Morjens!
Saisiko hiukan apua, kun ei itse meinaa ymmärtää... Vectraan (16SV, kaasutin, Lucas jakaja) jouduin vaihtamaan nokka-akselin kun vanha otti ja katkesi.
Moottorissa ei aluksi tuntunut olevan sen jälkeen tehoja, vaikka kaikki näytti olevan kunnossa. Kun säädin sytytysennakon imusarjan alipaineen avulla, niin käynti muuttui paremmaksi ja yläkierroksillakin on taas voimaa. Ennakko on nyt perusennakko + noin 7 astetta. Tyhjäkäynti vaihtelee kylmänä 600-900, toisaalta tämä johtunee automaatiryypyn säädöstä ja vika on ollut aiemminkin, ei ole haitannut käytännössä joten ajattelin korjata vasta ennen talvea. Tyhjäkäynnin säätö toimii niin kuin pitääkin.
Nyt tilanne on seuraava:
- Vaikka säätää seosta kuinka (0,5-2,0%) niin HC ei laske alle 1500 ppm!!! Epäilin jo mittarimme toimintaakin, mutta tuntui toimivan kun toisilla autoilla testattiin.
- Moottorin ajoitusmerkit on siellä missä pitääkin (yläkuolokohtaan verrattuna), mutta perusennakkoa on tosiaan noin 17 astetta. Siis strobolla katsottuna. Tämä on imusarjan alipaineen ja "perstuntuman" mukaan juuri sopivasti!!
- Ajelin autolla viikonloppuna melkein 1000 km ja hyvin tuntuu kulkevan maantiellä. Kulutus oli 6,55 mikä on ehkä 10% yli keskiarvon.
- Sytkä lyö strobon mukaan joka kerta, tulpat bosch nelikärkiset (10tkm) ja näyttää hyvältä, johdot puoli vuotta ja 26tkm. Puola uusi, sytkäboxin (puolan alla) vaihto ei vaikuta. Bensaletkut ja kaasuttimen alipaineletkut vaihdettu, jarrutehostimen letku pitää ilmaa.
- Puristuspainemittari antaa tasaisen 14-15 kaikista mukeista ja voimaakin tuntuu olevan normaalisti. Esim. tasaisella pystyy ajamaan vitosella jo tonnin pinnasta. Hmm.
Help, jh.
Päästöt 16SV, auttakkee...! :)
Niin, vielä kysyisin että onko tässä laitteessa jotakin ERG-venttiiliä tms. potentiaalisia vikakohteita?
Korkea hiilivety -> palamatonta putkeen. Puristukset kuitenkin ok, nokka ajoitettu oikein (merkkien mukaan, tehot ok). Sytkä jotenkin tuntuisi siis loogiselta syyltä, mutta kun tuo hiilivetyjen määrä on noinkin korkea, palanut venttiilikään kun ei mielestäni tuota tuommoisia lukuja.
Korkea hiilivety -> palamatonta putkeen. Puristukset kuitenkin ok, nokka ajoitettu oikein (merkkien mukaan, tehot ok). Sytkä jotenkin tuntuisi siis loogiselta syyltä, mutta kun tuo hiilivetyjen määrä on noinkin korkea, palanut venttiilikään kun ei mielestäni tuota tuommoisia lukuja.
-
betsynukko
- 'Admiral'
- Viestit: 201
- Liittynyt: 08 Helmi 2004, 02:00
- Paikkakunta: Helsinki
Nokka on käytetty, mutta vakio. Hiukan kulunut, mutta ei sen pitäisi noin paljoa vaikuttaa. Nokka on ajoitettu täsmälleen samoin kuin edellinenkin. Tietysti JOS nokka on jo tehtaalta ajoitettu jotenkin väärin, joku sylinteri tai kokonaan... tämä tuntuisi kuitenkin hyvin kummalliselta.
Eniten ihmettelen tuota sytytysennakon määrää. Tämä kielisi siitä, että jokin moottorin ajoituksessa on väärin. Toisaalta taas tehot ja moottorin käytös väittäisivät, että kaikki on ok. Varsin erikoista.
