Remmiahtimet?
Kun turboahtimiessa pakoputkessa oleva turbiini pyörittää ahdinta, niin mekaanisessa ahtimessa yksinkertaisesti hihna pyörittää ahdinta, eli todellakaan pakoputkeen ei tule mitään ylimääräistä, imupuolelle kylläkin...
Mekaanisia ahtimia on todella paljon erilaisia, tehokkaimpia ovat ns. ruuviahtimet, joissa 2 vastakkain olevaa ruuvia ahtaa ilmaa ahtimen päästä toiseen, muita on mm. roots-ahdin jossa 2 lavoilla varustettua osaa pumppaa ilmaa suoraan poikittain ahtimen läpi, sitten on vielä G-ahdin, joita mm. VW:n G60-malleissa on käytetty ja onpa monet tehneet "omatekoisia" mekaanisia ahtimia käyttäen turboahtimen ahdinta ilman pakokaasuturbiinia, korvaten tuon pelkällä remmivedolla (näitä on kutsuttu mm. nimellä "remmiturbo").
Eli kun turboahtimessa pakokaasun virtaus pyörittää turbiinia joka pyörittää ahdinta joka ahtaa enemmän ilmaa moottorin imupuolelle, mekaanisessa ahtimessa eli remmiahtimessa eli kompressorissa yleensä hihnaveto kampuralta pyörittää ahdinta joka ahtaa enemmän ilmaa moottoriin.
Tuossa pääpiirteittäin hyvin yleisellä tasolla. Mekaaninen ahdin vie tuon remmivedon takia hieman (kisakoneissa joskus paljonkin) tehoa moottorista ahtimen pyörittämiseen, tosin ahtimen ansiosta tehoa tulee kuitenkin enemmän kokonaisuutena, kun turbon käyttövoima on "ilmaista" eli otetaan muuten hukkaan menevästä energiasta.
Mekaanisia ahtimia on todella paljon erilaisia, tehokkaimpia ovat ns. ruuviahtimet, joissa 2 vastakkain olevaa ruuvia ahtaa ilmaa ahtimen päästä toiseen, muita on mm. roots-ahdin jossa 2 lavoilla varustettua osaa pumppaa ilmaa suoraan poikittain ahtimen läpi, sitten on vielä G-ahdin, joita mm. VW:n G60-malleissa on käytetty ja onpa monet tehneet "omatekoisia" mekaanisia ahtimia käyttäen turboahtimen ahdinta ilman pakokaasuturbiinia, korvaten tuon pelkällä remmivedolla (näitä on kutsuttu mm. nimellä "remmiturbo").
Eli kun turboahtimessa pakokaasun virtaus pyörittää turbiinia joka pyörittää ahdinta joka ahtaa enemmän ilmaa moottorin imupuolelle, mekaanisessa ahtimessa eli remmiahtimessa eli kompressorissa yleensä hihnaveto kampuralta pyörittää ahdinta joka ahtaa enemmän ilmaa moottoriin.
Tuossa pääpiirteittäin hyvin yleisellä tasolla. Mekaaninen ahdin vie tuon remmivedon takia hieman (kisakoneissa joskus paljonkin) tehoa moottorista ahtimen pyörittämiseen, tosin ahtimen ansiosta tehoa tulee kuitenkin enemmän kokonaisuutena, kun turbon käyttövoima on "ilmaista" eli otetaan muuten hukkaan menevästä energiasta.
Katoppa http://www.professionalmotor.fi ja sieltä Rotrex
ilma kuumenee kyllä silläkin sitä puristettaessa
lisäksi usein välijäähdytin on vaikeampi asentaa siis imuilma myös jää kuumaksi = bad
coolerin kanssa jees, tosin hyötysuhde siis turboa heikompi koska pyöritysvoima otetaan kampiakselilta eikä hukkaenergiasta (pakokaasut)
viive on pienempi, lähes olematon remmillä, mutta oikein toteutettu turbomoottorikin on pienellä viivellä
yleisesti ottaen turbomoottorin saa paremmin toimivaksi ja tehokkaammaksi, lisäksi niistä on Suomessa paljon enemmän kokemusta turboista niin harrastajilla kuin alan yrityksillä
jollain 0,6 ahdoilla voi hyvä remmimoottori tuottaa n 30-40% lisää tehoa
(kun hyvä turbo vast. ahdoilla yleensä tuottaa 50-70% enemmän tehoa)
pete
lisäksi usein välijäähdytin on vaikeampi asentaa siis imuilma myös jää kuumaksi = bad
coolerin kanssa jees, tosin hyötysuhde siis turboa heikompi koska pyöritysvoima otetaan kampiakselilta eikä hukkaenergiasta (pakokaasut)
viive on pienempi, lähes olematon remmillä, mutta oikein toteutettu turbomoottorikin on pienellä viivellä
yleisesti ottaen turbomoottorin saa paremmin toimivaksi ja tehokkaammaksi, lisäksi niistä on Suomessa paljon enemmän kokemusta turboista niin harrastajilla kuin alan yrityksillä
jollain 0,6 ahdoilla voi hyvä remmimoottori tuottaa n 30-40% lisää tehoa
(kun hyvä turbo vast. ahdoilla yleensä tuottaa 50-70% enemmän tehoa)
pete
-
kumimuumi
- OCF Member

