OPEL VECTRA 20 TDI LAISKA! vm 98, 260 tkm
OPEL VECTRA 20 TDI LAISKA! vm 98, 260 tkm
TERVE!
Tarina alkaa seuraavasti, istu alas:
Niin, vesiletkun murtumisen ja sitä seuranneen lämönnousun ja edelleen vedenkulutuksen kasvun seurauksena epäiltiin kansipahvin hajoamista.
No, vein auton pajalle, jossa kone otettiin auki: diagnoosina tosi karstainen yläkerta (syynä ehkä liika vitosella ajo ja peräkärryn veto). Kansipahvi vaikutti terveeltä, mutta 4-pytyn kehdalla oli pieniä merkkejä.
Kantta oikastiin hitusen, yläpuoliset tiivisteet vaihdettiin ja moottorin paikalleen laiton ja vesipumpun vaihdon jälkeen alettiin etsiä oikeaa vedenkuluttajaa. vika löytyi jäähdyttimestä, joka vaihdettiin.
Heti pajalta lähdön jälkeen auto tuntui tahmealta. Liikkeelle lähtö oli vaikeaa, samoin kiihdyttäminen, moottori sai vauhtia 2500 kierroksen tienoilla, mutta meno oli silloin vailla turboa ajamista, huippinopeus, lievässä alamäessä, oli 120 km. Soitin korjaamolle, josta epäiltiin ahtopanesäätimen hajoamista. Heillä itsellään ei olsi laitteita tutkia ahtopainetta, joten kehoittivat viemään opelille testeriin.
Ajoin ennen testeriin vientiä 1000 km, eikä ajotuntumassa tapahtunut muuotsta. Ainut muutos oli kulutuksen putoaminen karvan alla kuuden, sen ollessa ennen remonttia n 6,4.
Opelin testerissä auto oli vajaan päivän, mutta selvyyttä ei tullut. Tietokone kertoi kyllä koneen alitehoisuuden, mutta ei syytä. Koska kansiremontti oli tehty nyrkkipajassa, oli opelin suhtautumisen myös lievesti oman laista ja sen seurauksena he tutkivat mm. moottorin ajotukset, etteivät ne olleet menneet pieleen kansiremontissa. Lisäksi tutkittiin turbon ahtopaine, ilmamassat, sähkölaitteet ja otettiin pakosarja auki, koska epäiltiin tukosta katissa. Mutta vikaa ei löytynyt.
Koska opelilla ei saatu suuttimia auki (= ei pystytty mittamaan puristuksia), en jättänyt heille autoa enää valohoitoon.
Itseäni maalliikkona epäilytti polttoaineen saatavuus. Remontin yhteydessä vaihdettu naftasuodatin oli tarvikemallia, joten vaihdoin tilalle originaalin. Kun suodattimen vaihdolla ei ollut merkitystä, tarkistin seuravaksi polttoainetankin karkeasuodattimen, joka sekin oli 95% puhdas, samoin kuin suodattimen kotelo ja koko tankki. Seuraavaksi epäilin matalapainepumpun tehoa ja asensin naftakannun kattotelineelle ja vedin letkun naftasuodattimelle. Ohituksesta ja polttoainesyötön alamäestä huolimatta moottoriin ei tullut lisää potkua.
En tiedä, mitä seuraavaksi maallikkona teen, mutta rakkaat ystävät ja kylänmiehet ovat antaneet ohjeita. Sitä vastoin kansiremontin tekijällä ja opelilla on sormi suussa, kun moottori käy kuin Singerin ompelukone, pakokaasut ovat puhtaanoloiset, kulutus on ed 6:n paikkeilla, jäähdytysjärjestelmä ei vuoda (ainakin alkuperäinen ropleemi on korjattu), mutta auto on ed laiska.
Kylänmiesten aatoksissa muutamia poimintoja.
- mikään pytty ei ole alitehoinen? kun savukaasut ovat puhtaat, eikä lohkossa ole halkeamaa = sylinteriin menisi jäähdytysnestettä.
- opelilla epäiltiin suuttimia, jotka oli auki kansiremontin yhteydessä. Kysyessäni asiaa mm. kansimieheltä, ei vian epäillä johtunen suuttimista, kun moottori lähtee normaalisti hyvin käyntiin ja kerhää kuin kissa.
- vika ei liene turbossa, kun liikkeelle lähtö on vaikeaa?
- naapuri epäili puristussuhteiden muutosta ja alipuristusta, kun kantta oikaistiin ja laitettiin ehkä liian paksu kannentiiviste. toisaalta ennen remonttia, jolloin tukkoinen kone vei autoa mukavasti, oli puristustila karstaisuudesta johtuen normaalia reilusti pienempi.
- onko vika mekaanisessa polttoaineen syötössä esim matalapainepumpussa vai sähköisessä polttoaineen säätelyssä.???
t Matti
Tarina alkaa seuraavasti, istu alas:
Niin, vesiletkun murtumisen ja sitä seuranneen lämönnousun ja edelleen vedenkulutuksen kasvun seurauksena epäiltiin kansipahvin hajoamista.