Nokka on ajoitettu kampipyörän merkkien mukaan, sytytys samoilla merkeillä on imusarjan alipaineen mukaan liian myöhällä ja siltä tuntuu myös moottorin käytös. Kuitenkin kun katsoo ykköspytyn yläkuolokohdan, niin näyttäisi että ajoitusmerkki on kampipyörässä oikeassa kohdassa.
Onko kellään muistikuvaa, miten paljon esimerkiksi venttiilin palamisen seurauksena voi hiilivedyt olla?
Rohkeasti vaan mielipiteitä, aina niistä jotain ajatuksia saa...
jh.
Eniten ihmettelen tuota sytytysennakon määrää. Tämä kielisi siitä, että jokin moottorin ajoituksessa on väärin. Toisaalta taas tehot ja moottorin käytös väittäisivät, että kaikki on ok. Varsin erikoista.
Nokka on ajoitettu kampipyörän merkkien mukaan, sytytys samoilla merkeillä on imusarjan alipaineen mukaan liian myöhällä ja siltä tuntuu myös moottorin käytös. Kuitenkin kun katsoo ykköspytyn yläkuolokohdan, niin näyttäisi että ajoitusmerkki on kampipyörässä oikeassa kohdassa.
Onko kellään muistikuvaa, miten paljon esimerkiksi venttiilin palamisen seurauksena voi hiilivedyt olla?
Rohkeasti vaan mielipiteitä, aina niistä jotain ajatuksia saa...
jh.
Sytytysennakko yhden lähteen perusteella lämmin moottori 13-17 astetta joutokäynnillä.
Muistikuvia...
Olikos tuohon moottoriin myös perussäätö, diagnostiikka pistokkeesta a-b yhdistetään, niin silloin käytössä on perusennakko.
Tsekkaus
Vuosimalli ->89 Koodauspistoke irti ja silloin ajoitusmerkit kuuluu olla kohdillaan (10 astetta). Moni menee vipuun, mutta Opelissa perusmerkki on 10 asteen merkki ei yläkuolokohta.
HC-päästöt johtuvat sytytyskatkoksista, imuvuodoista tai palaneista venttiileistä.
Itse lähtisin
- imuvuodot (vielä kerran)
- ohivuodot/puristuspaineet
- sytytysjärjestelmä
- egr (olikos sitä SV16 moottorissa?)
Vaikuttaisi siltä, että joku näistä mättää...
j.h
Muistikuvia...
Olikos tuohon moottoriin myös perussäätö, diagnostiikka pistokkeesta a-b yhdistetään, niin silloin käytössä on perusennakko.
Tsekkaus
Vuosimalli ->89 Koodauspistoke irti ja silloin ajoitusmerkit kuuluu olla kohdillaan (10 astetta). Moni menee vipuun, mutta Opelissa perusmerkki on 10 asteen merkki ei yläkuolokohta.
HC-päästöt johtuvat sytytyskatkoksista, imuvuodoista tai palaneista venttiileistä.
Itse lähtisin
- imuvuodot (vielä kerran)
- ohivuodot/puristuspaineet
- sytytysjärjestelmä
- egr (olikos sitä SV16 moottorissa?)
Vaikuttaisi siltä, että joku näistä mättää...
j.h
Jees, pari päivää olin muualla mutta taas asiaan:
Aluksi on pakko pyytää anteeksi antamaani disinformaatiota, nimittäin kun asia sitten tarkistettiin, niin nokka ei olekaan 16SV vaikka niin minulle varmana vannottiin. Kyseessä on nokka, jolla on silmämääräisesti arvioiden ainakin isompi nokkakulma kuin alkuperäisellä, mahdollisesti myös enemmän asteita ja nostoa. Jakajan päädystä löytyy nokan valusta lukema "31", muista valuissa olevista merkinnöistä en saanut selvää. Kertooko tämä kenellekään mitään? Käykö isolohkon kärsät pikkulohkoon?
Nyt harmittaa, etten tullut mitanneeksi perusympyrän kokoa, josko lauantaina ehtisi... (jos isompi, voisi aihuettaa venttiilien/jonkun pakoventtiilin aukiolon ja siten hiilivetypäästöjä?)
