1,3:sen männät
-
opelmeister
- 'Senator'
- Viestit: 861
- Liittynyt: 13 Elo 2002, 03:00
- Paikkakunta: Vihtavuori
Ainakin 1,6 "pikkulohko" moottoreissa (C16NZ, E16SE, 16SV) kaikkien mäntien ulkokehä tulee lohkon pinnan tasalle, mutta juuri tuon männän päällä olevan "maljan" syvyydessä on eroa. Esim. C16NZ ja 16SV moottoreissa puristukset 9,2:1 ja 10.0:1 männät ovat äkkiä katsottuna samanlaiset, mutta tarkemmin tarkasteltuna huomaa tuon maljojen pienen syvyyseron.
Jos ei molempia mäntiä satu olemaan yhtäaikaa kädessä, niin voihan sen puristussuhteenkin laskea. Jos joku ei satu tietämään/muistamaan kuinka kyseinen asia voidaan tehdä, niin tässä lyhyt selostus.
Tilavuudet voi mitata kohtuullisen tarkasti esim. lääkemitan avulla: Otetaan mäntä pöydälle ja täytetään malja lääkemittaa hyväksi käyttäen esim. vedellä ja saatu tilavuus muistiin (ml=kuutiosenttimetri). Sitten sama temppu kannen palotilalle. Kannen palotilan ja männän maljan yhteistilavuuteen täytyy vielä lisätä käytetyn kannentiivisteen tilavuus (paksuus*pinta-ala=tilavuus), jolloin on saatu laskettua koko palotilan tilavuus. Tiivisteen säde (pinta-ala=säde*säde*3,142)ja paksuus tulee syöttää kaavaan senttimetreinä, jotta saatu tulos olisi kuutiosenttimetreinä.
Puristussuhteenhan saa sen jälkeen sitten laskettua, kun jakaa yhden sylinterin iskutilavuuden (V1) + palotilan koon (V2) palotilan koolla (V2), eli (V1+V2)/V2.
Tällä menetelmällä luulisi saavan riittävän tarkan tuloksen mäntien tyypin selvittämiseksi. Saadusta tuloksesta selviää myös, jos joku on jo aikaisemmin laskenut kantta.
Tuo edellinen kaava käy siis ainoastaan siinä tapauksessa, että mäntien ulkokehä on yläkuolokohdassa lohkon pinnan tasalla. Jos männän pinta jää lohkon pintaa alemmas täytyy palotilan kokoon lisätä myös tuo lohkon pinnan ja männän laen välinen tilavuus.
<font size=-1>[ This Message was edited by: Markus on 2002-10-02 17:24 ]</font>
Jos ei molempia mäntiä satu olemaan yhtäaikaa kädessä, niin voihan sen puristussuhteenkin laskea. Jos joku ei satu tietämään/muistamaan kuinka kyseinen asia voidaan tehdä, niin tässä lyhyt selostus.
Tilavuudet voi mitata kohtuullisen tarkasti esim. lääkemitan avulla: Otetaan mäntä pöydälle ja täytetään malja lääkemittaa hyväksi käyttäen esim. vedellä ja saatu tilavuus muistiin (ml=kuutiosenttimetri). Sitten sama temppu kannen palotilalle. Kannen palotilan ja männän maljan yhteistilavuuteen täytyy vielä lisätä käytetyn kannentiivisteen tilavuus (paksuus*pinta-ala=tilavuus), jolloin on saatu laskettua koko palotilan tilavuus. Tiivisteen säde (pinta-ala=säde*säde*3,142)ja paksuus tulee syöttää kaavaan senttimetreinä, jotta saatu tulos olisi kuutiosenttimetreinä.
Puristussuhteenhan saa sen jälkeen sitten laskettua, kun jakaa yhden sylinterin iskutilavuuden (V1) + palotilan koon (V2) palotilan koolla (V2), eli (V1+V2)/V2.
Tällä menetelmällä luulisi saavan riittävän tarkan tuloksen mäntien tyypin selvittämiseksi. Saadusta tuloksesta selviää myös, jos joku on jo aikaisemmin laskenut kantta.
Tuo edellinen kaava käy siis ainoastaan siinä tapauksessa, että mäntien ulkokehä on yläkuolokohdassa lohkon pinnan tasalla. Jos männän pinta jää lohkon pintaa alemmas täytyy palotilan kokoon lisätä myös tuo lohkon pinnan ja männän laen välinen tilavuus.
<font size=-1>[ This Message was edited by: Markus on 2002-10-02 17:24 ]</font>
Kiitoksia tuosta selvennyksestä. Täytyykin mitata nuo männänlaet vkl:n aikana kun kone on auki.On 2002-10-03 09:55, thomas wrote:
1,3N (8,2:1)
puristuskorkeus: 35,8mm
palotilan syvyys: 6,8mm-4,4mm
männän korkeus: 62,4mm
1,3S (9,2:1)
puristuskorkeus: 35,8mm
palotilan syvyys:5,4mm-3,6mm
männän korkeus: 62,4mm
männän laki samanmuotoinen molemmissa.
Näin siis Nural:in männissä!
En tiedä mitkä männät noissa vakiona on.