Tervehdys.. otsikossa siis kysymys.. Entäpä jos kyseinen laite löytyy, niin
onko kenelläkään kokemuksia millälailla auto oirehtii jos laiteessa on vikaa?
Auto on Vectra 2.0i -93.. Ja sytytysjärjestelmä BOSCH
Kiitoksia jo etukäteen..
Onko A vectran virranjakajassa HAL-anturia?
No harvemmin sitä virranjakajassa olen nähnyt, etsippä jostain kampiakselin hihna pyörän päästä.
Kaverilla ainakin 3.0i 24v senatorissa vikakoodi ilmoittaa oikosulussa olevan hal anturin. Vika ilmenee tasasella kaasulla pidettäessä ilman kuormaa esim. 2500 paikkeilla käynti pätkii/aaltoilee. En tiedä johtuuko hal-anturista...
Kaverilla ainakin 3.0i 24v senatorissa vikakoodi ilmoittaa oikosulussa olevan hal anturin. Vika ilmenee tasasella kaasulla pidettäessä ilman kuormaa esim. 2500 paikkeilla käynti pätkii/aaltoilee. En tiedä johtuuko hal-anturista...
Juu, no Mazdassa ja Saabeissa sitä kuulemma esiintyy virranjakajassa. Ooppelissa on oireena tyhjäkäyntiongelmat (nimenomaan pätkiminen ja aaltoilu) ja muuan "koneseppä" sano joissakin autoissa samaisen vian johtuneen viallisesta HAL-anturista joka on virranjakajassa.
Tiiäppä tuota sitten...
Jokatapauksessa imupuolen olen käynyt läpi, tulpat, johdot, virranjakajan kannen sekä pyörijän, mutta vika ei ollut siellä. Sytytystä tuosta vehkeestä ei pysty säätämään.
Tiiäppä tuota sitten...
Jokatapauksessa imupuolen olen käynyt läpi, tulpat, johdot, virranjakajan kannen sekä pyörijän, mutta vika ei ollut siellä. Sytytystä tuosta vehkeestä ei pysty säätämään.
Hall-anturi on erittäin monessa autossa virranjakajassa, mm. C20XE tai C30SE, mutta nyt on vain kyseessä ilmeisesti C20NE, jossa ei ole hall-anturia. Molemmissa Hallin tehtävä on tunnistaa vaiheistus (1/6 jota hyödynnetään seqventaali suihkutukseen ja nakutustunnistukseen).Virimies kirjoitti:No harvemmin sitä virranjakajassa olen nähnyt, etsippä jostain kampiakselin hihna pyörän päästä.
Kaverilla ainakin 3.0i 24v senatorissa vikakoodi ilmoittaa oikosulussa olevan hal anturin. Vika ilmenee tasasella kaasulla pidettäessä ilman kuormaa esim. 2500 paikkeilla käynti pätkii/aaltoilee. En tiedä johtuuko hal-anturista...
Jos hall ei toimi niin suuttimet avautuvat kaikki kerralla ja nakutusta säädetään kaikkia yhtäaikaa ei vain nakuttavaa sylinteriä ja jotain varmaan muutakin.
Huojuva joutokäynti, niin potentiaalisia...
- joutokäyntivakain (myös pesu auttaa)
- imuvuoto
- sytytysjärjestelmä
- induktiotunnistin (oireilee yleensä käynnistettäessä tai kuumana)
- lambdatunnistin
j.h
Olisko sen tehtävä sitten kuitenkin tunnistaa protsatun venttiillin ylemmän porttauksen kiinnitys ja kalibroida dekanttisesti hydroplastiset venttiilin nostimet?Molemmissa Hallin tehtävä on tunnistaa vaiheistus (1/6 jota hyödynnetään seqventaali suihkutukseen ja nakutustunnistukseen).
Hekoheko, hyvä etten tuolilta pudonnut!
Vakavasti puhuen: Löydät vectrastasi hall anturin jos virran jakajan kylkeen menee kolme johtoa. Jos vain kaksi siin on induktiivinen anturi. Lyhyesti sanottuna anturi "pätkii kipinää". Hajonnut anturi pysäyttää matkan teon tykkänään ja puolikuntoinen aiheuttaa käyntihäiriöitä.
T: EL_Ucca Los tamperes
[pilknus] Mikäli olisi tuon ikäinen C20XE, niin ei olisi koko virranjakajaa.[/pilknus]jpisteh kirjoitti:Hall-anturi on erittäin monessa autossa virranjakajassa, mm. C20XE tai C30SE, mutta nyt on vain kyseessä ilmeisesti C20NE, jossa ei ole hall-anturia. Molemmissa Hallin tehtävä on tunnistaa vaiheistus (1/6 jota hyödynnetään seqventaali suihkutukseen ja nakutustunnistukseen).Virimies kirjoitti:No harvemmin sitä virranjakajassa olen nähnyt, etsippä jostain kampiakselin hihna pyörän päästä.