- Viestit: 3519
- Liittynyt: 01 Maalis 2002, 02:00
- Paikkakunta: Keskellä Uuttamaata
On 2002-03-14 14:00, ProStreet wrote:
yleisesti ottaen turbomoottorin saa paremmin toimivaksi ja tehokkaammaksi, lisäksi niistä on Suomessa paljon enemmän kokemusta turboista niin harrastajilla kuin alan yrityksillä
taitaa noi remelihärvelit olla kohtuu suosittuja tuolla ison rapakon tuolla puolella..
ruma ascona | mätä volvo | luotettava susuki
00:43 < ShaquaR_> CIH nostaa aina kankea
19:42 <@Keme> nähdä CIH ja kuolla
00:43 < ShaquaR_> CIH nostaa aina kankea
19:42 <@Keme> nähdä CIH ja kuolla
näyttäviä on kyllä noi jenkkien roots-ahtimilla olevat v-8 vehkeet
tosin suuntaus on sielläkin turboihin myös v-8 puolella
"import" eli euro- ja japsiautoissa sielläkin käytetään lähinnä turboja
turbo-magazine ja sport compact car lehdet on niitä täynnä ja on hienoja juttuja englanniksi (saa mm stockmann ja suomalainen kirjakauppa), on 800hv civicciä ja 1000+ hv supria, rata golffeja jne
liitteeksi pari juttua japanilaisten outlaw katukiihdytyskisoista 2 kpl skyline (huomaa kaaviot "varikolla" auton kyljessä, pro touhua! ja "lievä" vetely ratissa)
ja kiihdytysradalta 1268hv supra
japstdg4.mpg
vsdragjz.mpg
molemmissa potkii viritetyt turbomoottorit (6syl) skylineissä vielä nelivedon kera!
pete
http://www.prostreet.fi
<font size=-1>[ This Message was edited by: ProStreet on 2002-03-15 08:00 ]</font>
tosin suuntaus on sielläkin turboihin myös v-8 puolella
"import" eli euro- ja japsiautoissa sielläkin käytetään lähinnä turboja
turbo-magazine ja sport compact car lehdet on niitä täynnä ja on hienoja juttuja englanniksi (saa mm stockmann ja suomalainen kirjakauppa), on 800hv civicciä ja 1000+ hv supria, rata golffeja jne
liitteeksi pari juttua japanilaisten outlaw katukiihdytyskisoista 2 kpl skyline (huomaa kaaviot "varikolla" auton kyljessä, pro touhua! ja "lievä" vetely ratissa)
ja kiihdytysradalta 1268hv supra
japstdg4.mpg
vsdragjz.mpg
molemmissa potkii viritetyt turbomoottorit (6syl) skylineissä vielä nelivedon kera!
pete
http://www.prostreet.fi
<font size=-1>[ This Message was edited by: ProStreet on 2002-03-15 08:00 ]</font>
G-ahdin on sellainen G-kirjaimen muotoinen hässäkkä josta se on nimensäkin saanut... (volkkarimiesten hommia)

Yllä kuvassa G-ahdin.
Roots-ahtimessa on 2 halkaisijaltaan 8:n muotoista pitkää lapaa (hieman kierteistä) jotka pyörivät lomittain keskenään.