Havaittuani nokan vääräksi, aloitin kikkailemalla nokan ajoituksella. Tämä siksi, että nokka ei näyttänyt olevan samalla tavoin ajoitettu kuin alkuperäinen. Aluksi myöhästytin sitä hampaalla (Nokkapyörässä 38 hammasta -> yksi hammas hiukan vajaa 20 astetta kampiakselilla) ja moottori kävi. Ei tullut paremmaksi ja hiilivetypäästöt jäivät. Ajoin autolla muutaman kilometrin ja päätin kokeilla toista asentoa.
Nyt aikaistin nokkaa yhdellä hampaalla ja muuttui huomattavasti paremmaksi. Käy tyhjää, vetää alhaalta, keskikierroksilla hyvin voimaa, puutuu hiukan ylhäällä. Sytytyksen ajoitus on melkein normaali, paremmin kävisi tyhjää suuremmallakin ennakolla, mutta tuntui sillä nakuttavan niin hemmetisti. Siis sytkän säätö on nyt tarkkaa puuhaa. Valitettavaa on, että hiilivetypäästöt jäivät melkein 2000 ppm:n pintaan. Yhdessä testissä kierrosten nostaminen 2000 rpm:ään pudotti hiilivedyt heti sinne 150 seutuville, mikä on ok. Myöhemmin kokeiltaessa samaa näin ei enää käynyt. Hm.
Olen melko vakuuttunut, että vika liittyy nokkaan, mutta ei sen ajoitukseen. Nykyinen nokka tuntuu ajossa tälläkin ajoituksella itse asiassa paremmalta kuin alkuperäinen. Vikana voisi olla, että jokin pakoventtiili ei sulkeudu kunnolla. Tähän syitä voisi olla useita, ehkä ensimmäisenä mielessä välkkyy perusympyrän koko ja toisena korkea nosto, joka aiheuttaisi kuluneen venttiilin jumittumista ja sitä kautta hidasta sulkeutumista. Perusympyäteoriaa suosii toisaalta se, että ainakin ENEMin luettelo vm. 95 on kovin huolissaan näiden moottoreiden venttiilien pituuksista. Liittynee hydraulisiin nostajiin ja/tai keinuvipujen muotoon(?) En muista ulkoa, mutta käskevät lyhentää venttiilit oikeaan mittaan, jos venttiiliä on jouduttu kairaamaan kanteen syvemmälle. Muita ideoita?
Lopuksi haluaisin vielä mainita, että olen kohtalaisen haluton vaihtamaan nokkaa uudelleen. Tämä siitä syystä, että minulla ei ole työkalua tuon vaihdon tekemiseen ja olen nyt kerran sen vaihtanut apukannen iroittamalla. Kansipahvi jäi ehjäksi eikä irronnut, mutta ei viitsisi tuuriaan koetella loputtomiin... Tietysti jos jollakin on lainata työkalua tai piirustuksia siitä, niin homma tältä osin helpottuisi.
Kiitoksia kaikille jo nyt avusta, jos herää ajatuksia niin kuuntelen mielelläni lisää.
Onko kellään muuten säädettävää nokkapyörää? Itse tehtyä? Joutilaita aihioita? (poraamallahan tuo onnistuisi)
jh.
Aluksi on pakko pyytää anteeksi antamaani disinformaatiota, nimittäin kun asia sitten tarkistettiin, niin nokka ei olekaan 16SV vaikka niin minulle varmana vannottiin. Kyseessä on nokka, jolla on silmämääräisesti arvioiden ainakin isompi nokkakulma kuin alkuperäisellä, mahdollisesti myös enemmän asteita ja nostoa. Jakajan päädystä löytyy nokan valusta lukema "31", muista valuissa olevista merkinnöistä en saanut selvää. Kertooko tämä kenellekään mitään? Käykö isolohkon kärsät pikkulohkoon?
Nyt harmittaa, etten tullut mitanneeksi perusympyrän kokoa, josko lauantaina ehtisi... (jos isompi, voisi aihuettaa venttiilien/jonkun pakoventtiilin aukiolon ja siten hiilivetypäästöjä?)
