Niinpä viikko sitten vaihdoin Monzan -92 Calibraan jonka luovutin suosiolla vaimolle leikkikaluksi. Mietin että jos nyt pitää kauppakassi olla niin olkoon edes vähän eksotiikkaa mukana. Homma oli hallinnassa, pihassa siis seisoi 2 kesä- ja 2 talviautoa.
No äläpäs mittään, maanatai-iltana sattui sitten netissä pikku "haaveri",
oli -95 Tigra kaupan ja heitin sitten ihan pöljän tarjouksen siitä aatellen ettei se nyt tuolla lähde ainakaan. Ja ei muuta kun iltauutisten aikaan vaimolle selittämään että kun pitäs lähtä Hesasta auton hakuun junalla keskiviikkoaamuna...
Nyt sitten pihalla seisoo tosiaan 1.4-16v Tigru, ja pitäis keksiä mitä sen kans tekis. Päällepäin vähän rujo kampe, keulassa kiveniskemiä ja pientä
pintaruosteeta apparin ovessa ja auringon polttama punainen väri päällä.
Plussapuolelle lasketaan 2 melko uudet renkaat, kone hyrrää oikein sievästi ja kulkupuoli tuli testattua tullessa, täysperävaunurekan ohitus sujui ihan leikiten! Ei nitise, natise eikä kolise, kulki kuin juna nelostiellä.
Sisältä täysin ehjä mutta vaatii kyllä imuria ja luutua..
"Naisen pidolla ollut" tarkoittaa tässä tapauksessa ettei huolloista ole mitään tietoa vuoden 2004 jälkeen joten ensimmäiseksi pitänee vaihtaa jakopää, öljyt, nesteet, suodattimet ym...
Vikapuolella on että sammuu kun polkaisee kytkimen pohjaan vauhdissa, ja moottorin vikavalo syttyy moottorijarrutuksissa.
Sammumisen voi ehkäistä kun lipauttaa kaasua juuri ennenkuin sammahtaa, silloin kierrokset käy tonnissa ja jää käymään tyhjäkäyntiä n. 700 rpm, vaatii vain kaupungissa välillä melkoista jalka-akrobatiaa....
Ainoa muu vika tuntui olevan lievä väljyys toisessa takapyörän laakerissa, mutta sekään ei kyllä ajossa tuntunut.Ja kulutus oli positiivinen yllätys, varsinkin jos vertaa kulkupuoleen:
Tankkasin Mäntsälässä täyteen ja Kärsämäellä oli pakko tankata taas koska aloin epäillä bensamittarin neulan juuttuneen kiinni kun liikkui niin hitaasti; tuloksena 435 km ja 24 litraa eli 5,5 litraa/100 km.
Eli 45 litran tankilla pääsee 800 km.
En ole aikaisemmin oikein mieltänyt näitä pikkukirppuja miksikään matka-autoiksi, mutta korkeahkoa rengasmelua (alla Aurorat!) lukuun ottamatta todella positiivinen kokemus niin kaupungissa kuin maantielläkin. Eipä tuo 620 km rupeama eilen illalla tunnu kropassa millään lailla, ainoana miinuksena vasemmalle jalalle ei oikein löytynyt luontevaa paikkaa, pyöräkotelo tulee niin taakse etujalkatilaan.