Tässä taas Lysholm-tyyppinen ruuviahdin ja sen toimintaperiaate:

Ja mekaaninen ahdin voi käyttää myös turbon kaltaista turbiiniahdinta:

Näitä tekevät mekaanisina ahtimina mm. Vortech, Paxton ja Powerdyne. Ja kuten aiemmin mainitsin, jotkut ovat ottaneet turbosta tuon imupuolen ahtimen ja korvanneet vain remmivedolla pakokaasuturbiinin.

Yllä kuvassa G-ahdin.
Roots-ahtimessa on 2 halkaisijaltaan 8:n muotoista pitkää lapaa (hieman kierteistä) jotka pyörivät lomittain keskenään.


Tässä taas Lysholm-tyyppinen ruuviahdin ja sen toimintaperiaate:

Ja mekaaninen ahdin voi käyttää myös turbon kaltaista turbiiniahdinta:

Näitä tekevät mekaanisina ahtimina mm. Vortech, Paxton ja Powerdyne. Ja kuten aiemmin mainitsin, jotkut ovat ottaneet turbosta tuon imupuolen ahtimen ja korvanneet vain remmivedolla pakokaasuturbiinin.
jos teet "remmiturbon" tarvitaan suuri pyörimisnopeus = voi tulla ongelmia, esim kiilahihna ei pysty paikallaan ja luistaa, ketju hajoaa, hammashihna ei välttämättä kestä
jos vaihteisto kompressorin yhteydessä (kuten valmiiit paxton jne on) tulee vaikeuksia löytää laakerit + rattaat jotka kestävät + niiden voitelun ratkaiseminen jne
mutta jotkut onnistuvatkin:
valmiin ja toimivan ratkaisun näin asiakkaan e28 bmw:ssä viime tai edellisenä kesänä
kävi tuossa hallin pihalla autollaan ja näytti erikoista ratkaisuaan
siinä oli 3:1 + toinen 3:1 välitys = 9:1 välitys
yleismallin hammashihnapyöriä joissa ohjailevyt sivulla (ei hihna hyppää isoilla kierroksilla) + suljettuja laakereita
(em osat olivat teollisuuskomponetteja)
"väliakseli" oli siirrettävissä laturin tapaan tukiraudassa, jossa soikea reikä
näin molemmat hihnat kiristyivät samalla kertaa
turboahtimesta otettu kompressoripuoli oli kiinni moottorin kyljessä kiinteästi, ja siis pyöri 9 kertaa kampiakselin nopeudella
ilmeisesti kyseessä oli varsin ison turbon imupuoli koska se pyöri siis vain n 50000rpm max eikä 100000+rpm kuten pikkuturbot vakioturboautoissa
muistaakseni autossa oli vakioruisku + säädettävä turbobensanpainesäädin (ehkä hi-rate=kertova?)
asiakkaan mukaan moottori toimii mukavasti ja vääntää laajalla rekisterillä, tehoista ja kuutioista en muista, m20 sarjan 6-moottori, mutta joku on voinut nähdä auton ahvenistolla sillä hän käy siellä välillä riivaamassa em katuautoaan, kertokaa lisää jos tiedätte
pete
http://www.prostreet.fi
_________________
Vectra A, Manta B, Corsa A, Calibra
<font size=-1>[ This Message was edited by: ProStreet on 2002-03-15 09:45 ]</font>
jos vaihteisto kompressorin yhteydessä (kuten valmiiit paxton jne on) tulee vaikeuksia löytää laakerit + rattaat jotka kestävät + niiden voitelun ratkaiseminen jne
mutta jotkut onnistuvatkin:
valmiin ja toimivan ratkaisun näin asiakkaan e28 bmw:ssä viime tai edellisenä kesänä
kävi tuossa hallin pihalla autollaan ja näytti erikoista ratkaisuaan
siinä oli 3:1 + toinen 3:1 välitys = 9:1 välitys
yleismallin hammashihnapyöriä joissa ohjailevyt sivulla (ei hihna hyppää isoilla kierroksilla) + suljettuja laakereita
(em osat olivat teollisuuskomponetteja)