Havaittuani nokan vääräksi, aloitin kikkailemalla nokan ajoituksella. Tämä siksi, että nokka ei näyttänyt olevan samalla tavoin ajoitettu kuin alkuperäinen. Aluksi myöhästytin sitä hampaalla (Nokkapyörässä 38 hammasta -> yksi hammas hiukan vajaa 20 astetta kampiakselilla) ja moottori kävi. Ei tullut paremmaksi ja hiilivetypäästöt jäivät. Ajoin autolla muutaman kilometrin ja päätin kokeilla toista asentoa.
Nyt aikaistin nokkaa yhdellä hampaalla ja muuttui huomattavasti paremmaksi. Käy tyhjää, vetää alhaalta, keskikierroksilla hyvin voimaa, puutuu hiukan ylhäällä. Sytytyksen ajoitus on melkein normaali, paremmin kävisi tyhjää suuremmallakin ennakolla, mutta tuntui sillä nakuttavan niin hemmetisti. Siis sytkän säätö on nyt tarkkaa puuhaa. Valitettavaa on, että hiilivetypäästöt jäivät melkein 2000 ppm:n pintaan. Yhdessä testissä kierrosten nostaminen 2000 rpm:ään pudotti hiilivedyt heti sinne 150 seutuville, mikä on ok. Myöhemmin kokeiltaessa samaa näin ei enää käynyt. Hm.
Olen melko vakuuttunut, että vika liittyy nokkaan, mutta ei sen ajoitukseen. Nykyinen nokka tuntuu ajossa tälläkin ajoituksella itse asiassa paremmalta kuin alkuperäinen. Vikana voisi olla, että jokin pakoventtiili ei sulkeudu kunnolla. Tähän syitä voisi olla useita, ehkä ensimmäisenä mielessä välkkyy perusympyrän koko ja toisena korkea nosto, joka aiheuttaisi kuluneen venttiilin jumittumista ja sitä kautta hidasta sulkeutumista. Perusympyäteoriaa suosii toisaalta se, että ainakin ENEMin luettelo vm. 95 on kovin huolissaan näiden moottoreiden venttiilien pituuksista. Liittynee hydraulisiin nostajiin ja/tai keinuvipujen muotoon(?) En muista ulkoa, mutta käskevät lyhentää venttiilit oikeaan mittaan, jos venttiiliä on jouduttu kairaamaan kanteen syvemmälle. Muita ideoita?
Lopuksi haluaisin vielä mainita, että olen kohtalaisen haluton vaihtamaan nokkaa uudelleen. Tämä siitä syystä, että minulla ei ole työkalua tuon vaihdon tekemiseen ja olen nyt kerran sen vaihtanut apukannen iroittamalla. Kansipahvi jäi ehjäksi eikä irronnut, mutta ei viitsisi tuuriaan koetella loputtomiin... Tietysti jos jollakin on lainata työkalua tai piirustuksia siitä, niin homma tältä osin helpottuisi.
Kiitoksia kaikille jo nyt avusta, jos herää ajatuksia niin kuuntelen mielelläni lisää.
Onko kellään muuten säädettävää nokkapyörää? Itse tehtyä? Joutilaita aihioita? (poraamallahan tuo onnistuisi)
jh.
Kuva nokista:
http://www.hut.fi/~juho/vectra/Vectran_nokat_pieni.jpg
Ylempi on nyt kiinnioleva, tuntematon nokka.
Alempi on alkperäinen 16SV. Alempi nokka on poikki keskipukin oikealta puolelta, sitä ei tosin kuvassa havaitse kun on tarkastelun ajaksi painettu murtopinnasta yhteen...
Kuka tunnistaa ylemmän nokan?
Jos mitään apua, niin alakuvassa oleva apukansi tuli sen ylemmän nokan mukana...
Kiitoksia ajoitusohjeista, katsotaan...
jh. (melkein kaima)
http://www.hut.fi/~juho/vectra/Vectran_nokat_pieni.jpg
Ylempi on nyt kiinnioleva, tuntematon nokka.
