No Widdu sitähän minäkin.On 2004-03-29 23:26, Janne T wrote:Eli siis tuo pitänee paikkaansa? näin minä ainakin olen asian käsittänyt ja käytännössä kokenut.On 2004-03-28 12:41, Janne T wrote:
no laturin kuormitus kasvaa ja siitä syystä tietysti kuormittaa moottoria enemmän. eikö totta?
Sähkölaitteiden vaikutus moottoriin?!
EX (2000-2013): Omega B 2.0 8v, 3.0 V6 ja 2.0t
-
Kinnunen_Janne
- 'Kapitän'

- Viestit: 53
- Liittynyt: 20 Helmi 2002, 02:00
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Pohdiskelua:
Yleensä autolaturina on 3-vaiheinen hakanapainen tahtikone, joka tuottaa kolmivaiheisen vaihtojännitteen. Tämä vaihtojännite tasasuunnataan tasajännitteeksi.
Laturissa on yksi magnetointikäämi staattorin sisällä pyörivässä roottorissa. Roottorin magnetointia säädetään jännitesäätimellä. Magnetointikäämille syötetään hiiliharjojen ja liukurenkaiden kautta tasavirtaa, jota säädetään jännitesäätimellä. Magnetointikäämin ja roottorin napojen avulla tuotetaan laturin staattorin ja roottorin väliseen ilmarakoon magneettikenttä. Polttomoottorin pyörittäessä laturia pyörivä magneettikenttä indusoi jännitteen ja sitä kautta virran laturin staattoriin.
Laturi yleensä mitoitetaan polttomoottorin tyhjäkäyntinopeudelle. Kun polttomoottori käy tyhjäkäynnillä, tai autossa on kaikki sähkövempaimet päällä ja kuormitus on suuri, jännitesäädin ei periaatteessa rajoita magnetointikäämin ottamaa virtaa. Pyörimisnopeuden kasvaessa jännitesäädin pitää latausjännitteen halutun suuruisena (esim.14V tai 14.5V) rajoittamalla magnetointia.
Kun tätä generaattorina toimivaa laturia kuormitetaan lisää eli otetaan enemmän virtaa sähkölaitteille, lämpenee laturi voimakkaasti. Samalla laturin mekaaniseen pyörittämiseen tarvittava voimantarve kasvaa.
Tämän voi ajatella toisinpäin, jos se helpottaa. Esimerkiksi sirkkelin terää pyörittää sähkömoottori. Kytketään siihen virtamittari kiinni. Päräytetään sirkkeli pyörimään. Virtamittarin viisari heilahtaa, kun käynnistettäessä sirkkeli ottaa virtaa reippaasti kuormana toimivan hitausmomentin takia. Vapaasti pyöriessä sirkkeli ei ota juurikaan virtaa. Kuormana on vain pieni pyörimiskitka yms. Sitten kun työnnetään sirkkeliin paksu ja märkä tukki, kuormitus kasvaa ja sirkkeli ahmii reilusti virtaa yrittäessään pitää pyörimisnopeuden samana.
Johtopäätös:
Sama homma toimii myös toisin päin. Eli kun autolaturista (generaattori) otetaan enemmän virtaa, kuormitus kasvaa. Generaattori tuottaa vastavääntömomenttia. Näin ollen polttomoottorilla on enemmän kuormaa ja sen pyörimisnopeus pienenee.
Korjatkaa toki jos on asiavirheitä, tämä vain mututietoa
_________________
-KINE-
<font size=-1>[ This Message was edited by: Kinnunen_Janne on 2004-03-30 11:10 ]</font>
Yleensä autolaturina on 3-vaiheinen hakanapainen tahtikone, joka tuottaa kolmivaiheisen vaihtojännitteen. Tämä vaihtojännite tasasuunnataan tasajännitteeksi.
Laturissa on yksi magnetointikäämi staattorin sisällä pyörivässä roottorissa. Roottorin magnetointia säädetään jännitesäätimellä. Magnetointikäämille syötetään hiiliharjojen ja liukurenkaiden kautta tasavirtaa, jota säädetään jännitesäätimellä. Magnetointikäämin ja roottorin napojen avulla tuotetaan laturin staattorin ja roottorin väliseen ilmarakoon magneettikenttä. Polttomoottorin pyörittäessä laturia pyörivä magneettikenttä indusoi jännitteen ja sitä kautta virran laturin staattoriin.
Laturi yleensä mitoitetaan polttomoottorin tyhjäkäyntinopeudelle. Kun polttomoottori käy tyhjäkäynnillä, tai autossa on kaikki sähkövempaimet päällä ja kuormitus on suuri, jännitesäädin ei periaatteessa rajoita magnetointikäämin ottamaa virtaa. Pyörimisnopeuden kasvaessa jännitesäädin pitää latausjännitteen halutun suuruisena (esim.14V tai 14.5V) rajoittamalla magnetointia.
Kun tätä generaattorina toimivaa laturia kuormitetaan lisää eli otetaan enemmän virtaa sähkölaitteille, lämpenee laturi voimakkaasti. Samalla laturin mekaaniseen pyörittämiseen tarvittava voimantarve kasvaa.
Tämän voi ajatella toisinpäin, jos se helpottaa. Esimerkiksi sirkkelin terää pyörittää sähkömoottori. Kytketään siihen virtamittari kiinni. Päräytetään sirkkeli pyörimään. Virtamittarin viisari heilahtaa, kun käynnistettäessä sirkkeli ottaa virtaa reippaasti kuormana toimivan hitausmomentin takia. Vapaasti pyöriessä sirkkeli ei ota juurikaan virtaa. Kuormana on vain pieni pyörimiskitka yms. Sitten kun työnnetään sirkkeliin paksu ja märkä tukki, kuormitus kasvaa ja sirkkeli ahmii reilusti virtaa yrittäessään pitää pyörimisnopeuden samana.
Johtopäätös:
Sama homma toimii myös toisin päin. Eli kun autolaturista (generaattori) otetaan enemmän virtaa, kuormitus kasvaa. Generaattori tuottaa vastavääntömomenttia. Näin ollen polttomoottorilla on enemmän kuormaa ja sen pyörimisnopeus pienenee.
Korjatkaa toki jos on asiavirheitä, tämä vain mututietoa
_________________
-KINE-
<font size=-1>[ This Message was edited by: Kinnunen_Janne on 2004-03-30 11:10 ]</font>
Olen pähkäillyt tuon 1.8 i:n huonon tyhjäkäynnin kanssa näillä palstoilla. Voisiko se johtua siitä, että tyhjäkäynnillä laturin antama virta ei riitä ruiskulle + muille sähkövimpaimille. Olen mitannut latausvirran akun navoilta kun valot ja puhallin on 1-nopeudella. Laturi antaa ulos 13.4-13.6 V:n välillä, kierroksia koneessa 1500-2000. Moottorin käynti huononee huomattavasti kun kierrokset laskee 800 rpm. Laturi on Delco. Latauksen merkkivalo rupeaa hehkumaan kun vielä kytkee takalasin lämmityksen päälle. Muistaakseni Boschin laturi puskee yli 14 V. Samoin laturi lähtee lataamaan vasta kun polkaisee kunnolla kaasua eli yli 3000 rpm. Jotain häikkää siinä värkissä on. Kokeilin sitten Boschin laturia jonka hommasin varaosaksi mutta se ei antanut ulos kuin 11.2 V vaikka kokeilin kahdella eri jännitteensäädinpakalla, onko siinä diodit sökönä vai missä vois olla vika?
Opel rules!