"väliakseli" oli siirrettävissä laturin tapaan tukiraudassa, jossa soikea reikä
näin molemmat hihnat kiristyivät samalla kertaa
turboahtimesta otettu kompressoripuoli oli kiinni moottorin kyljessä kiinteästi, ja siis pyöri 9 kertaa kampiakselin nopeudella
ilmeisesti kyseessä oli varsin ison turbon imupuoli koska se pyöri siis vain n 50000rpm max eikä 100000+rpm kuten pikkuturbot vakioturboautoissa
muistaakseni autossa oli vakioruisku + säädettävä turbobensanpainesäädin (ehkä hi-rate=kertova?)
asiakkaan mukaan moottori toimii mukavasti ja vääntää laajalla rekisterillä, tehoista ja kuutioista en muista, m20 sarjan 6-moottori, mutta joku on voinut nähdä auton ahvenistolla sillä hän käy siellä välillä riivaamassa em katuautoaan, kertokaa lisää jos tiedätte
pete
http://www.prostreet.fi
_________________
Vectra A, Manta B, Corsa A, Calibra
<font size=-1>[ This Message was edited by: ProStreet on 2002-03-15 09:45 ]</font>
Tässä hieman lisää teoriaa eri ahtamistavoista ja niiden vaikutuksesta moottoriin.
Jos ahtamiseen käytetään pakokaasun energiaa, moottorin kokonaishyötysuhde yleensä paranee keski- ja suurkuormilla. Polttoaineen ominaikulutus pienenee, sillä ahtaminen vähentää näillä kuormitusalueilla kaasunvaihtohäviöitä, ja mekaanisten häviöiden suhteellinen osuus pienenee. Hyvyys-suhde ja mekaaninen hyötysuhde siis paranevat. Ahtamisen seurauksena moottorin mekaaniseet ja lämpörasitukset suurenevat, koska moottorin työkierron painetaso kohoaa ja lämpövirrat palotilan seinien läpi kasvavat.
Mekaanisessa ahtamisessa ahtimena toimii moottorin mekaanisesti kytketty puhallin. Mekaaninen ahtaminen suurentaaa mottoin polttoaineen ominaiskulutusta, eli moottorin kokonaishyötysuhde huononee. Menetelmän epäedullisuus korostuu omakuormilla, sillä ilmamäärät kasvavat ahtimen kiinteän kytkennän takia ylisuuriksi, ja hyötytehoa kuluu ilman tarpeettomaan tuottamiseen. Mekaanisen ahtammisen etuna on moottorin hyvä kuormaottokyky. Yleensä mekanista ahtamista kannattaa soveltaa, jos haluttu tehonousu on alle 30%
Jos ahtamiseen käytetään pakokaasun energiaa, moottorin kokonaishyötysuhde yleensä paranee keski- ja suurkuormilla. Polttoaineen ominaikulutus pienenee, sillä ahtaminen vähentää näillä kuormitusalueilla kaasunvaihtohäviöitä, ja mekaanisten häviöiden suhteellinen osuus pienenee. Hyvyys-suhde ja mekaaninen hyötysuhde siis paranevat. Ahtamisen seurauksena moottorin mekaaniseet ja lämpörasitukset suurenevat, koska moottorin työkierron painetaso kohoaa ja lämpövirrat palotilan seinien läpi kasvavat.
Mekaanisessa ahtamisessa ahtimena toimii moottorin mekaanisesti kytketty puhallin. Mekaaninen ahtaminen suurentaaa mottoin polttoaineen ominaiskulutusta, eli moottorin kokonaishyötysuhde huononee. Menetelmän epäedullisuus korostuu omakuormilla, sillä ilmamäärät kasvavat ahtimen kiinteän kytkennän takia ylisuuriksi, ja hyötytehoa kuluu ilman tarpeettomaan tuottamiseen. Mekaanisen ahtammisen etuna on moottorin hyvä kuormaottokyky. Yleensä mekanista ahtamista kannattaa soveltaa, jos haluttu tehonousu on alle 30%