No, vein auton pajalle, jossa kone otettiin auki: diagnoosina tosi karstainen yläkerta (syynä ehkä liika vitosella ajo ja peräkärryn veto). Kansipahvi vaikutti terveeltä, mutta 4-pytyn kehdalla oli pieniä merkkejä.
Kantta oikastiin hitusen, yläpuoliset tiivisteet vaihdettiin ja moottorin paikalleen laiton ja vesipumpun vaihdon jälkeen alettiin etsiä oikeaa vedenkuluttajaa. vika löytyi jäähdyttimestä, joka vaihdettiin.
Heti pajalta lähdön jälkeen auto tuntui tahmealta. Liikkeelle lähtö oli vaikeaa, samoin kiihdyttäminen, moottori sai vauhtia 2500 kierroksen tienoilla, mutta meno oli silloin vailla turboa ajamista, huippinopeus, lievässä alamäessä, oli 120 km. Soitin korjaamolle, josta epäiltiin ahtopanesäätimen hajoamista. Heillä itsellään ei olsi laitteita tutkia ahtopainetta, joten kehoittivat viemään opelille testeriin.
Ajoin ennen testeriin vientiä 1000 km, eikä ajotuntumassa tapahtunut muuotsta. Ainut muutos oli kulutuksen putoaminen karvan alla kuuden, sen ollessa ennen remonttia n 6,4.
Opelin testerissä auto oli vajaan päivän, mutta selvyyttä ei tullut. Tietokone kertoi kyllä koneen alitehoisuuden, mutta ei syytä. Koska kansiremontti oli tehty nyrkkipajassa, oli opelin suhtautumisen myös lievesti oman laista ja sen seurauksena he tutkivat mm. moottorin ajotukset, etteivät ne olleet menneet pieleen kansiremontissa. Lisäksi tutkittiin turbon ahtopaine, ilmamassat, sähkölaitteet ja otettiin pakosarja auki, koska epäiltiin tukosta katissa. Mutta vikaa ei löytynyt.
Koska opelilla ei saatu suuttimia auki (= ei pystytty mittamaan puristuksia), en jättänyt heille autoa enää valohoitoon.
Itseäni maalliikkona epäilytti polttoaineen saatavuus. Remontin yhteydessä vaihdettu naftasuodatin oli tarvikemallia, joten vaihdoin tilalle originaalin. Kun suodattimen vaihdolla ei ollut merkitystä, tarkistin seuravaksi polttoainetankin karkeasuodattimen, joka sekin oli 95% puhdas, samoin kuin suodattimen kotelo ja koko tankki. Seuraavaksi epäilin matalapainepumpun tehoa ja asensin naftakannun kattotelineelle ja vedin letkun naftasuodattimelle. Ohituksesta ja polttoainesyötön alamäestä huolimatta moottoriin ei tullut lisää potkua.
En tiedä, mitä seuraavaksi maallikkona teen, mutta rakkaat ystävät ja kylänmiehet ovat antaneet ohjeita. Sitä vastoin kansiremontin tekijällä ja opelilla on sormi suussa, kun moottori käy kuin Singerin ompelukone, pakokaasut ovat puhtaanoloiset, kulutus on ed 6:n paikkeilla, jäähdytysjärjestelmä ei vuoda (ainakin alkuperäinen ropleemi on korjattu), mutta auto on ed laiska.
Kylänmiesten aatoksissa muutamia poimintoja.
- mikään pytty ei ole alitehoinen? kun savukaasut ovat puhtaat, eikä lohkossa ole halkeamaa = sylinteriin menisi jäähdytysnestettä.
- opelilla epäiltiin suuttimia, jotka oli auki kansiremontin yhteydessä. Kysyessäni asiaa mm. kansimieheltä, ei vian epäillä johtunen suuttimista, kun moottori lähtee normaalisti hyvin käyntiin ja kerhää kuin kissa.
- vika ei liene turbossa, kun liikkeelle lähtö on vaikeaa?
- naapuri epäili puristussuhteiden muutosta ja alipuristusta, kun kantta oikaistiin ja laitettiin ehkä liian paksu kannentiiviste. toisaalta ennen remonttia, jolloin tukkoinen kone vei autoa mukavasti, oli puristustila karstaisuudesta johtuen normaalia reilusti pienempi.
- onko vika mekaanisessa polttoaineen syötössä esim matalapainepumpussa vai sähköisessä polttoaineen säätelyssä.???
t Matti
käyn tod näk huomenna hakemassa 99 vuoden 2.0 dti astran yheltä kaverilta, sille se oli tullu vähän rikkinäisenä=ilmeisesti alitehoisena tai ei ollu kuulemma kulkenut kunnolla.. Siinä tais olla joku syöttöpumppu hajalla tai jotain sinne päin, voin vielä kysästä tarkemmin mikä siinä oli. Aika kallis osa kuitenkin oli kyseessä kun oli kuulemma kustantanut 1600e tehdas uus osa..
-Maza
-Maza
Epäilen ,että ajoitus on yhden nokkahihnan hampaan verran pielessä.