Alempi on alkperäinen 16SV. Alempi nokka on poikki keskipukin oikealta puolelta, sitä ei tosin kuvassa havaitse kun on tarkastelun ajaksi painettu murtopinnasta yhteen...
Kuka tunnistaa ylemmän nokan?
Jos mitään apua, niin alakuvassa oleva apukansi tuli sen ylemmän nokan mukana...
Kiitoksia ajoitusohjeista, katsotaan...
jh. (melkein kaima)
Tosta nokkakepistä en tiedä,mutta palataan
tuohon sytkän säätöön sen verran,että esim
Ascona 1.6sv/88,MZV sytkäjärjestelmässä
(Delcon jakaja) sytytys säädetään seuraavasti:
MZV-järjestelmän sytytysennakko voidaan tarkastaa stroboskoopin avulla kunhan perus-
säätöpistoke ensin kytketään irti,huom ei
oktaanisäädin.Käyntinopeudella 600-2000rpm
tulee kampiakselin hihnapyörän merkin olla
osoitintapin kohdalla.Säätö tapahtuu virranjakajaa kääntämällä.
Lainaus Alfamer korjaus oppaasta.
Liekö tästä apua.
Jep jep
tuohon sytkän säätöön sen verran,että esim
Ascona 1.6sv/88,MZV sytkäjärjestelmässä
(Delcon jakaja) sytytys säädetään seuraavasti:
MZV-järjestelmän sytytysennakko voidaan tarkastaa stroboskoopin avulla kunhan perus-
säätöpistoke ensin kytketään irti,huom ei
oktaanisäädin.Käyntinopeudella 600-2000rpm
tulee kampiakselin hihnapyörän merkin olla
osoitintapin kohdalla.Säätö tapahtuu virranjakajaa kääntämällä.
Lainaus Alfamer korjaus oppaasta.
Liekö tästä apua.
Jep jep
Onko tuo "perussäätöpistoke" se flektin takana, jakajan alla vapaana roikkuva johto, jonka päässä on pistokkeessa se johtolenkki kiinni? Siis otettava pistoke (ja sitä kautta johtolenkin) irti ennen strobomittausta? Näin on toki tehty, mutta sillä ei tunnu olevan juurikaan vaikutusta... Poistaneeko sitten alipaineen ja/vai kierrosluvun vaikutuksen, en tiedä...On 2004-08-13 15:29, ekomies wrote:
Tosta nokkakepistä en tiedä,mutta palataan
tuohon sytkän säätöön sen verran,että esim
Ascona 1.6sv/88,MZV sytkäjärjestelmässä
(Delcon jakaja) sytytys säädetään seuraavasti:
MZV-järjestelmän sytytysennakko voidaan tarkastaa stroboskoopin avulla kunhan perus-
säätöpistoke ensin kytketään irti,huom ei
oktaanisäädin.Käyntinopeudella 600-2000rpm
tulee kampiakselin hihnapyörän merkin olla
osoitintapin kohdalla.Säätö tapahtuu virranjakajaa kääntämällä.
Lainaus Alfamer korjaus oppaasta.
Liekö tästä apua.
Jep jep
Säädettäviä nokkapyöriä kellään joutilaana?
Voisiko tuossa kuvassa olla muuten 13S:n nenä?
jh.
Onko sinulla 13S:n mukana tulleet keinuvivut ja muut hilppeet? Itselläni on nimittäin 16SV:n kiikat, nostimet ja ne retainerin päälle tulevat hatut... Epäilen vain, että jos nokkien perusympyröiden koossa on eroja, niin noissa keinuissa ja muilla hilppeissä on voitu ottaa tuo huomioon...On 2004-08-13 18:03, TJT wrote:
Enpä usko.
omassa 16SV:ssä pyörii mainitsemasi riuku ja siinä ainakin ajoitus oli sama,kuin orggisnokassa.
Ei vaatinut kummoista säätämistä toimiakseen kunnolla ja päästöistäkin menee läpi.
Mutta sehän selviää kun mittaa. Mittaan heti kun ehdin.
jh.