Anturit
Induktiivinen anturi, oikeastaan kytkin, lähettää periaatteessa on/off tietoa. Yleisesti ottaen induktiivinen kytkin tunnistaa metalleita, parhaiten rautaa.
Koostuu neljästä osasta, tuntopäästä, oskillaattorista tunnistimesta ja vahvistimesta. Muutos tuntopään magneettikentässä vaikuttaa oskillaattorin virrankulutukseen ja kun muutos on tarpeeksi suuri se aiheuttaa muutoksen kytkimen tilassa. Tästä muodostetaan signaali joka vahvistetaan semmoisella vahvistinpiirillä. Tästä sitten menee tieto eteenpäin johtoja pitkin.
Tällä tiedolla voidaan sitten mitata pyörintänopeuksia, nokka-akselin asentoa yms. Näissä voidaan käyttää myös muunlaisia antureita jolloin ei voi sanoa että induktioanturi oli nimenomaan kampikulkan asentoanturi. Yleensä toimii 8-12 v jännitteillä riippuen anturista ja tunnistusetäisyys on melkein aina maksimissaan 1.5mm (riippuen tuntopään pinta-alasta), mielummin niin lähelle kuin mahdollista, sillä sensor gapin kasvaessa mittaustaajuus pienenee joka voi johtaa esim siihen että moottori kiertää vain 4000 rpm.
Koostuu neljästä osasta, tuntopäästä, oskillaattorista tunnistimesta ja vahvistimesta. Muutos tuntopään magneettikentässä vaikuttaa oskillaattorin virrankulutukseen ja kun muutos on tarpeeksi suuri se aiheuttaa muutoksen kytkimen tilassa. Tästä muodostetaan signaali joka vahvistetaan semmoisella vahvistinpiirillä. Tästä sitten menee tieto eteenpäin johtoja pitkin.
Tällä tiedolla voidaan sitten mitata pyörintänopeuksia, nokka-akselin asentoa yms. Näissä voidaan käyttää myös muunlaisia antureita jolloin ei voi sanoa että induktioanturi oli nimenomaan kampikulkan asentoanturi. Yleensä toimii 8-12 v jännitteillä riippuen anturista ja tunnistusetäisyys on melkein aina maksimissaan 1.5mm (riippuen tuntopään pinta-alasta), mielummin niin lähelle kuin mahdollista, sillä sensor gapin kasvaessa mittaustaajuus pienenee joka voi johtaa esim siihen että moottori kiertää vain 4000 rpm.
Ja jos kysyttiin mitä se on yleensä ooppeleissa, niin se on vaan montakierrosta lankaa jossain siellä kampiakselin liepeillä olevan 'hammaslevyn' lähettyvillä. Ja boschin tapauksessa siinä itse anturissa ei ole mitään elektroniikkaa vaan anturilta tulevan analogisignaalin tulkitsee ecu.On 2003-01-31 12:28, havericky wrote:
Tietosanakirjastako ton katoit
Lisää saivartelua... Boschilla kampiakselilla hall-anturi? Tarkempaa infoa?Ei ihan.. kammenkulma-anturina voi toimia myös Hall-anturi. Mutta tuo on jo saivartelua... Opelin koneissa on noita induktioantureita näkynyt kampikulman antureina.
Nokka-akselilla kyllä näkyy monessakin systeemissä hall-anturi.
Ajatus on tärkeää ei tulos...On 2003-01-31 11:43, ccc wrote:
Induktiivinen anturi, oikeastaan kytkin, lähettää periaatteessa on/off tietoa.
Auttava ajatus, mutta vastauksessa taidettiin mennä metsään ja SYVÄLLE.
Auto käytössä induktioanturi on kestomagneetin ympärille kiedottu käämi.
