Iskareiden ylätuet olivat mollemmin puolin halkeilleet, molemmat alatukivarsien taaemmat puslat olivat revenneet melkein kokonaan irti rungostaan, vasemmassa koiranluussa oli klappia 2-3mm (!), alapallot täysin horot jne... Yllättävästi toinen raidepää oli ihan timmin oloinen.
Purkuvaihe ei taaskaan mennyt ihan niin kuin elokuvissa. Pelkääjän puolen jarrusatulan liukupultit olivat sen verran hyvin kiinni, että molemmista pyörähti kanta pyöreäksi ja toisesta tolpasta ei saanut ylätukea irti kuin rälläkällä. Muuten purku oli ihan perinteistä ähellystä kiinni ruostuneiden pulttien kanssa.
Autoon vaihdettiin nyt viikonlopuna alatukivarret, koiranluut, ulomat raidetangonpäät, etuiskarit, iskareiden ylätuet uusilla kääntölaakereilla, jarrulevyt ja palat. Tukivarret, koiranluut, iskarin ylätuet ja kääntölaakerit olivat febin tekeleitä, iskarit Gabrielin kaasut, jarrulevyt Bremboa ja palat Girlingin. Ainoastaan raidepäät olivat ns. tarvikekuraa. Saa nähdä löikö kätensä niissä sitten paskaan. Aika näyttää. Taakse on vielä odottamassa Gabrielin kaasuiskarit ja taka-akselin puslat pitää vaihtaa myös, mutta se jää kyllä jonkun muun hommiksi.
Auton aikaisempaan remonttihistoriaan voi tutustua täältä: http://www.opelclubfinland.fi/forum/vie ... 3&t=149231
Alatukivarsien takapuslat olivat täsin valmiit.
Jarrulevyjen kiinnitysruuvit olivat vähintäänkin hyvin kiinni...
Iskarin ylätukien irroituksessa jouduttiin turvautumaan rajuihin ratkaisuihin.
Aluksi iskarin nuljaantuneeseen yläpäähän yritettiin hitsata lenkki kiinni, mutta ei se purrut avaimeen kovin hyvin.
Valmis. Tässä vaiheessa on enää jäljellä altukivarren pulttien kiristys ja kulmien säätö.
Takapyörätkin olivat suorassa, asentaja kommentoi että se on yksi auto sadasta missä ne on ohjearvoissa...