Pölykapseli pois ja iso jakoavain kouraan, viittaan edelliseen, että mikä kärry..kyttääjätunnus kirjoitti:"viimeksi riitti kun kiristi "
Miten takapyörän laakeria kiristetään? Miten siihen siis pääsee käsiksi? Mitä pitää purkaa?
taas takapyörän laakeri rikki kasetista/ihme kolina
Re: taas takapyörän laakeri rikki kasetista/ihme kolina
-
kyttääjätunnus
- 'Agila'
- Viestit: 4
- Liittynyt: 25 Maalis 2012, 16:06
Re: taas takapyörän laakeri rikki kasetista/ihme kolina
Vectra-A 1991.
Itse asia selvisi kun ihmettelin hieman lisää itse auton luona sen sijaan että googlailisin tuntukaupalla...
Ekaksi piti siis irroittaa se ristipääruuvi, sitten se iso hässäkkä (jarrurumpu?) minkä alla jarrukengät on lähti irti ihan käsin vetämällä. (Informaation pätkä mitä ei löytynyt mistään). Katselin jo koko systeemin taakse että pitääkö sieltä irroittaa jotain pultteja.
Aloin epäilemään että ei, kun huomasin että sitten joutuisi irroittamaan myös jarrunesteputken, mistä ei oltu puhuttu missään mitään. Ja muutenkin homma tuntuisi silloin liian isotöiseltä.
Sen jälkeen irroitin sen keskiön "kupin" mikä myöskin lähti vetämällä (tätäkään tietoa ei löytynyt mistään, tai sitä että se pitäisi irroittaa. Tai ainakaan kuvaa ja osan nimeä niin että ymmärtäisi mistä on kyse). Irroitus vaati talttapäistä meisseliä ja vasaraa.
Sitten alta paljastui vihdoinkin jotain mitä kuvittelinkin että pitäisi löytyä, akselinpää ja mutteri. Mutteri oli lukittu sokalla mikä meni palasiksi irroitettaessa. Oli ilmeisesti irroitettu ja laitettu takaisin ennenkin ja tässä vaiheessa sitä oli taiteltu sen minkä se kestää.
Löysäsin mutteria ajatuksissani kunnes ymmärsin että ei tarvitse purkaa enempää. Se on juuri se mutteri mitä piti kiristää. Tunsin pyörittäessäni kuinka laakerit pyörivät.. tai ainakin kuvittelin tuntevani. Kiristin sen takaisin ja tein sokan messinki tms. langasta mikä oli tarpeeksi vahvaa, taitoin sen kaksinkerroin niin kuin aiempi alumiininenkin sokka oli. Sitä ei saanut kaksinkerroin enää paikoilleen ennen kuin muokkasin lankaa vähän uuteen muotoon pajavasaralla. Sitten naputtelin sokan paikoilleen ja väänsin päät mutterin ympärille.
Laitoin sen rautamötikän (jarrurummun?) mikä jää vanteen alle paikoilleen, ruuvasin ristipääruuvin takaisin paikoilleen, kiinnitin renkaan ja kokeilin vieläkö laakerissa tuntuu klappia käsin vääntämällä. Kyllä tuntui. Oli vielä löysempi kuin mitä se oli alunperin.
Olin netistä löytyvien ohjeiden takia turhankin paljon varuillani siitä etten kiristä sitä liian tiukkaan. "Tiukkaaminen ja sitten vähän löystyttäminen" niin kuin moni on ohjeistanut, on kumminkin niin suhteellinen käsite.
Tein siis homman uudestaan ja tällä kertaa siihen ei mennyt montaakaan minuuttia. Joten tavallaan ymmärrän miksi oikeat autoharrastajat eivät ole vaivautuneet vääntämään rautalangasta noin simppeliin hommaan step by step ohjeita.
Nyt ei klappia tunnu ja pyörä pyörii kumminkin herkästi. Ei se kauheen löysällä ollut alunperinkään kun mitään ääntä ei kuulunut. Jokuhan täälläkin sanoi että noilla ajaa senkin jälkeen kun sitä alkaa kuulumaan, vielä pitkään.