Kaverilla ainakin 3.0i 24v senatorissa vikakoodi ilmoittaa oikosulussa olevan hal anturin. Vika ilmenee tasasella kaasulla pidettäessä ilman kuormaa esim. 2500 paikkeilla käynti pätkii/aaltoilee. En tiedä johtuuko hal-anturista...
Jos hall ei toimi niin suuttimet avautuvat kaikki kerralla ja nakutusta säädetään kaikkia yhtäaikaa ei vain nakuttavaa sylinteriä ja jotain varmaan muutakin.
Huojuva joutokäynti, niin potentiaalisia...
- joutokäyntivakain (myös pesu auttaa)
- imuvuoto
- sytytysjärjestelmä
- induktiotunnistin (oireilee yleensä käynnistettäessä tai kuumana)
- lambdatunnistin
j.h
The function of a Hall sensor is based on the physical principle of the Hall effect named after its discoverer E. H. Hall: It means that a voltage is generated transversely to the current flow direction in an electric conductor (the Hall voltage), if a magnetic field is applied perpendicularly to the conductor. As the Hall effect is most pronounced in semiconductors, the most suitable Hall element is a small platelet made of semiconductive material.
Hall´in keksintöä on sovellettu sytytysjärjestelmien tahdistimessa.
Hall – ilmiöön perustuvan tahdistimen ilmaisin koostuu seuraavista osista: Vahva Alnigo – magneetti (alumiini, nikkeli ja koboltti raaka – aineena), magneetivuon ohjaimet ja Hall – IC – piiri.
Hall – IC:ssä on n – puolijohdeliuska, vahvistin, pulssimuokkauspiiri ja pääteaste. Piiriin sisältyy sen oman toiminnan kannalta tarpeellisia korjainpiirejä. Liikkuva tahdistusosa on virranjakajan pyörijään kiinnitetty sakarahelma.
Toiminta on seuraavanlainen:
Kun pyörijän sakarahelman sakara on pois ilmaisimen raosta. Magneetivuo kulkee magneettivuon ohjaimien ja Hall – IC:n kautta. Vuo lävistää IC:ssä olevan n – puolijohdeliuskan kohtisuoraan, jolloin elektronit ajautuvat virran kulkusuunnassa vasempaan laitaan liuskaa. Liuskan reunojen välille syntyy Hallin jännite UH.
Jännite vahvistetaan IC:n vahvistimessa ja ohjataan IC:n päätetransistorin kannalle. Pääteaste johtaa ja yhdistää ilmaisimen navat (0) nolla ja (-) miinus.
Katkojan transistorin kannalla on tällöin vain muutaman millivoltin jännite, mikä aiheutuu Hall – IC:n pääteasteen vähäisestä jännitehäviöstä. Jännite on niin pieni, että transistori pysyy tukossa. Tästä seuraa se, että ensiövirta on katkaistuna.
Kun pyörijän sakarahelma on ilmaisimen raossa, se ohjaa magneettivuon Hll – IC:n ohi. n – aineliuska ei ole magneettikentässä eivätkä sen elektronit siirry liuskan reunaan. Liuskaan ei synny Hallin jännitettä. Hall – ilmaisimen pääteaste napojen (0) ja (-) välillä on tukossa.
Katkojalla transistorin kannalta ei ole yhteyttä miinus – napaan, jolloin transistori johtaa ja ensiövirta pääsee kulkemaan.
Virranjakajassa toimiva Hall – tahdistin voi olla myös suoraan kampiakselilla. Kampiakselin mukana pyörii sakaralevy, joka ohjaa sytytystä Hall – ilmaisimen välityksellä. Kampiakselilla oleva tahdistin on ajoitukseltaan tarkka, koska kampiakselin ja jakajan välityksen aiheuttamaa epätarkkuutta ei ole.
edit: tarkennusta...
Hall´in keksintöä on sovellettu sytytysjärjestelmien tahdistimessa.
Hall – ilmiöön perustuvan tahdistimen ilmaisin koostuu seuraavista osista: Vahva Alnigo – magneetti (alumiini, nikkeli ja koboltti raaka – aineena), magneetivuon ohjaimet ja Hall – IC – piiri.
Hall – IC:ssä on n – puolijohdeliuska, vahvistin, pulssimuokkauspiiri ja pääteaste. Piiriin sisältyy sen oman toiminnan kannalta tarpeellisia korjainpiirejä. Liikkuva tahdistusosa on virranjakajan pyörijään kiinnitetty sakarahelma.