Toerentalssignaal esittää harvahkoa induktioanturin signaalia.
http://www.katho.be/fddcw/vp44.htm
(C)20XE/NE moottoreissa on kampiakselin asentoanturi induktioanturi.
j.h
http://www.knighta.f9.co.uk/info/cranks ... sensor.htm
Tuolla se on hyvin selitetty, jopa kuvin havainnollistettu
Tuolla se on hyvin selitetty, jopa kuvin havainnollistettu
Autoalalla magneettianturi nimitystä ei käytetä kovinkaan paljoa, tai minä en ole moiseen törmännyt. Siis jatkossakin kutsun sitä induktioanturina.On 2003-02-01 00:42, ccc wrote:
Toerentalssignaal esittää tavallista magneettianturin FALL EDGE käyrää...
Harvaksi nimitin sitä, koska vain 4 pulssi per työkierros. Toisin kuin 20NE kampiakseliasentoanturissa, jossa 156 pulssia per työkierto (60-2 hammaskehä).
j.h
Normaalista autoasennuksesta en tiedä mutta maailmalla on periaatteessa käytössä sanat hall ja magneetti anturi johtuen erilaisesta pulssista. Magneettiantureissa se on vittumaista kun pitää tietää/selvittää onko fall vai raise, joka on oleellista toiminnan suhteen. Useat magneettianturit on signaaliltaan aika huonoja ja vaatii yleensä korvaavan anturin jälkiasennusecujen kanssa mikäli signaalitasoja ei voi säätää.
No mutta se siitä, toiminta siis riippuu nimityksestä. Itse käytän mengeetianturia ja hall-anturia moottoreissa ja induktiivisiä antureita muissa vähemmän tärkeissä pyörintänopeuksissa.
<font size=-1>[ This Message was edited by: ccc on 2003-02-01 12:31 ]</font>
No mutta se siitä, toiminta siis riippuu nimityksestä. Itse käytän mengeetianturia ja hall-anturia moottoreissa ja induktiivisiä antureita muissa vähemmän tärkeissä pyörintänopeuksissa.
<font size=-1>[ This Message was edited by: ccc on 2003-02-01 12:31 ]</font>
Boschin Hall antureita
0 232 103 002 Opel/Vauxhall 2.0L
0 232 103 006
Pinnit:
1=0V
2=signaali
3=+8V
(KANTTIAALTOA)
Ja Boschin magneetti antureiden
pinnit:
1=Ref/sync Mag signal
2=0V
3=Shield (suojakuori)
(Toerentalssignaal KÄYRÄÄ)
Joten ulospäin voivat näyttää samanlaisilta jos ei tarkasta signaalia tai mittaa toimintajännitettä. Molemmissa on liittimenä 3-pinninen uros.
0 232 103 002 Opel/Vauxhall 2.0L
0 232 103 006
Pinnit:
1=0V
2=signaali
3=+8V
(KANTTIAALTOA)
Ja Boschin magneetti antureiden
pinnit:
1=Ref/sync Mag signal
2=0V
3=Shield (suojakuori)
(Toerentalssignaal KÄYRÄÄ)
Joten ulospäin voivat näyttää samanlaisilta jos ei tarkasta signaalia tai mittaa toimintajännitettä. Molemmissa on liittimenä 3-pinninen uros.
Yleensä ratkaiseva kohta on laskeva signaali autotekniikassa. Sillä se on stabiilimpi kuin nousukohta käyntinopeuden muuttuessa.Magneettiantureissa se on vittumaista kun pitää tietää/selvittää onko fall vai raise, joka on oleellista toiminnan suhteen. Useat magneettianturit on signaaliltaan aika huonoja ja vaatii yleensä korvaavan anturin jälkiasennusecujen kanssa mikäli signaalitasoja ei voi säätää.
No mutta se siitä, toiminta siis riippuu nimityksestä. Itse käytän mengeetianturia ja hall-anturia moottoreissa ja induktiivisiä antureita muissa vähemmän tärkeissä pyörintänopeuksissa.
ccc
Eron huomaa kuin vaihta TS-i (i = inductive) sytytysjärjestelmän induktioanturin napaisuuden vääräksi. Niin syttyä ei saa ollenkaan kohdalle.
No hestec tykkää omista antureista, mutta minusta hyvä "viritysECU" toimii auton alkuperäisillä antureilla.
j.h