Katsastaja ei tehnyt tuosta merkintää mutta huomautti asiasta. Nyt sekin on hoidettu.
Ehkä tästä "raportista" on iloa jollekin joka on yhtä aloittelija autonsa fiksaamisessa kuin meikäläinenkin. Ja tarjonnee tämä ammattilaisillekin jotain: loppukevennystyyppistä naureskelun aihetta.
Itse asia selvisi kun ihmettelin hieman lisää itse auton luona sen sijaan että googlailisin tuntukaupalla...
Ekaksi piti siis irroittaa se ristipääruuvi, sitten se iso hässäkkä (jarrurumpu?) minkä alla jarrukengät on lähti irti ihan käsin vetämällä. (Informaation pätkä mitä ei löytynyt mistään). Katselin jo koko systeemin taakse että pitääkö sieltä irroittaa jotain pultteja.
Aloin epäilemään että ei, kun huomasin että sitten joutuisi irroittamaan myös jarrunesteputken, mistä ei oltu puhuttu missään mitään. Ja muutenkin homma tuntuisi silloin liian isotöiseltä.
Sen jälkeen irroitin sen keskiön "kupin" mikä myöskin lähti vetämällä (tätäkään tietoa ei löytynyt mistään, tai sitä että se pitäisi irroittaa. Tai ainakaan kuvaa ja osan nimeä niin että ymmärtäisi mistä on kyse). Irroitus vaati talttapäistä meisseliä ja vasaraa.
Sitten alta paljastui vihdoinkin jotain mitä kuvittelinkin että pitäisi löytyä, akselinpää ja mutteri. Mutteri oli lukittu sokalla mikä meni palasiksi irroitettaessa. Oli ilmeisesti irroitettu ja laitettu takaisin ennenkin ja tässä vaiheessa sitä oli taiteltu sen minkä se kestää.
Löysäsin mutteria ajatuksissani kunnes ymmärsin että ei tarvitse purkaa enempää. Se on juuri se mutteri mitä piti kiristää. Tunsin pyörittäessäni kuinka laakerit pyörivät.. tai ainakin kuvittelin tuntevani. Kiristin sen takaisin ja tein sokan messinki tms. langasta mikä oli tarpeeksi vahvaa, taitoin sen kaksinkerroin niin kuin aiempi alumiininenkin sokka oli. Sitä ei saanut kaksinkerroin enää paikoilleen ennen kuin muokkasin lankaa vähän uuteen muotoon pajavasaralla. Sitten naputtelin sokan paikoilleen ja väänsin päät mutterin ympärille.
Laitoin sen rautamötikän (jarrurummun?) mikä jää vanteen alle paikoilleen, ruuvasin ristipääruuvin takaisin paikoilleen, kiinnitin renkaan ja kokeilin vieläkö laakerissa tuntuu klappia käsin vääntämällä. Kyllä tuntui. Oli vielä löysempi kuin mitä se oli alunperin.
Olin netistä löytyvien ohjeiden takia turhankin paljon varuillani siitä etten kiristä sitä liian tiukkaan. "Tiukkaaminen ja sitten vähän löystyttäminen" niin kuin moni on ohjeistanut, on kumminkin niin suhteellinen käsite.
Tein siis homman uudestaan ja tällä kertaa siihen ei mennyt montaakaan minuuttia. Joten tavallaan ymmärrän miksi oikeat autoharrastajat eivät ole vaivautuneet vääntämään rautalangasta noin simppeliin hommaan step by step ohjeita.
Nyt ei klappia tunnu ja pyörä pyörii kumminkin herkästi. Ei se kauheen löysällä ollut alunperinkään kun mitään ääntä ei kuulunut. Jokuhan täälläkin sanoi että noilla ajaa senkin jälkeen kun sitä alkaa kuulumaan, vielä pitkään.
Katsastaja ei tehnyt tuosta merkintää mutta huomautti asiasta. Nyt sekin on hoidettu.
Ehkä tästä "raportista" on iloa jollekin joka on yhtä aloittelija autonsa fiksaamisessa kuin meikäläinenkin. Ja tarjonnee tämä ammattilaisillekin jotain: loppukevennystyyppistä naureskelun aihetta.
