkee paremmin, oiskohan ilmassa suurempi happipitoisuus?
kosteassa ilmassa(han) on vesi sumun muodossa.
se aikaansaa se että polttoaine tiivistyy "pienemmäksi" jolloin männän yläpuolelle mahtuu enemmän polttoainetta.
mikä taas aikaansaa sen että "tehoa" tulee lisää.
vesisumua on käytetty kiihdytysautoissa juuri tämän takia,saadaan pakattua enemmän polttoainetta männän päälle.
turbokoneissa siitä on vielä enemmän hyötyä,vaikka löytyisi rekkaauton kokoinen välijäähdytin.
Siis häh? Ei sinne koneeseen sen enempää polttoainetta mene, kuin mitä ruisku/kaasari annostelee vaikka olis kuin vesisumua ilmassa.
Kai sinne männän yläpuolelle mahtuis vaikka kuinka paljon polttoainetta,
mutta sitä ruiskutetaan vain sen verran, mitä moottoriin menevässä ilmassa riittää happea polttamaan se polttoaine.
Vesisumun ruikkiminen moottorin imuilmaan jäähdyttää ilmaa -> ilma on tiiviimpää eli mahtuu enemmän ilmaa koneeseen -> voidaan polttaa enemmän polttoainetta -> saadaan enemmän tehoa.
Maapallon ilmakehässä on happea 21%, ei sen pitoisuus muuksi muutu.
Ainoa mikä vaikuttaa moottorin saamaan hapen määrään on ilman lämpötila.
) 