Kokemusta itsellä vaikkakin bensiinimoottorista. Vaihdoin nokkahihnan ja moottori kävi ja kukku tyhjäkäynnillä aivan samalla lailla kuin aikaisemmin, mutta ajossa huomasi eron auto täyty narrata vauhtiin(tehot poissa).
Tarkistetuani ajoitusmerkit kohdalleen ja asennettuani hihnan uudelleen palautu entinen teho.
Honkte
Kokemusta itsellä vaikkakin bensiinimoottorista. Vaihdoin nokkahihnan ja moottori kävi ja kukku tyhjäkäynnillä aivan samalla lailla kuin aikaisemmin, mutta ajossa huomasi eron auto täyty narrata vauhtiin(tehot poissa).
Tarkistetuani ajoitusmerkit kohdalleen ja asennettuani hihnan uudelleen palautu entinen teho.
Honkte
Tuossa vaan taitaapi jakopää olla ketjulla...Että ilman kovin paljon kipeytynyttä mottia melkoisen epätodennäköistä,ellei sitten ole jokin kiristinhässäkkä tai vast. niin löysälle lipsahtanut että ois päässyt jako hyppäämään.Tosin ketju pitäisi jo siinä vaiheessa semmosen mekkalan että kyllä huomaisi..
-03 Vectra C 1,8 STW
EX: -99 Vectra B DTI Voyage
Kadett B
+ muutamia stressileluja...
EX: -99 Vectra B DTI Voyage
Kadett B
+ muutamia stressileluja...
Re: OPEL VECTRA 20 TDI LAISKA! vm 98, 260 tkm
mattis kirjoitti: Heti pajalta lähdön jälkeen auto tuntui tahmealta. Liikkeelle lähtö oli vaikeaa, samoin kiihdyttäminen, moottori sai vauhtia 2500 kierroksen tienoilla, mutta meno oli silloin vailla turboa ajamista, huippinopeus, lievässä alamäessä, oli 120 km. Soitin korjaamolle, josta epäiltiin ahtopanesäätimen hajoamista. Heillä itsellään ei olsi laitteita tutkia ahtopainetta, joten kehoittivat viemään opelille testeriin.
Ajoin ennen testeriin vientiä 1000 km, eikä ajotuntumassa tapahtunut muuotsta. Ainut muutos oli kulutuksen putoaminen karvan alla kuuden, sen ollessa ennen remonttia n 6,4.
Opelin testerissä auto oli vajaan päivän, mutta selvyyttä ei tullut. Tietokone kertoi kyllä koneen alitehoisuuden, mutta ei syytä. Koska kansiremontti oli tehty nyrkkipajassa, oli opelin suhtautumisen myös lievesti oman laista ja sen seurauksena he tutkivat mm. moottorin ajotukset, etteivät ne olleet menneet pieleen kansiremontissa. Lisäksi tutkittiin turbon ahtopaine, ilmamassat, sähkölaitteet ja otettiin pakosarja auki, koska epäiltiin tukosta katissa. Mutta vikaa ei löytynyt.
Koska opelilla ei saatu suuttimia auki (= ei pystytty mittamaan puristuksia), en jättänyt heille autoa enää valohoitoon.
t Matti
NO niin! Asiaa ajatellen vika ilmaantu pajalta lähdettyä., Eli vika tuli ensimmäisessä korjaamossa jossa kansi oli auki.
toinen asia OPELILLA tutkittiin vain ajoitukset. Kysymys Avattiinko jakopää jotta olisi pystytty tarkistaa nokkaketjun asennuksen oikeellisuus?
Ruiskutushetki saadaan kylla kampiakselin ajoitusmerkiin oikeaan kohtaan avaamatta konetta, mutta nokkaakseliin nähden ei.
Omakohtaiset kokemukset nokka-akselin ajoituksen virheellisyys kampiakseliin nähden (yksi nokkahihnan pykälä ) vie koneesta tehot. Autolla voi ajaa mutta tehot puuttuu!!
Honkte
Ilmamassamittarin voi testata kokeilemalla jostain toisest autost ilmamassamittaria!? Eikö vika kuitenkin pitäisi näkyä testerillä?Tunari-82 kirjoitti:Oma veikkaukseni olisi rikkinäinen ilmamassamittari.Tullut vaan tunnit sopivasti täyteen juuri kansi remontin aikoihin
Tuo jakoketjun poikkeama yhdellä pykälällä voi olla ihan mahdollista. Itseläni joskus ollut autossa tuo jako myös pielessä. Auto oli Ascona. Oireili hieman tehon puutteena.
Opel Astra 1.7 dti 2000, Opel Vectra 2.0 dti 1998
Opel Vectra 2.2 DTi 2001 Caravan Sport OPC
Skoda Fabia 1.9 tdi vRS, Seat Leon 2.0 tdi FR
Opel Vectra 2.2 DTi 2001 Caravan Sport OPC
Skoda Fabia 1.9 tdi vRS, Seat Leon 2.0 tdi FR