Toiminta on seuraavanlainen:
Kun pyörijän sakarahelman sakara on pois ilmaisimen raosta. Magneetivuo kulkee magneettivuon ohjaimien ja Hall – IC:n kautta. Vuo lävistää IC:ssä olevan n – puolijohdeliuskan kohtisuoraan, jolloin elektronit ajautuvat virran kulkusuunnassa vasempaan laitaan liuskaa. Liuskan reunojen välille syntyy Hallin jännite UH.
Jännite vahvistetaan IC:n vahvistimessa ja ohjataan IC:n päätetransistorin kannalle. Pääteaste johtaa ja yhdistää ilmaisimen navat (0) nolla ja (-) miinus.
Katkojan transistorin kannalla on tällöin vain muutaman millivoltin jännite, mikä aiheutuu Hall – IC:n pääteasteen vähäisestä jännitehäviöstä. Jännite on niin pieni, että transistori pysyy tukossa. Tästä seuraa se, että ensiövirta on katkaistuna.
Kun pyörijän sakarahelma on ilmaisimen raossa, se ohjaa magneettivuon Hll – IC:n ohi. n – aineliuska ei ole magneettikentässä eivätkä sen elektronit siirry liuskan reunaan. Liuskaan ei synny Hallin jännitettä. Hall – ilmaisimen pääteaste napojen (0) ja (-) välillä on tukossa.
Katkojalla transistorin kannalta ei ole yhteyttä miinus – napaan, jolloin transistori johtaa ja ensiövirta pääsee kulkemaan.
Virranjakajassa toimiva Hall – tahdistin voi olla myös suoraan kampiakselilla. Kampiakselin mukana pyörii sakaralevy, joka ohjaa sytytystä Hall – ilmaisimen välityksellä. Kampiakselilla oleva tahdistin on ajoitukseltaan tarkka, koska kampiakselin ja jakajan välityksen aiheuttamaa epätarkkuutta ei ole.
edit: tarkennusta...
Tuli ja ei virranjakajaa.[/quote]Jabajee kirjoitti:Eikös mallivuodelle -93 tullut M2.8 näin ainakin Autodata väittääjpisteh kirjoitti:[pilknus] Mikäli olisi tuon ikäinen C20XE, niin ei olisi koko virranjakajaa.[/pilknus]
j.h
Siis siinä voi olla tuon ikäisenä jakajajalla tai ilma, jos ilman niin siellä on pelkkä hall-tunnistin jakajan paikalla.
j.h
Ehkä aikaisemmin laitoin hämäävästi seqventaalisuihkutuksesta olis pitänyt laittaa Opelin tapaan SFI (niin kaikki tietää mistä on kyse ?) ja pysyis jakkaralla
.Siis siinä voi olla tuon ikäisenä jakajajalla tai ilma, jos ilman niin siellä on pelkkä hall-tunnistin jakajan paikalla.jpisteh kirjoitti:Tuli ja ei virranjakajaa.Jabajee kirjoitti:Eikös mallivuodelle -93 tullut M2.8 näin ainakin Autodata väittääjpisteh kirjoitti:[pilknus] Mikäli olisi tuon ikäinen C20XE, niin ei olisi koko virranjakajaa.[/pilknus]
j.h
[/quote]
Vaan kun ei voi olla jakajaa.
Jos on -93 A Vectra C20XE koneella, niin se on malliltaan GT 16V ja sitä ei ole saanut kun suorasytty versiona (Motronic M2.8 ).
Eriasia sitten jos on esim 2000 16V Vectra mikä on rekisteröity vasta seuraavana vuotena (-93) tai joku itse rakennettu tms.
Juu, ooppelilla oli monta 2.o konetta -93. Voi olla että C20XE koneessa on vaan se sytkävahvistin.
Mutta tämä yksilö on tosiaan heinäkuussa -93 rekisteröity 2.0i Vectra joka on vielä C20ne koneella ja rehellisellä virranjakajalla varustettuna. Eli kaikesta päätellen saan unohtaa tuon HAL-anturin ja ruveta tonkimaan muualta sitä vikaa.
Kärry perässä kiihdytettäessä auto ilmoittelee Lambda-anturin vikaa, mutta kuormattomana ei koskaan mitään. jpisteh tuossa jo sanoikin, viallinen Lambda oireilee huonona tyhjäkäyntinä, kannattanee siis siirtyä sille puolelle???
Mutta tämä yksilö on tosiaan heinäkuussa -93 rekisteröity 2.0i Vectra joka on vielä C20ne koneella ja rehellisellä virranjakajalla varustettuna. Eli kaikesta päätellen saan unohtaa tuon HAL-anturin ja ruveta tonkimaan muualta sitä vikaa.
Kärry perässä kiihdytettäessä auto ilmoittelee Lambda-anturin vikaa, mutta kuormattomana ei koskaan mitään. jpisteh tuossa jo sanoikin, viallinen Lambda oireilee huonona tyhjäkäyntinä, kannattanee siis siirtyä sille puolelle???
