1.3 LS -87
Eräässä keskustelussa sanottiin, että siihen vesilämmitteiseen ryyppy koteloon tulee kaksi letkua ja yksi?! johto?
Mikä ihmeen johto/minne?
Omassani on juuri noilla paikkeilla yksi johto ilman paikkaa minne sen työntäisi.
Sitten tiivistys vinkki vielä alemmalle vesiletkulle tuohon koteloon.
Ihmetyttää millaista sahausta tuon käynnistys on ilman ryyppyä jopa kesällä.
onkohan <1000 kierrosta normaali tyhjäkäynti?
Laittakaa kuva Kadett ryypystä
johto menee ryyppy kellon sisään
sinne missä on kaksoismetallijousi
jousentakana pitäisi olla vastuslankaa kierretty sellaiseksi mustekynän jousen paksuiseksi spiraliksi
toimii siten että kun auton laittaa käyntiin alkaa vastuslanka lämmetä ja ryyppy mennä pois päältä jo ennen kun jäähdytys neste alkaa lämmetä eli nopeuttaa ryypyn avautumista. sähköpiuha tulee startilta päin ja on väriltään joko musta tai musta keltainen. siihen tulee virta aina kun sytytysvirta on päällä.
tyhjäkäynti säädetään kaasuvaijerin vierestä löytyvästä ruuvista. 980prm.(säätää läpän avautumista) ruuvin pää löytyy kaasuvivustosta kaasarin takapuolelta on vähän hankalassa paikassa. kaasuvaijerin kiinitys raudassa on reikä josta ruuvari laitetaan läpi ja sitten ruuvarin pitäisi olla jo aika lähellä joutokäynti ruuvin kantaa.jos sen ruuvin kieräminen ei auta niin johtuu todennäköisesti siintä että vaijarissa ei ole riittävästi löysää.
sinne missä on kaksoismetallijousi
jousentakana pitäisi olla vastuslankaa kierretty sellaiseksi mustekynän jousen paksuiseksi spiraliksi
toimii siten että kun auton laittaa käyntiin alkaa vastuslanka lämmetä ja ryyppy mennä pois päältä jo ennen kun jäähdytys neste alkaa lämmetä eli nopeuttaa ryypyn avautumista. sähköpiuha tulee startilta päin ja on väriltään joko musta tai musta keltainen. siihen tulee virta aina kun sytytysvirta on päällä.
tyhjäkäynti säädetään kaasuvaijerin vierestä löytyvästä ruuvista. 980prm.(säätää läpän avautumista) ruuvin pää löytyy kaasuvivustosta kaasarin takapuolelta on vähän hankalassa paikassa. kaasuvaijerin kiinitys raudassa on reikä josta ruuvari laitetaan läpi ja sitten ruuvarin pitäisi olla jo aika lähellä joutokäynti ruuvin kantaa.jos sen ruuvin kieräminen ei auta niin johtuu todennäköisesti siintä että vaijarissa ei ole riittävästi löysää.
Vectra OPC vagon, Astra j ctdi paku, Astra h GTC, Vectra c sedan.
ei taida 800:lla enää tahtoa pysyä käynnissä,
tuo tuhat on siinä rajalla jo että mielellään painaa ihan vähän vielä kaasua että saa käynti äänen "korvaa miellyttävämmäksi", itse taidan ruuvata sen tuohon 1100-1200....
kai jossain on sitten jotain jo tämän ikäisessä kulunut....(olipas viisas päättely)
tuo tuhat on siinä rajalla jo että mielellään painaa ihan vähän vielä kaasua että saa käynti äänen "korvaa miellyttävämmäksi", itse taidan ruuvata sen tuohon 1100-1200....
kai jossain on sitten jotain jo tämän ikäisessä kulunut....(olipas viisas päättely)
On kuitenkin sytytys ihan kohdillaan ??On 2003-06-25 14:54, TJH wrote:
ei taida 800:lla enää tahtoa pysyä käynnissä,
tuo tuhat on siinä rajalla jo että mielellään painaa ihan vähän vielä kaasua että saa käynti äänen "korvaa miellyttävämmäksi", itse taidan ruuvata sen tuohon 1100-1200....
kai jossain on sitten jotain jo tämän ikäisessä kulunut....(olipas viisas päättely)
Vanhas mopos oli jotain 900 rpm ja toimi vähä liianki kovaa..
Oon kyllä huomannu et muissakin S-malleissa tarvii t.kierroksia olla vähä normaalia enemmän!?
t:Ville
"Älä tuhlaa rahojasi, vaan
rällää ja ryyppää ne"
"Älä tuhlaa rahojasi, vaan
rällää ja ryyppää ne"
Sytytystä ei ole kyllä mitattu....
sekin on niin kallista mittauttaa!
pitäisi ostaa halpa sytytys ennakko mittari.
Tehoja on kyllä ihan normaalisti, ei jälkikäyntiä ei pätki, toimii ihan jees kun on lämpöinen moottori.
Miten kauan tuohon ryypylle pitäisi sitä jännitettä tulla?
Eikö siinä ole aika-rajaa??
Tyhmää jos se vie koko ajan virtaa, ei kyllä tosin paljoa, mittasin flukella n. 0.6 A.
Ja tuo johto oli repäisty liittimineen irti,
siellähän oli tyhjä kolo ryypyn alla,
pienellä tinaamisella sai kuitenkin korjattua.
Vastus itse oli bi-jousen takana, 2cm pitkä, kaarevaksi aseteltu kynän jousen näköinen tehovastus.(hieman yli 10 ohmia).
sekin on niin kallista mittauttaa!
pitäisi ostaa halpa sytytys ennakko mittari.
Tehoja on kyllä ihan normaalisti, ei jälkikäyntiä ei pätki, toimii ihan jees kun on lämpöinen moottori.
Miten kauan tuohon ryypylle pitäisi sitä jännitettä tulla?
Eikö siinä ole aika-rajaa??
Tyhmää jos se vie koko ajan virtaa, ei kyllä tosin paljoa, mittasin flukella n. 0.6 A.
Ja tuo johto oli repäisty liittimineen irti,
siellähän oli tyhjä kolo ryypyn alla,
pienellä tinaamisella sai kuitenkin korjattua.
Vastus itse oli bi-jousen takana, 2cm pitkä, kaarevaksi aseteltu kynän jousen näköinen tehovastus.(hieman yli 10 ohmia).
kyllä se vastus on koko ajan on päällä.
980 rpm on maaginen raja laturille itse olen pitänyt tyhjäkäynnin juuri siinä rajalla,että laturi lataisi akkua koko ajan.(kaupunki ajoa)lisäksi käynti ontuu matalemmilla kierroksilla kun on laskettu kansi ja tööning nokkaakseli.
tietysti jos haluaa säästää polttoainetta niin säätää joutokäynnin juuri tuon lataus rajan alapuolelle. korkeampi joutokäynti lisää kulutusta muutoman desin/100km.
980 rpm on maaginen raja laturille itse olen pitänyt tyhjäkäynnin juuri siinä rajalla,että laturi lataisi akkua koko ajan.(kaupunki ajoa)lisäksi käynti ontuu matalemmilla kierroksilla kun on laskettu kansi ja tööning nokkaakseli.
tietysti jos haluaa säästää polttoainetta niin säätää joutokäynnin juuri tuon lataus rajan alapuolelle. korkeampi joutokäynti lisää kulutusta muutoman desin/100km.
Vectra OPC vagon, Astra j ctdi paku, Astra h GTC, Vectra c sedan.